Pallea - tärkein hengityslihas (jatkoa)



Pallean hermottaa palleahermo (nervus phrenicus), joka saa alkunsa kaulalta (C3-C5). Hermo kulkee suhteellisen pitkän matkan niskan ja rintakehän aluuen läpi kohti palleaa. Se toimii pallean liikehermona mutta myös esim. keuhkopussin, vatsakalvon, sappirakon tuntohermona.

Tavallisin palleahermon ärsytystila tunnetaan tuttuna hikkana, jossa pallea supistuu nopeasti, ilmaa virtaa sisään niinikään nopeasti ja äänihuulet sulkeutuvat aiheuttaen tyypillisen hikkaan liitettävän äänen. Hikan voi aiheuttaa myös ärsytys ruokatorveen (esim. refluksitauti) tai vatsaan.

Pallean kramppi puolestaan saattaa aiheuttaa esim. juostessa kyljen lihaspistoa. Kipusäteily palleahermon alueelta on taas taustalla esim. refluksileikkausten yhteydessä usein ilmenevään hartiapistoon.

Palleahermo saattaa joskus harvoin vaurioitua (halvaantua) toispuoleisesti esim. leikkausten yhteydessä, jolloin pallean toinen puoli jää kohoasentoon pienentäen  keuhkojen tilavuutta mutta sallien vielä hengittämisen.

Pallea on tärkein sisäänhengityslihas, jolla on myös olennainen rooli äänenkäytössä. Sisäänhengitettäessä pallea supistuu ja työntyy alaspäin, jolloin rintaontelon tilavuus kasvaa, keuhkot täyttyvät ilmalla ja vatsa pyöristyy; uloshengitettäessä pallea taas rentoutuu ja nousee ylöspäin työntäen samalla ilmaa ulos keuhkoista. Liike voi olla raskaassa tai syvässä hengityksessä jopa 10 cm alaspäin. Hengitystiheys voi normaalisti olla keskimäärin 10 - 16 krt/min.

Palleatyrästä ja sulkijoiden toiminnasta lisää myöhemmin tänä vuonna.

palleahengitys.gif         

      

          

                    

(Lähteet: Hengittäminen, Parempaa elämää, MSD, luettu 27.4.2012, Hengitys - kalvosarja (tekstisivut), Hengitysliitto, luettu 15.4. 2012, Hikka, Lääkärikirja Duodecim, 16.1.2012, V. Järvinen, Palleatyrä, tohtori.fi., luettu 15.4. 2012, Taloudellinen tapa hengittää, Hengitysliitto, luettu 20.4. 2012,  Mittal, R.K. Goyal, R.K., Sphincter mechanisms at the lower end of the esophagus, GI Motility Online, 16.5.2006, Ryland, P, Byrd Jr, Diaphragm disorders, Medscape, päiv. 23.4.2012, Salminen, J., Niskan alueen oireiden tutkiminen provokaatiotestien avulla, opinnäytetyö, Fysioterapeutin koulutusohjelma, Lahden Ammattikorkeakoulu, 2009, Qureshi, W.A., Hiatal hernia, Medscape, luettu 20.4.2012, animaatio: John Pierce, Wikipedia, 10.9.2008, GNU -lisenssi)

Takaisin