Google translator

Sivusto löytyy myös täältä:



Sivustolla käyttäjiä paikalla:


(sivuston tilastot >> klikkaa punaista laatikkoa)

Käyntejä marraskuusta 2009 alkaen:

Käyntejä kotisivuilla:4891364 kpl

Ajankohtaista

Kaikille sivuston käyttäjille refluksittomia hetkiä!

Arkiston uumenista

  • Kolmannes tyytymättömiä salpaajiin >>>>
  • Kuinka selviytyä refluksi(lapse)n kanssa - myös aikuisrefluksikoille apua! >>>>
  • Helikobakteeri keksittiin 1980-luvulla >>>>
  • Ärtynyt suoli (IBS) Suomessa >>>>

Uutisia    

uutiskuva2012b

Helmikuu 2012

Refluksitauti ja hampaiden terveys      

Prokineettisesta apua kurkkurefluksiin           

Lääkärit suosivat refluksitautia                      

Magnesium ja happosalpaajien pitkäaikainen
käyttö

Happosalpaajalääkitys Kelan tilastoissa

Palveluvaaka.fi - vertailua ja palautetta

Refluksilääkityksen hinta kallistunee hieman

Probiooteista apua refluksioireiluun

Ärtynyt suoli (IBS) verkossa

 

 


 

Refluksitauti ja hampaiden terveys

 

Voiko refluksitauti aiheuttaa ongelmia myös hampaiden kanssa? Kyllä voi!

Hammaslääkäri saattaa olla itse asiassa ensimmäinen, joka alkaa tautia epäilemään hampaiden ja suun kunnon perusteella - näin varsinkin, jos kyse on ruokatorven ulkopuolisesta refluksista, josta saattaa puuttua perinteisemmät refluksitaudin oireet.

Tutustu tarkemmin refluksitautiin ja hampaiden terveyteen allaolevaa kuvaa klikkaamalla!

Samaiset tiedot löytyvät myös päävalikon uudesta Hampaiden terveys - osiosta helmikuun loppupuolella.  

 

                                     Klikkaa kuvaa!

refluksi_ja_hampaiden_terveys.jpg

                                    

 


                                       
Prokineettisesta apua kurkkurefluksiin


Prokineettisen lääkkeen yhdistäminen happosalpaajalääkitykseen parantaa laryngofaryngeaalisen refluksitaudin hoidon tuloksia, egyptiläistutkijat toteavat.

Tulokset julkaistiin Journal of Otolaryngology – lehdessä elokuussa 2011 ja perustuivat 87 satunnaisesti valitun refluksikon aineistoon. Tutkimus sisälsi sekä oirekyselyitä sekä tutkimuksia tutkintakäynneillä. Seuranta-aika oli 16 viikkoa, jona aikana tutkimuskäyntejä järjestettiin kuukausittain.

Testiryhmä nautti 8 viikon ajan salpaajalääkityksen lisäksi prokineettistä lääkettä (itopridi) verrokkiryhmän käyttäessä puolestaan happosalpaajaa sekä lumelääkettä.

Tutkijat Ezzat et al huomasivat testiryhmässä merkittävää parannusta hoidon tuloksissa.  Prokineettisen lääkkeen käyttö yhdessä happosalpaajalääkityksen kanssa lyhensi sen lisäksi myös suullisesti otettavan lääkityksen tarvetta ja vähensi oireiden uusiutumista.  

Nk. prokineettiset lääkkeet ovat lääkeaineita, jotka edistävät ruoansulatuskanavan motorista toimintaa lisäämällä asetyylikolin vapautumista hermostossa.  Ne nopeuttavat vatsan tyhjenemistä ja lisäävät samalla ruokatorven alasulkijan painetta. Prokineettisia lääkeaineita käytetään myös yleisesti pahoinvointilääkkeenä. Lääkkeitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu jatkuvaan käyttöön.

Suomessa refluksikoille tutuin prokineettinen lääke lienee Primperan (metoklopramidi, Sanofi - Aventis). Myös erikoislupavalmistetta Prepulsidia (erikoislupavalmiste sisapridi, Sanofi-Aventis) käytetään jonkin verran lasten refluksitaudin hoidossa.  

