Google translator

Sivusto löytyy myös täältä:



Sivustolla käyttäjiä paikalla:


(sivuston tilastot >> klikkaa punaista laatikkoa)

Käyntejä marraskuusta 2009 alkaen:

Käyntejä kotisivuilla:5321802 kpl

Ajankohtaista

Kaikille sivuston käyttäjille refluksittomia hetkiä!

Arkiston uumenista

  • Kolmannes tyytymättömiä salpaajiin >>>>
  • Kuinka selviytyä refluksi(lapse)n kanssa - myös aikuisrefluksikoille apua! >>>>
  • Helikobakteeri keksittiin 1980-luvulla >>>>
  • Ärtynyt suoli (IBS) Suomessa >>>>

Aiheuttajat

Nykykäsityksen mukaan tärkein refluksitaudin aiheuttaja on ruokatorven alemman sulkijan vajaavainen toiminta, erityisesti sulkijan tahattomat lyhytaikaiset rentoutumiset. Ruokailun yhteydessä sulkija avautuu päästäen ruoan vatsaan, jonka jälkeen se pysyy sulkeutuneena. Poikkeuksia tähän ovat ruokailun jälkeinen aika sekä röyhtäily (mahaan kertyneen ylimääräisen ilman poistuminen). Myös oksentaminen saa alasulkijan avautumaan nopeasti. Varsinkin ruokailun jälkeisenä aikana ylösnousua esiintyy kaikilla, mikä on täysin normaali ilmiö.

 

Ruokatorven alasulkija saattaa olla joskus myös väljä, jolloin kyseisen alueen lepopaine on liian matala pitääkseen 3-4 senttisen sulkijan kiinni tehokkaasti. Tämä ei kuitenkaan nykytutkimusten mukaan ole kovinkaan yleistä refluksitaudissa; arviolta n. 20% refluksikoilla on väljä ruokatorven alasulkija.

Alasulkija on varsinaisesti ruokatorven korkeapaineinen alue ruokatorven ja mahalaukun liittymässä. Sen toimintaan osallistuvat ympärillä olevat vatsalaukkua paikallaan pitävät ligamentit sekä pallealihas. Myös mahansuun lihaskerrokset sekä ruokatorven alaosan sijainti vatsaontelon puolella ovat tärkeitä alasulkijan toimintaa ajatellen.

j0430792.jpgKun mahalaukusta osa on työntynyt palleassa olevan aukon kautta rintaontelon puolelle, puhutaan palleatyrästä. Tässä tilanteessa pallean seudun antama tuki alasulkijalle on huomattavasti heikompi. Palleatyrässä myös ruokatorven luonnollinen refluksieste, mahalaukun yläosan ja  ruokatorven välinen terävä kulma (nk Hisin kulma), on saattanut suoristua. Palleatyrä saattaakin lisätä refluksitaipumusta ja hidastuttaa ruokatorven puhdistumista. Toisaalta on myös runsaasti niitä, joilla palleatyrä ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Palleatyrä ei siis automaattisesti tarkoita refluksitautia.

Ruokatorven yläpäässä on toinen sulkija, jonka tärkein tehtävä on pitää ruoka-aines ruokatorvessa. Kun yläsulkijakin toimii vajaavaisesti, hapan mahansisältö pääsee herkemmälle kurkun puolelle. Ruokatorven puolella syntyvää perinteistä närästyksen tunnetta ei ehdi syntyä, koska ylösnouseva aines ei viivy ruokatorven puolella niin pitkää aikaa mitä ärsytykseen tarvitaan.

                 j0422409.jpg

Ruokatorven yläsulkija koostuu lähinnä krikofaryngeuslihaksesta. Se on vaakamainen, syklimäinen lihas, joka kiertää kurkun molemmilla puolilla. Refluksitaudissa sen kiristyminen on usein isoin syy ikävään palan tunteeseen kurkussa.

Refluksitaudin syntyyn vaikuttavia muita tekijöitä ovat ruokatorven liikkeet  (peristaltiikka), jotka vievät ruokaa tehokkaasti ruokatorvessa alaspäin. Jos tämä liike on kuitenkin  vajavaista, ruokatorvi puhdistuu huonommin, jolloin se saattaa  vaurioitua. Toinen tärkeä tekijä ruokatorven puhdistumisessa on sylki. Syljen ja ruokatorven limakalvon erittämät bikarbonaatti sekä kasvutekijät suojaavat ja korjaavat ruokatorven limakalvon vaurioita.

Refluksioireilun taustalla voi osaltaan olla myös vatsalaukun heikot tai puuttuvat liikkeet, jolloin vatsalaukku tyhjenee poikkeavan hitaasti (gastropareesi)

Ylösnousevan aineksen kesto ja laatu vaikuttavat myös refluksioireisiin. Refluksikoilla on yleensä havaittu hapollista ylösnousua ruokatorveen useammin ja pidempään kuin muilla. Ylösnouseva aines saattaa olla nestemäistä, kaasumaista tai näiden yhdistelmää. Aines sisältää sekä protonipumppujen tuottamaa suolahappoa että pepsinogeeniä, joka  aikaisemmin (eläinkokeilla tutkittaessa) havaittiin aktivoituvan pH:n ollessa alle 4. pH-luku 4 on myös happosalpaajalääkityksellä tavoiteltu arvo vatsassa. Ihmispepsiinin on havaittu pystyvän aktivoitumaan kuitenkin pH-luvun ollessa isompikin. Tämänhetkisen käsityksen mukaan pepsiini-happoyhdistelmä on se, mikä aiheuttaa ylösnousussa limakalvovaurioita. On myös todettu, että lievästi hapan sekä lievästi emäksinen ylösnousu (pH 4-7) saattaa toisilla refluksikoilla aiheuttaa oireilua samoin kuin hapollinenkin ylösnousu.

