Suomen Refluksi; Uutisia Huhtikuu 2010

 

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) Suomessa

 

Maaliskuussa julkaistiin Helsingin Yliopistossa lääketieteen lisensiaatti Markku Hillilän englanninkielinen väitös ärtyneen suolen oireyhtymästä ("Irritable Bowel Syndrome in the general population: epidemiology, comorbidity and societal costs"). Väitöksessä on tutkittu suomalaisia IBS -potilaita, taudin kuormittavuutta, liitännäissairauksia sekä taudista aiheutuvia kustannuksia. Tutkimus on uraauurtava, sillä Suomessa asiasta ei ole aikaisemmin tutkittua tietoa. Se on luettavissa kokonaisuudessaan Helsingin Yliopiston verkkojulkaisu - sivuilta.

Ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS= Irritable Bowel Syndrome, ärtynyt paksusuoli) esiintyy yleensä n. 3 - 25% väestöstä (riippuen määritelmistä ja kriteereistä), joten se on hyvin yleinen suolistovaiva. Hillilän tutkimuksen mukaan se on yhtä yleinen Suomessa kuin muissakin länsimaissa; esiintyminen vaihteli 5-16% välillä. Kriteereinä tutkimuksessa käytettiin Manning 2, Manning 3, Rooma I ja Rooma II. Tuoreimmat kriteerit toiminnallisisten vatsavaivojen diagnosointiin on määritelty Rooma III -kriteereissä.

Tyypillistä ärtyvälle suolelle ovat vatsakivut ja häiriintynyt suolen toiminta (esim. ripuli, ummetus). Taudilla ei ole mitään elimellistä syytä, joten esim. tähystyksissä suolesta ei löydy mitään epänormaalia. Se voi pahentua mm. henkisen stressin yhteydessä ("stressivatsa"). Kivun aistimisen suoliston alueella on havaittu olevan voimakkaampaa IBS -potilailla. Perinnöllinen alttius sairauteen saattaa olla myös yksi vaikuttava osatekijä. Pieni prosentti saattaa saada taudin ärhäkästä kroonistuvasta vatsataudista (suolistoinfektio) tai jopa piilevistä ruoka-aineallergioista.  

IBS - oireisilla havaittiin tutkimuksessa myös erittäin usein ylävatsan eli dyspepsian oireita (45%, verrokit 8%).  Heillä esiintyi lisäkksi enemmän masennusta, ahdistuneisuutta, univaikeuksia sekä muita oireita (esim. päänsärky, selkäkipu).   

Koska taudista ollaan huonosti tietoisia eikä siihen ole erityisen tehokkaita hoitoja,   potilaat kokevat itsensä usein väärinymmärretyksi tai heitteille jätetyiksi. Vaikka tauti määritelläänkin virallisesti hyvänlaatuiseksi (ei lyhennä elinikää eikä ennusta syöpää), se koetaan kuitenkin hyvin paljon arkielämää haittaavaksi.

Hillilän tutkimuksen mukaan terveydenhuollon suurempi käyttö oli myös tyypillisempää IBS:tä kärsiville. Taudin ja siihen liittyvien liitännäissairauksien aiheuttamat terveystaloudelliset kustannukset ovat huomattavia; kustannukset nousevat jopa 5% avohoitoon ja lääkkeisiin liittyvistä vuotuisista  terveydenhuoltomenoista Suomessa.

 

 

(Markku Hillilä, väitös, Helsingin Yliopisto, 2010, Ravinto ja terveys, 15/3/2010)

 

Uutisia Syyskuu 2010       Uutislista