Uutisia

Kesäkuu 2013

Happosalpaajalääkitys 9. määrätyin

24 pH – mittaus hyödyllinen jo alkumetreillä

Ruokatorven ulkopuolisen refluksin ja kurkkusyövän yhteys vahvistuu

Verkosta löytynyttä

Happosalpaajalääkitys 9. määrätyin

Kelan ylläpitämä Kelasto – tilastotietokanta tarjoaa vuosittain tilastotietoa kaikista määrätyistä reseptilääkkeistä. Tilastoja on saatavilla vuodesta 2008 asti.
 

Vuoden 2012 tilastot kertovat liikahappoisuuteen tarkoitetuista lääkkeistä (käytännössä pääasiallisesti protonipumpun salpaajia eli nk. ”happosalpaajia”) seuraavaa:     

• 9. määrätyimpiä (3.6 %) kaikista määrätyistä lääkkeistä; tilanne on säilynyt samana viimeiset 5 vuotta   
  
  
  
• vaikuttavien aineiden jakautumisen mukaan eniten määrättiin pantopratsolia (39,4 %), esomepratsolia (25,4 %) sekä omepratsolia (12,6 %); pantopratsolia on määrätty eniten viimeiset 3 vuotta, sitä ennen eniten esomepratsolia 
  
  

• lääkärien erikoisalojen mukaan jakautuma on laajempi tuoden samalla esiin taudin laajempaa oirekirjoa esim.  

Foniatrit  1. ( 44,6%  kaikista foniatrien määräämistä lääkkeistä)

Kurkku-, nenä- ja korvalääkärit, kirurgian erikoislääkärit, sisätautien erik.  5. ( 4,4 – 4,6%)

Keuhkosairauksiin erik., syöpä ja sädehoitoon erik. 6. (4,5 – 4,7%)

Geriatrian erik., työterveyshuoltoon erik., yleislääketiet. erik. 9. - 10. (3,8 - 4,3  % )

• yleensä ottaen erikoislääkärit määräsivät eniten pantopratsolia;  melkein tasamäärissä liikuttiin kuitenkin kurkku-, nenä- ja korvalääkäreitä tarkasteltaessa (34 – 36%), ainoa iso poikkeus tuli esiin foniatreilla, jotka määräsivät esomepratsolia  selvästi eniten (56,4 %) potilailleen pantopratsoli - reseptien  jäädessä vain 13% tasolle. 

(Lähde: Kelasto - tietokanta, Kela, 2013)

24h pH – mittaus hyödyllinen jo alkumetreillä

Varhaisessa vaiheessa tehty 24h pH - tutkimus voi helpottaa diagnoosia ja estää mahdolliset turhat lääkitykset, korostaa yhdysvaltalainen tutkimus, joka esiteltiin toukokuussa Floridassa pidetyssä gastromaailman huipputapahtumassa ”Digestive Diseases Week 2013” aikana.  

Tällä hetkellä 24h pH - tutkimusta pidetään turhaan edelleenkin kalliina, turhana tai epämukavana tutkimuksena. Diagnoosi tehdään yleissuositusten mukaisesti yleensä eripituisella lääkekokeilulla, jonka hoitovastetta tarkastellaan. Lisätutkimuksia diagnoosin varmistamiseksi ei välttämättä määrätä. Lääkitystä saatetaan käyttää vuosia ilman mitään lisäinformaatiota antavia tutkimuksia.

New Yorkin Presbyteerisen sairaalan ja Cornellin yliopiston lääketieteellisen välisenä yhteisprojektina toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että 32% lääkkeiden käyttäjistä ei ollut mittauksen mukaan taudin diagnosointiin vaadittavia kriteereitä.  

Tulosten pohjalta lääketieteen tohtori Kleiman suosittaa pH - mittauksen tekemistä heti lääkekokeilun jälkeen, mikä helpottaisi ja varmentaisi diagnoosia. Tutkimus vähentäisi sekä lääkekustannuksia että laskisi pitkäaikaisen lääkityksen liittyviä mahdollisia riskejä. 

(Lähde: Practise changes to improve value and quality of GI procedures, Medical News Today, 21.5.2013)

Ruokatorven ulkopuolisen refluksin ja kurkkusyövän yhteys vahvistuu

Uuden yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan säännöllinen närästys ruokatorven ulkopuolelle on selvästi eräs itsenäinen riskitekijä kurkun ja äänihuulten syövissä.  Tutkimus julkaistiin Cancer Epidemiology-, Biomarkers & Prevention – lehdessä, joka on American Association for Cancer Researchin julkaisema.

