Google translator

Sivusto löytyy myös täältä:



Sivustolla käyttäjiä paikalla:


(sivuston tilastot >> klikkaa punaista laatikkoa)

Käyntejä marraskuusta 2009 alkaen:

Käyntejä kotisivuilla:5321802 kpl

Ajankohtaista

Kaikille sivuston käyttäjille refluksittomia hetkiä!

Arkiston uumenista

  • Kolmannes tyytymättömiä salpaajiin >>>>
  • Kuinka selviytyä refluksi(lapse)n kanssa - myös aikuisrefluksikoille apua! >>>>
  • Helikobakteeri keksittiin 1980-luvulla >>>>
  • Ärtynyt suoli (IBS) Suomessa >>>>

Uutisia

uutiskuva2012b


Huhtikuu 2012

Pallea - tärkein hengityslihas

Probiootit voivat vähentää stressiä ja ahdistuneisuutta

Vatsavaivaisille hengitystekniikoita

Tutustu Suomen Refluksin linkkeihin

Pappi, juristi, myyntitykki

Maija Haavisto: Hankala potilas vai hankala sairaus (kirjaesittely)

Nanoteknologiaa mikrobien metsästykseen

Askel eteenpäin – luokittelua ja nimityksiä vilja-allergioihin ja yliherkkyyksiin





Pallea – tärkein hengityslihas

Pallea on laskuvarjomainen sisäänhengityslihas, joka toimii jakajana rinta- ja vatsaontelon välissä. Se on hyvin ohut lihaksinen levy, joka koostuu suurimmilta osin jänteistä ja lihasreunasta. Pallea on kiinnittynyt selän puolella lannerangan nikamiin, kyljissä alempiin kylkiluihin (7.-12.) ja rinnan puolella rintalastaan sekä miekkalisäkkeeseen.

Palleassa on 3 erillistä aukkoa, joista yksi on nk. hiatusaukko T10 nikaman kohdalla, jonka kautta ruokatorvi ja vagushermo kulkevat. Elliptisen aukon  muodostaa pääasiallisesti oikea palleapilari (crus). Pallean toisen aukon läpi kulkee alaonttolaskimo ja kolmannen mm. valtimosuoni aortta ja rintatiehyt.

Pallea-aukko on tärkeä ruokatorven alasulkijan ulkopuolinen rakenne. Sen koko vaihtelee; vatsan sisäisen paineen lisääntyessä (esim. yskiessä tai jotakin raskasta nostettaessa) tai sisäänhengitettäessä se supistuu kun taas nieltäessä ja tahattomien alasulkijan rentoutumisten aikana (TRLES) se aukeaa. Se voi olla väljä synnynnäisesti; se voi myös väljentyä iän myötä, mikä altistaa palleatyrälle. 

Ruokatorvi on kiinnittynyt pallean aukkoon kiinnitysrakenteilla (ligamentit). Ne ovat suhteellisen joustavia, koska ne sallivat useiden senttimetrien liikkeen. Ligamentitkin voi heikentyä iän myötä, mikä on myös yksi altistava tekijä palleatyrällä.

Esittelydemo "Mechanics of Respiration", www. 3d-yoga.com, Youtube, 2008, (huom! kaikilla selaimella demo ei välttämättä näy)

Pallean hermottaa palleahermo (nervus phrenicus), joka saa alkunsa kaulalta (C3-C5). Lue lisää ...


 

 

Probiootit voivat vähentää stressiä ja ahdistuneisuutta


Usein tuodaan ilmi, että stressi voi aiheuttaa erilaisia vatsaoireita. Tämä aivojen ja suoliston välinen yhteys ei näyttäisi kuitenkaan ole vain yksisuuntainen - vaan tutkimusten mukaan se näyttää toimivan myös suolistosta aivoihin.  Suoliston hyvät bakteerit, probiootit, pystyvät vaikuttamaan suoraan aivojen neurokemiaan ja käyttäytymiseen!

Probioottien on todettu aikaisemminkin joissakin tutkimuksissa lieventävän stressiä ja ahdistuneisuuden oireita. Positiivisia tuloksia on saatu esim. IBS:ää tai kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien kohdalla.

Probioottien vaikutusta ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu terveillä eläimillä. John Cryan (Corkin yliopisto, Irlanti) ja kolleegansa syöttivät 16 terveelle hiirelle ei-kaupallisesti saatavaa Lactobacillus rhamnosus JB-1 probioottia. Verrokkiryhmänä toimi 20 hiiren ryhmä, joille probioottia ei annettu.    