 

(Lähteet: Ezzat et al, J Otolaryngol Head Neck Surg 2011, 40:4, Terveyskirjasto,  Duodecim, 2012,  Lääketietokeskus, 2012, AH-Potilaat ry, 2012)


Lääkärit suosivat refluksitautia  


Erilaiset ylävatsavaivat diagnosoidaan lääkärikäynnillä usein joko refluksitaudiksi (GERD) tai toiminnalliseksi dyspepsiaksi. Näiden oireet ovat osittain samanlaisia, jonka vuoksi niitä on tosiasiassa vaikea erotella ja diagnosoida toisistaan.  

Viimevuosien raju refluksitautitapausten lisääntyminen sai monikansallisen tutkimusryhmän epäilemään lääkärien suosivan diagnosoinnissaan refluksitautia.


 

laakarisuosii.jpg

 

Tutkimuksen tulokset osoittivat epäilyksen olleen aiheellinen. Tuloksista kävi ilmi, että mm.

  • refluksitautidiagnoosien määrä on lisääntynyt vaikkakin oireet ovat samanaikaisesti vähentyneet (12%  ->  7,6%) viimeisen 20 vuoden aikana
     
  • diagnoosien määrä:  

    GERD 
    1985: 325 diagnoosia/100 000 asukasta
    2009: 1 866/100 000 asukasta

           Dyspepsia:
           1985: 45 /100 000 asukasta 
           1999: 964 / 100 000 asukasta
           2009: 452 / 100 000 asukasta

  • jos asiakkaalla molempia oireita: diagnoosina todennäköisemmin refluksitauti (45% tapauksista)

  • jos asiakkaalla vain dyspepsiaoireita: diagnoosina todennäköisemmin dyspepsia ja refluksitauti
  • refluksitaudin oireilla refluksitautidiagnoosin sai 63% todennäköisyydellä,  toiminnallisen dyspepsian oireilla dyspepsiadiagnoosi tuli 12,5% todennäköisyydellä

Tutkimustulokset julkaistiin viime syksynä American College of Gastroenterology – liiton vuosittaisessa tapahtumassa. Tuloksilla tutkijat halusivat muistuttaa lääkäreitä pitämään avoimen mielen diagnoosia tehdessään sekä myös vahvistamaan mahdollisen refluksitautiepäilyksen.

(Lähde: MayoClinic.org, 31.10. 2011)


  

Magnesium ja happosalpaajien pitkäaikainen käyttö

 

Keskimäärin yli vuoden happosalpaajia käyttäneillä voi joissakin tapauksissa esiintyä magnesiumtason vähenemistä, Yhdysvaltain elintarvike – ja lääkevirasto FDA varoitti viime vuoden maaliskuussa.

Vaikka magnesiumin puute ei ole niinkään usein esiintyvä happosalpaajien pitempiaikaiseen käyttöön liittyvä haittavaikutus, FDA:n mukaan erityisen tarkkaavaisia kannattaa olla henkilöiden, joilla on lääkityksenä Digoxin, nesteenpoistolääkkeitä ym. vastaavia lääkkeitä, jotka lisäävät itsessään magnesiumin eritystä.

                          kelakuva.jpg

FDA suosittelee Yhdysvalloissa lääkäreille nykyisten tietojen pohjalta magnesiumtason mittausta verikokeella ennen lääkityksen aloitusta sekä pitempiaikaisen käytön aikana jaksoittaista seurantaa.  Magnesiumin puutteeseen oli tarkastelluissa tutkimuksissa kokeiltu lääkärin seurannassa magnesiumlisää, joka oli auttanut n. 50 % tapauksissa. Lähes neljännes vajauksesta kärsivistä joutui lääkärin suosituksesta lopettamaan happosalpaajalääkityksensä kokonaan.  Varsinainen syy tai mekanismi happosalpaajien käytön ja esiintyneen magnesiumin puutteen välillä on vielä epäselvä.

Yleensä magnesiumin puutos johtuu joko lisääntyneestä menetyksestä tai sen riittämättömästä saannista.  Alttiimpia ovat yleensä esim. diabeetikot, imeytymisongelmista kärsivät (esim. suolistosairaat, keliaakikot), raskaana olevat, runsaasti alkoholia käyttävät ja munuaissairaat.

Kehossa magnesiumia tarvitaan moniin tehtäviin mm. normaaliin lihas – ja hermoston toimintaan. Se on keskeinen elementti sadoissa aineenvaihduntatapahtumissa. Sen puute (hypomagnesemia) voi aiheuttaa esim. heikotusta, oksentelua, kramppeja, vapinaa sekä rytmihäiriöitä.  Samanaikaisesti esiintyy yleensä myös kalsiumin puutetta (hypokalsemia) sekä liian alhaista kaliumpitoisuutta.   