Aiheeseen liittyvistä aikaisemmista tutkimuksista on saatu vaihtelevia tuloksia; tutkittavien määrä on usein ollut suhteellisen vähäinen eikä tiettyjä vaikuttavia taustekijöitä ole aina kartoitettu.

S. Langevin (Brownin yliopisto, Rhode Island) työryhmineen tutki Bostonin seudun 631 syöpäpotilasta (kurkkusyöpä, äänihuulisyöpä) sekä 1234 tervettä verrokkia. Taustatekijät selvitettiin kyselyn avulla. Sen lisäksi kaikilta osallistujilta testattiin HPV 16 -papilloomaviruksen antigeenit, koska papilloomaviruksen aiheuttaman tulehduksen tiedetään olevan taustalla tietyissä syövissä.

Tutkimusten tulosten pohjalta säännöllinen närästys lisäsi kurkun ja äänihuulten syöpäriskiä 78 % sekä ei-runsaasti tupakoivilla että ei-runsaasti alkoholia käyttävillä.

Hämmästyttävästi nimenomaan antasidien käytöllä oli merkittävä limakalvoja suojeleva vaikutus; syöpäriski oli 41 % vähäisempi verrattuna niihin, jotka eivät olleet käyttäneet niitä.  

Tutkijoiden mukaan antasidien syöpää ehkäisevää vaikutusta on vielä tutkittava tarkemmin.

(Lähteet: Scott M. Langevin et al., Gastric reflux is an independent risk factor for laryngopharyngeal carcinoma, Epidemiol Biomarkers & Prev, 2013, 22, abstrakti, Frequent heartburn increases risk of throat cancer by 78%, Medical News Today, 24.5. 2013)

Verkosta löytynyttä

•    Mikä on lääketieteen tarkoitus?

Bioetiikan ja oikeusfilosofian professori Matti Häyry (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) kommentoi ja pohdiskelee nykypäivän lääkärien velvollisuuksia ja eettistä ohjeistusta (Potilaan lääkärilehti, 18.6.2013):

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/mika-on-laaketieteen-tarkoitus/

•    Kohti yleistajuisempia sairauskertomuksia

Julkinen sairaanhoitopuoli siirtyy sähköiseen potilasarkistointiin viimeistään syyskuuhun 2014 mennessä. Tällöin potilaat pääsevät itse lukemaan omia potilasasiakirjojaan. Tähän asti kyseiset paperit ovat saattaneet olla vaikealukuisia mm. käytetyn lääketieteellisen sanaston vuoksi. Siirtymisen myötä tähänkin saattaa olla tulossa parannusta (Potilaan lääkärilehti, 1.6.2013):

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/kohti-yleistajuisempia-sairauskertomuksia/

•    Lihava saa lääkäriltä vähemmän empatiaa     

Yhdysvaltalainen tutkimus on paljastunut toisilla yleislääkäreillä olevan vääriä asenteita ja toimintatapoja hoitaessaan ylipainoisia potilaita, millä voi olla merkittävä negatiivinen vaikutus sairauksien hoitoon (Mediuutiset, 11.6. 2013):
       

http://www.mediuutiset.fi/rytmis/lihava+saa+laakarilta+vahemman+empatiaa/a908444

•    Väitöskirja lääkevaihdosta

Proviisori Reeta Heikkilä väitteli toukokuussa Itä – Suomen yliopiston farmasian laitokselta sosiaalifarmasian alalta aiheenaan ”Lääkevaihto lääkkeiden käyttäjien ja lääkäreiden näkökulmasta Suomessa”.   

Lääkevaihto viittaa toimintatapaan, joka velvoittaa apteekin vaihtamaan lääkärin määräämän lääkkeen edullisempaan vastaavaan valmisteeseen. Tavoitteena vaihdolla on pyrkiä vähentämään lääkekustannuksia lisäämällä edullisempien lääkkeiden käytön osuutta. Suomessa lääkevaihto tuli voimaan vuonna 2003 (Väitöstiedote; Itä – Suomen yliopisto, toukokuu, 2013):  

     

http://www.uef.fi/fi/uef/-/17-5-suomalaiset-tyytyvaisia-laakevaihtoon-ja-vaihtokelpoisiin-laakevalmisteisiin

Uutislista   Toukokuu 2013