Tutkimuksen tulokset osoittivat probiooteilla olevan suoran vaikutuksen aivojen neurokemiaan. Probiootteja saaneilla hiirillä havaittiin vähemmän stressiä, ahdistuneisuutta ja masennukseen liittyvää käyttäytymistä toiseen ryhmään verrattuna.  Stressihormonien taso oli selvästi vähäisempi. Probioottien vaikutusta verrattiin jopa rauhoittavan (valiumin) käyttöön. Tutkimukset vahvistavat kiertäjä- eli vagushermon toimivan pääväylänä suoliston ja aivojen välillä.   

Aiheesta kaivataan luonnollisesti lisää tutkimusta, jossa huomioitaisiin esim. erilaiset probiootti – kannat ja niiden mahdollisesti erilaiset vaikutukset. Vaikkakin tutkimus tehtiin hiirillä eikä tuloksia voi näin ollen suoraan verrata, antavat tulokset kuitenkin viitettä, että tiettyjä probiootteja voitaisiin hyödyntää stressiperäisten psykiatristen vaivojen hoidossa. Asiaa tutkittanee tulevaisuudessa myös ihmisillä.  

Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences – lehdessä  elokuuussa 2011.

 

(Lähteet:  Mind-Altering Microbes: Probiotic Bacteria May Lessen Anxiety and Depression, Science Daily, 29.8. 2011, Friendly bacteria cheer up anxious mice, Nature, 30.8.2011, Probiotic bacteria chill out anxious mice, transkripti, NPR, 2.9. 2011)


 

Vatsavaivaisille hengitystekniikoita


Vatsavaivaisille kuten myös refluksikoillekin suositellaan usein rentoutumista ja stressin hallintaa hengitystekniikoiden avulla. Miksi näin?  

Kehoa ja mieltä rauhoittavan parasympaattisen hermoston toiminta on tunnetusti heikompaa stressin, fyysisen rasituksen ja kiireisten arkitilanteiden yhteydessä. Tätä negatiivista ilmiötä voi päivän aikana vähentää yksinkertaisilla hengitystekniikoilla, joiden on havaittu aktivoivan parasympaattista hermostoa ja laukaisevan  näin rentoutusreaktiota. Koska myös vatsan ja ruokatorven aluetta hermottava vagushermo on osa parasympaattista hermostoa, tätä kautta voidaan saada jonkinasteisesta helpotusta vatsan alueen oireisiin. 

mp900410132.jpg


Tutkimuspuolella jo 1990-luvulla esim. Leahy et al (Hjelland, 2007) huomioi IBS - potilaiden hyötyvän päivittäisestä hengitysharjoittelusta sekä viikottaisesta 30 min hengitysrentoutuksesta. Norjalaistutkija I. Hjelland (2007) tutki puolestaan toiminnallista dyspepsiaa ja suositteli tutkimustulosten perusteella vatsavaivaisille rauhallista syvähengitystä päivittäin. Vagushermon toiminta oli aktiivisimmillaan makuuasennossa, joka näin ollen tulosten perusteella olisi ihanteellinen hengittelyharjoitusasento. Positiivisen vaikutuksen taustasyyksi arvioitiin olevan luultavammin hengityslihaksen pallean ja vagushermon fyysinen läheisyys.     

Syvähengitysharjoituksia löytyy mm. lukuisista liikuntasuuntauksista. Niitä käytetään myös esim. ahdistuksen ja paniikkihäiriöiden hoidossa. Sen lisäksi laulajat, esiintyjät ja urheilijat käyttävät suorituksissaan tekniikoita hyväksi.  

Seuraavassa linkissä on tavallisimpia esimerkkejä, miten hermoston toimintaa voi aktivoida. Aluksi hengittelyharjoitukset voivat ensimmäistä kertaa kokeileville tuntua hankalilta kaikkinen vaiheineen mutta harjoittelun myötä tilanne helpottuu. Ihanteellista olisi, jos ne saisi osaksi jokapäiväistä rutiinia. Silmien sulkeminen ja keskittyminen hengittämisen liikkeisiin tukevat hengityksen positiivista vaikutusta.     