Suomalaisten ravinnossa magnesiumia esiintyy hyvin, erityisesti viljavalmisteissa, kasviksissa (perunat, hedelmät, marjat), maitotuotteissa, kahvissa, mineraalivesissä, manteleissa ja pähkinöissä. Suositeltu vuorokausiannos Suomessa on miehillä 350 mg ja naisilla 280 mg.  Jos määrä ylittyy, munuaiset erittävät magnesiumia enemmän virtsaan. Liiallinen määrä voi aiheuttaa myös ripulia; magnesiumia käytetäänkin hyväksi myös ulostuslääkkeissä. Erittäin harvoin esiintyy varsinaista magnesiumin liikasaantia (hypermagnesemia).  Terveellä ihmisellä ei ole vaaraa saada magnesiumia liikaa ravintolisien normaalilla käytöllä (P. Mustajoki, Duodecim, 2012).

 

(Lähteet: Mustajoki, P. Terveyskirjasto, Duodecim, 31.10.2011, TherapiaFennica, 10.11.2011, US Food and Drug Adminstration, 2.3.2011, Fineli (THL))




Happosalpaajalääkitys Kelan tilastoissa

 

Kohtalaista tai vaikeaa refluksitautia sairastavan refluksikon elämään kuuluu olennaisena osana hapon eritystä minimoiva lääkitys.  Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon lääkärit määräävät näitä lääkkeitä Suomessa vuosittain mm. refluksitaudin hoitoon? 

Kansaneläkelaitoksen (Kelan) tilastojen mukaan vuonna 2010 happosalpaajareseptejä määrättiin keskimäärin n. 59 reseptiä/lääkäri, toisin sanoen kuukausittain alle 5 reseptiä/lääkäri. Tällä luvulla happosalpaajat sijoittuivat 9. sijalle korvattavien lääkkeiden joukossa. Kärkikolmikon muodostivat systeemiset bakteerilääkkeet, reniini-angiotensiinijärjestelmän lääkkeet ja beetasalpaajat.


            Suomessa 10 eniten määrättyä reseptilääkettä (kpl, %):

               Systeemiset bakteerilääkkeet 122,8 (7,6)
               Reniini-angiotensiinijärjestelmän lääkkeet 118,8 (7,3)
               Beetasalpaajat  96,0 (5,9)
               Seerumin lipidejä väh. lääkeaineet 92,9 (5,7)
               Tulehduskipu- ja reumalääkkeet 88,5 (5,5)
               Analgeetit 87,6 (5,4)
               Astmainhalaatiot 74,5 (4,6)
               Masennuslääkkeet 70,8 (4,4)
               Liikahappoisuuden hoitoon tark. valmisteet 58,4 (3,6)
               Sukupuolihormonit ja genitaalijärjestelmän lääkk. 56,8 (3,5)

                  

 

Eniten kyseisistä salpaajalääkkeistä määrättiin pantopratsolia (20,1) ja esomepratsolia (15,2) kun taas vähiten omepratsolia (7,5)   ja rabepratsolia (1,2).

Reseptien jakautuminen eri lääkkeiden välillä: 
 
Pantopratsoli                 20,1  (34,1%)
Esomepratsoli               15,2  (25,8%)
Lansopratsoli                12,0  (20,4%)
Omepratsoli                    7,5  (12,7%)
H2-reseptorisalpaajat      2,3  (3,9 %)
Rabepratsoli                    1,2  (2,0%)
Helikon häätöhoito          0,6 (1,1%)     

Vuonna 2010 yllämainituista hapon määrään vaikuttavista lääkkeistä maksettiin korvauksia noin 13 miljoonaa euroa vähemmän kuin 2009. Kustannukset/lääkäri olivat lähes puolet vähemmän (2009 n. 2435 e, 2010 n. 1288e). Esomepratsolin ja pantopratsolin korvaukset vähenivat eniten.

Kelan antamien tietojen mukaan vuonna 2010 lääkekorvauksia sai n. 3,8 miljoonaa ihmistä Suomessa eli 72 % väestöstä. Heistä puolet sai korvauksia enintään 50e. Suurimmalla osalla kyse oli peruskorvauksesta.

