Refluksitauti


         

                   Mitä refluksitaudilla tarkoitetaan?

 

Refluksitaudissa (närästystauti, happorefluksi, ruokatorven takaisinvirtaustauti) mahan hapan sisältö pääsee virtaamaan ylöspäin takaisin ruokatorveen, kurkkuun, nieluun ja jopa suuhun asti. Väkevä neste, joka koostuu suolahaposta ja ruoansulatusentsyymeistä, aiheuttaa limakalvoärsytystä ja vaurioita, jotka johtavat mitä erilaisempiin oireisiin. Erityisesti kurkun, nielun ja hengitysteiden limakalvot ovat äärimmäisen herkkiä kun taas ruokatorven limakalvo sietää enemmän ärsytystä ilman oireita. Kyse on ennenkaikkea toiminnallisesta häiriöstä, ei vatsahapon  liiallisesta määrästä.

 

j0409504.jpg

Refluksia on meillä kaikilla tietty määrä ruokailun jälkeen tai röyhtäilyn yhteydessä. Onpa arvioitu, että ylösnousuja olisi ei-refluksikollakin jopa n. 50 kertaa päivässä. Tästä suuresta lukumäärästä huolimatta ylösnousu on kuitenkin ohimenevää eikä tavallisesti aiheuta oireita tai vaurioita. Kun refluksioireita esiintyy useammin kuin pari kertaa viikossa tai ne alkavat haitata normaalia elämää tai aiheuttavat lisäsairauksia, puhutaan ruokatorven refluksitaudista.   

 

Refluksikoilla on yleensä ottaen havaittu olevan refluksia useammin ja pitkäkestoisemmin kuin muilla. Refluksioireet voivat olla lieviä tai ajoittaisia tai hankalammillaan jokapäiväisiä oireita. Närästykseen ja refluksiin ei kannata suhtautua väheksyen, koska hoitamattomana taudissa on komplikaatioita, jotka vaikuttavat merkittävästi esim. nielemiseen, syömiseen ja äänenkäyttöön. Tämän lisäksi krooniseen refluksitautiin saattaa joskus liittyä myös solumuutoksia (nk. Barretin ruokatorvi), joihin liittyy lievästi lisääntynyt syöpäriski. Refluksitauti ei ole tautimuotona vain pientä ohimenevää poltetta vaan se saattaa vaikuttaa merkittävästi jokapäiväisiin toimintoihin, nukkumiseen, työkykyyn ja sosiaaliseen elämään.  

 

porukka.jpgN. 10-15% suomalaisista kärsii refluksitaudista, joka aiheuttaa oireita päivittäin - meitä refluksikkoja on siis todella paljon!                 

            

             Onko olemassa erilaisia refluksimuotoja?

 

Refluksitauti voidaan jakaa kahteen eri päätyyppiin oireiden esiintymispaikan mukaan. Oireita voi esiintyä sekä täysin erikseen että sekoittuneena yhteismuotona:

 

 1) gastroesofageaalinen (maha-ruokatorven)
      refluksitauti
(engl. GERD, gastroesophageal reflux disease)

 

 2) laryngofaryngeaalinen (kurkun ja nielun) refluksitauti

     (engl. LPR, LPRD, laryngopharyngeal reflux disease)

    

Muita nimityksiä mm.:         
 

ruokatorven ulkopuolinen refluksi
silent reflux (erityisesti lasten puolella käytetty termi)
epätyypillinen refluksi

 

 

 

Refluksikkojen itsensä käyttämiä epävirallisia nimityksiä taudistaan ovat mm.  "ruokatorven refluksi" , "alarefluksi", "kurkkurefluksi" tai "ylärefluksi".

Happorefluksin lisäksi saattaa esiintyä hapotonta (lievästi hapanta, lievästi emäksisistä) refluksia, joka saattaa aiheuttaa oireita. Oireita voi lisätä nk. sappirefluksi, jolloin ylös ruokatorveen nousee myös haima- ja suolinesteitä sekä sappea. Tämä johtuu nk. duodenogastrisesta refluksista, jolloin vatsan alempi portti päästää suolen sisältöä väärään suuntaan takaisinpäin vatsaan.

Tämän lisäksi refluksitautia voidaan määritellä ruokatorven kunnon perusteella kahteen eri ryhmään: ei-erosiivinen (endoskopianegatiivinen, normaalit ruokatorvilöydökset) ja erosiivinen (endoskopiapositiivinen, ruokatorvilöydökset näyttävät esim tulehdusta). Yleisempi ei-erosiivinen refluksitauti voidaan jakaa puolestaan vielä useampaan alaryhmään, joista yksi on nk. toiminnallinen närästys.

 

                      j0438654.jpg

 

 

 


                                  

                                         Seuraava sivu >>