                         

 

(Lähteet: Hengityksen rentouttaminen, selviydyn.fi, 2012, Hengitys- ja rentoutusharjoituksia, Duodecim Terveyskirjasto, 22.1. 2009, Hjelland, I. Lifestyle aspects in functional dyspepsia: Influence of relaxation and meals on vagal activity, gastric accommodation and symptoms, väitöskirja,  Bergenin yliopisto, Norja, 2007, Martin M., Hengitysharjoituksia, Hyvä mieli, 27.4.2012, Syvähengityksellä stressiä vastaan, Kuntoplus, 28.4.2012, kuva: Microsoft)


 

Tutustu Suomen Refluksin linkkeihin


Hermosto on kaiken a ja o - niin myös refluksitaudissa:

Sopeutuminen/Valoa pimeään
tunneliin – selviytymisen keinoja:sivuston_kuva.jpg

Muita linkkejä:




 

Pappi, juristi, myyntitykki

 

Pappi, juristi, myyntitykki … Yhteiskunnassa on yhä enemmän töitä ja ammatteja, joiden toimenkuvaan äänenkäyttö liittyy olennaisesti. Arvioidaan, että noin kolmannes ihmisistä käyttää työssään ääntään. Äänestä ei kuitenkaan usein pidetä huolta ennen kuin ongelmia ilmestyy. 

Ääntä, äänenkäyttöä ja sen kunnossapitoa esiteltiin Tampereen yliopiston Puheen ja äänen tutkimuksen laboratorion ja Suomen Vokologiat ry:n järjestämässä ”Ääni ja työ” – seminaarissa, joka pidettiin kansainvälisen äänipäivän 16.4. kunniaksi. Kansainvälisesti jo vuodesta 1999 vietetyn päivän tarkoituksena on jakaa tietoa ihmisen äänestä ja äänihäiriöistä sekä edistää äänen parissa työskentelevien eri alojen edustajien yhteistyötä.

 aanipaiva1

Seminaarin teemana oli ”Ääni kuuluu mutta näkyykö se myös?”.  Mm. puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen kertoi äänestä työvälineenä sekä puhetekniikan ja vokologian lehtori Irma Ilomäki opettaiien äänenkäytöstä sekä äänen hoidon vaikutuksista siihen. 

Seminaarin huipentumana oli ääniakrobaatti, huippuimitaattori Reijo Salmisen loistava performanssi siitä, mitä äänellä voi saada aikaan. Luentosaliin saapuivat vuorollaan mm. Esa Pakarinen, Tapio Rautavaara ja muutama Suomen presidenttikin!

img_3420.jpg

 

Kuten puhetekniikan ja vokologian lehtori Elinita Mäki korosti, ääntä voi hoitaa ja pitää kunnossa tekemällä erilaisia harjoituksia.  Seuraavassa on esimerkkikooste äänijumpasta:   

                                        

Lue lisää äänestä (Suomen Refluksi) : Äänen synty, Äänenhuolto, Voice Massage, VoiceWell, Terapiaa refluksin aiheuttamiin äänihäiriöihin


  

(Lähteet: Ääni ja työ – seminaari, Tampereen yliopisto, 16.4., 2012. Toistuva haukottelu pitää äänen kunnossa, Aamulehti, 17.4.2012,kuvat: Suomen Refluksi)


 

Kirjaesittely: Hankala potilas vai hankala sairaus (Maija Haavisto)

 

 haavistokansi.png

Tietokirjailija ja toimittaja Maija Haavisto julkaisi kolmannen kirjansa ”Hankala potilas vai hankala sairaus. Tietoa kroonisista pitkäaikaissairauksista"  (Finn Lectura) marraskuussa 2011.

”Homesairaudet, fibromyalgia, histamiini-intoleranssi, krooninen mykoplasma, lisämunuaisen vajaatoiminta, lääkepäänsärky, hypoglykemia, gluteeniyliherkkyys… On lukuisia kroonisia sairauksia, joita pidetään kiistanalaisina, jotka diagnosoidaan useimmiten väärin tai joiden vaikeus tai yleisyys ovat aliarvioituja. Tutummatkin vaivat MS-taudista selkärankareumaan saattavat lääkäriltä jäädä tunnistamatta. Vaikka diagnoosi löytyisikin, hoito voi jäädä retuperälle.