Lääkekorvauksia maksettiin eniten Pohjois-Savoon ja vähiten Ahvenanmaalle. Naisista 76 % sai Kelan lääkekorvauksia kun taas miehistä hieman vähemmän 66 %. Kelan lääkekorvauksia maksettiin kaiken kaikkiaan 1 225, 4 miljardia euroa, mikä oli 1,6% (19 miljoonaa) vähemmän kuin edellisvuonna.



(Lähteet: Apteekkari, 27.5. 2011, Kansaneläkelälaitos, tiedotteet, 4.3. 2011, 27.5. 2011, tilastot, helmikuu, 2012)



Palveluvaaka.fi  -  vertailua ja palautetta

Uusi THL:n verkkopalvelu mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjille eri toimipaikkojen vertailun ja suoran palautteenannon!

Laajan käynnissä olevan sosiaali- ja terveyshuollon muutosten myötä palvelujärjestelmän rakenteita sekä lainsäädäntöä uudistetaan ja järjestelmän läpinäkyvyyttä ja avoimuutta lisätään. Tämän johdosta vuoden 2011 alussa avattiin nk. Palveluvaaka, kaikille avoin verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnasta. Palvelun tarjoaa Terveyden ja Hyvinvoinninlaitos.

  

tietokone.jpg


Palveluvaaka.fi:n avulla käyttäjä voi vertailla eri toimipaikkoja (sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit), ja jo olemassa olevista tietolähteistä koottuja tilastoja (mm. palveluiden saatavuus, laatu, asiakastyytyväisyys) sekä arvioida hoitopaikkoja omien kokemusten perusteella.  

Käytössä oleva Palveluvaaka on vielä pilottiversio, jota kehitetään koko ajan. Sitä laajennetaan asteittain vuoteen 2014 mennessä. Tavoitteena on saada myös yksityisyritysten ja järjestöjen tuottamat palvelut mukaan.

 

(Lähteet: Mediuutiset, 8.3. 2011, 18.4.2011, Palveluvaaka.fi (THL), 2012, STM:n tiedote 66/2011, 8.3.2011)


Refluksilääkityksen hinta kallistunee hieman

Jos lääkekorvauksien vähennysehdotukset hyväksytään, Kelan peruskorvaukset laskevat piakkoin 42 prosentista 35 prosenttiin. Samalla myös alempi erikoiskorvaus laskisi 72 prosentista 65 prosenttiin. 

Käytännössä tämä tarkoittaisi refluksilääkkeiden kallistumista kuten myös esim. astmalääkkeiden, joita monilla refluksikoilla voi olla käytössä.

Lue lisää aiheesta:

Kela-korvauksen vähennys käy astmaatikon kukkarolle
(Turun sanomat, ts.fi, 15.2.2012)

Työryhmä esitys: Lääkkeiden kelakorvaus pienenee, lääkekatto laskee (demari.fi, 15,2, 2012)


         

Probiooteista apua refluksioireiluun

 

Probiootit saattavat auttaa refluksioireiden kanssa nopeuttamalla vatsan tyhjenemistä. Näin ainakin vauvoilla italialaistutkimuksen mukaan.

infants.jpg

 

Indrio et al tutki probioottien vaikutusta pikkulasten refluksioireisiin. Tutkimukseen valittiin 42 pikkulasta, joilla kaikille esiintyi ruokavaliomuutoksista ym hoidosta  huolimatta ylösnousua (regurgitaatio) ilman komplikaatioita. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joille annettiin 30 päivän ajan joko Lactobacillus reuteri - probioottia 1 x 10^8 CFU päivittäin tai lumetuotetta.

Tutkimuksen päätti lopulta 32 pikkulasta (19 probiootti, 15 lumelääke). Vanhemmat raportoivat oireista päivittäin; vatsan tyhjentymisaika todettiin ultraäänellä kokeen alussa ja lopussa. Verrokkiryhmänä toimi 21 lasta ilman oireita.

Tulokset osoittivat toiminnallista refluksista (GER) kärsivillä lapsilla vatsan tyhjentymisen lisääntyneen merkittävästi. Keskimääräinen ylösnousun (regurgitaation) määrä näytti myös vähentyvän.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Investigation - lehdessä viime vuonna.



(Lähde: Indrio, F et al, E  J Clin Invest, 2011, 41:4) 


 Ärtynyt suoli (IBS) verkossa







 

 Uutislista       Kesäkuu 2011