Hapollisen sekä hapottoman refluksin lisäksi refluksioireita voi aiheuttaa myös sappirefluksi, joka sisältää haima- ja suolinesteitä sekä sappea. Tämä syntyy kun vatsalaukun alempi portti vuotaa ja päästää pohjukkaisuolen sisältöä takaisinpäin vatsalaukkuun (duodenogastrinen refluksi). Refluksikoilla on yleensä havaittu hapollista ylösnousua ruokatorveen useammin ja pidempään kuin muilla.

j0284919.jpgAltistavina tekijöinä refluksitaudin synnyssä ovat vaikuttamassa myös perinnölliset tekijät. Refluksitautia ei sinänsä pidetä perinnöllisenä sairauksena vaan sen synty johtuu monesta tekijästä (geenit, ympäristötekijät).



Epäedullisia mutta muutettavissa olevia tekijöitä, jotka saattavat lisätä ja pahentaa oireita, ovat mm. tietyt elintavat. Alkoholin käyttö ja tupakointi (kaikki nikotiinia sisältävät tuotteet) löystyttävät ruokatorven alasulkijaa. Tutkimusten mukaan vatsan seudulle kertyneet liikakilot aiheuttavat painetta vatsaonteloon, joka puolestaan lisää refluksiriskiä. Myös raskausaikana refluksioireet ovat erittäin yleisiä; kasvava sikiö painaa vatsalaukkua ja raskausajan hormonitoiminta rentouttaa alasulkijaa.

Stressi on yksi tekijöistä, joka yleensä lisää tai pahentaa oireita. Se esim. lisää useimmiten refluksia provosoivia elintapoja sekä mahahapon tuotantoa. Sen on havaittu myös alentavan kipukynnystä, jolloin samanlainen ylösnousu tuntuu kivuliaammilta kuin aikaisemmin.

Tietyt lääkkeet voivat lisätä refluksioireita. Ruokatorven limakalvoa ärsyttäviin lääkkeisiin kuuluvat mm. tulehduskipulääkkeet (esim. aspiriini, ibuprofeiini, aprokseeni), bisfosfonaatit (osteporoosi) ja tietyt ravintolisät (esim. C-vitamiini, rauta). Alasulkijaa rentouttavia ovat mm. kalsiumsalpaajat, nitraattivalmisteet (sydänlääkkeet), ripulinestolääkkeet, estrogeeni ja teofylliinivalmisteet (astma). Syljen eritystä (ja samalla ruokatorven huuhtoutumista) vähentävät lääkkeet sisältävät mm. antihistamiiinit ja trisykliset masennuslääkkeet.

Kumartelevat asennot, raskaat nostot ja muu voimakas ponnistelu (esim ulostettaessa) lisäävät painetta, joka yleensä lisää refluksiriskiä. Tietyt urheilulajit ja -liikkeet (esim painonnosto, pyöräily, vatsalihasliikkeet) lisäävät refluksin mahdollisuutta. Kiristävät vaatteet (vyöt, kiristävät housut) voivat myös nostaa vatsalaukun sisäistä painetta.


j0408908.jpgNukkuminen vaakatasossa päästää mahansisällön vapaasti virtaaamaan takaisin ruokatorveen, mikä on ongelma varsinkin yöaikaan, jolloin ärsytystä ja vaurioita syntyy helpommin nielemisen ja syljen erityksen ollessa huomattavasti vähäisempää. Syömisen jälkeen liian nopea vaakatasoon siirtyminen on myös yksi iso riskitekijä.

Refluksia voi lisätä myös isot annoskoot sekä liian nopea syöminen. Rasvainen, käristetty ja runsasmausteinen ruokavalio on perinteisesti mainittu refluksia aiheuttavaksi tekijäksi. Kofeiinipitoiset juomat (kahvi, tee, kolajuomat) ja suklaa löystyttävät ruokatorven alasulkijan toimintaa. Hiilihappoiset juomat tuovat omat lisänsä nostamalla vatsan sisäistä painetta sisältämänsä hiilihapon vuoksi.Myös sitrushedelmät, tomaatit ja tuoremehut ovat tunnetusti happamia ja saattavat aiheuttaa limakalvoärsytystä.

Refluksitaudin syntyyn voi vaikuttaa siis varsin monta tekijää. Toisiin näistä tekijöistä refluksikko ei voi vaikuttaa, toisiin tekijöihin taas voi esim. muuttamalla tai välttämällä tiettyjä asioita. Monien edellämainittujen tekijöiden vaikutus refluksitautiin on kuitenkin yksilöllistä.

j0400599.jpg

<< Edellinen>> Seuraava >> Alkuun