Hankala potilas vai hankala sairaus on runsas tietopaketti, jossa käsitellään näiden sairauksien lisäksi niiden hoitoja lääkkeistä ravitsemukseen, diagnoosin tekemistä sekä pitkäaikaissairauksiin liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Avarakatseinen, mutta toisaalta kriittisestä näkökulmasta kirjoitettu teos on tarkoitettu sekä lääkäreille että potilaille – etenkin vielä selvittämättömistä oireista kärsiville, mutta myös jo diagnoosin saaneille. Kirjan lopusta löytyy laaja lähdeluettelo.” (Finn Lectura, 2011).

Kirja on saatavilla sekä kirjakaupoista (n. 30e) että sähköisenä pdf-versiona (19e). Kirjailija Haavisto pitää myös verkossa samannimistä blogia http://www.hankalapotilas.net

Maija Haaviston aikaisempaan tuotantoon lukeutuvat kirjat ”CFS:n ja fibromyalgian hoito” (2010) sekä Ilmestys-trilogian ensimmäinen osa ”Marian ilmestyskirja” (2011). Toinen osa trilogiasta ”Makuuhaavoja” ilmestynee syksyllä 2012.    

Haavisto ei suinkaan kirjoita asioista ulkopuolisena vaan hänellä on myös omakohtaista kokemusta kroonisista sairauksista. Hän on mm. perustanut kroonisen väsymysoireyhtymän ”CFS – verkko” – sivuston vuonna 2006.


 

Nanoteknologiaa mikrobien metsästykseen

 

Mm. tulehduksellista suolistosairautta Crohnin tautia sairastavat saattavat tulevaisuudessa saada diagnoosinsa huomattavasti nopeammin, yhdysvaltalainen tutkimusryhmä arvioi tuoreiden tutkimustulostensa perusteella. Tutkimus julkaistiin tässä kuussa PLOS One - lehdessä.

Uusi nanoteknologia voi tuottaa lääkäreille työkalun, jolla elimistössä olevat taudinaiheuttajat löydetään tehokkaammin ja herkemmin; nykyiset testit kestävät viikoja ellei kuukausia, jolloin myös hoidon aloitus viivästyy. Uuden teknologian valjasti käyttöön Keski-Floridan yliopiston apulaisprofessori J. Manuel Perez ja professori Saleh Naser työryhmineen. He tutkivat työssänsä nimenomaan mikrobia, joka aiheuttaa ihmisissä Crohnin taudin. Teknologia hyödyttänee myös esim. tuberkuloosin diagnosoinnissa.

Uusi hiuksenohut hybridimagneettirelaksaatioanturi koostuu nanokokoisesta rautaoksidihiukkasesta, joka on päällystetty polymeerillä. Rautaoksidihiukkanen on kemiallisesti sovitettu sitoutumaan tiettyyn taudinaiheuttajalle tyypilliseen dnamarkkeriin. Sitoutumisesta syntyy magneettinen resonanssisignaali, jonka voi lukea tietokoneen tai kannettavan puhelimen kuvaruudulta.

DNA:n kyky sitoutua magneettisiin nanoantureihin havaittiin vasta viime vuonna. Tuore keksintö saattaa johtaa lääketieteelliseen läpimurtoon.  

 

(Lähde: Nanoteknologia löytää elimistössä piileskelevät taudinaiheuttajat, Tekniikka ja talous, 11.4.2012)


Askel eteenpäin – luokittelua ja nimityksiä vilja-allergioihin ja yliherkkyyksiin

pullat.jpgKeliakiaa sairastava henkilö pystyy nykyään Suomessa saamaan selvän diagnoosin ja hoitosuositukset mutta ne puuttuvat tai ovat vaillinaisia niillä, joilla kyse on muista ei-keliakia diagnoosiin sopivista vilja-allergioista, yliherkkyyksistä tai vielä harvemmin esillä olevista sairauksista.

Tässä prosessissa otettiin askel eteenpäin kansainvälisellä tasolla, kun alkuvuodesta 2012 Sapone et al sai aikaan konsensuslauselman, joka koski gluteeniin liittyviä sairauksien luokittelua ja nimityksiä. Mukana ryhmässä oli myös suomalaistutkija gastroenterologi Katri Kaukinen (Tampereen yliopistollinen sairaala).

Tutustu Kaukisen haastatteluun (kirjallisessa muodossa) sekä luokitteluihin:

 

(Lähde: Pronutrionist, 25.4 2012, kuva: www.pronutrionist.fi)


Uutislista    Maaliskuu 2012