Uutisia

uutiskuvaoikea

Toukokuu 2011 (6)

Gastropareesia taustalla?

AstraZeneca taistelee yhä Nexium-oikeuksistaan

Maailman IBD-päivä 19.5.

EHIC matkalle mukaan!

"Sairas käy kaikkien kukkarolle" -media syyllistää potilaan

Sivuston uutuudet




  Gastropareesia taustalla?


Refluksitaudin oireilua lisääviä tai pahentavia tekijöitä on listattu useita. Eräs niistä on nk. gastropareesi eli mahalaukun poikkeavan hidas tyhjeneminen ilman mahanporttia ahtauttavia sairauksia. Tällöin normaalit vatsan ruokaa muhentavat liikkeet puuttuvat tai ovat niin heikkoja, että ruoka ei etene mahalaukusta eteenpäin kuten pitäisi. Normaalisti n. 4 tunnin jälkeen pihvi-peruna- ateriasta on mahalaukussa alle 10% jäljellä; gastropareesista kärsivillä ruokaa saattaa löytyä vatsatähystyksessä 12 tunnin jälkeenkin!

Gastropareesia esiintyy 10-33% refluksikoilla; joskin luku eräässä tutkimuksessa nousi 44%. Se saattaa pahentaa jo olemassa olevia refluksioireita tai jopa olla taudin kehittymisen syy. Myös 30-40% toiminnallisista ylävatsavaivoista kärsivillä esiintyy vatsan hidastunutta tyhjentymistä.

0009476747w-1440x1920.jpg Gastropareesin tyypillisiä oireita ovat aterian jälkeinen huonovointisuus ja oksentelu, turvotus, täyteliäisyyden tunne ja lieviä ylävatsaoireita. Toisilla siihen voi liittyä myös ummetusta, toisilla taas ripulia.  Se voi esiintyä myös oireettomana (ilmeten esim. diabeetikoilla lähinnä sokeriarvojen heittelynä) sekä olla myös ajoittaista. Mahan hidastunut tyhjentyminen on havaittu olevan yleisempää naisilla, mikä saattaa mahdollisesti johtua hormonaalisista tekijöistä (estrogeeni, progesteroni).


Gastropareesin syy voi olla ...Lue lisää ...



 

AstraZeneca taistelee yhä Nexium-oikeuksistaan

AstraZenecan Nexiumin (esometpratsoli) patentista käydään kiivasta taistoa ympäri maailmaa useassa maassa. Tavoitteena on oikeusteitse saada geneerinen halvempi versio alkuperäistuotteesta joko estettyä tai sitten saada lupa lanseerata se kyseisen maan markkinoille.

Oikeuksien päätöksistä suurin osa on ollut vielä AstraZenecan hyväksi. Maaliskuussa 2011 Saksassa oikeus antoi kuitenkin myönteisen päätöksen kilpailijoille, joten halvempia geneerisiä esomepratsolituotteita voidaan luultavammin odotella myyntiin Saksassa.

mp900404952.jpg

Suomessa tilanne on edelleen avoinna. Pari kuukautta sitten maaliskuussa  Helsingin piirioikeudessa AstraZeneca nosti kanteen, jonka  tavoitteena on estää Krka Sverige AD:n ja ratiopharm GmbH:n geneeristen esomepratsolituotteiden kaupallinen myynti Suomessa. Vastaavanlainen kanne on aloitettu joulukuussa 2009 myös Ranbaxy (UK) Lmt vastaan (käsittely on suunniteltu alkavaksi tällä viikkoa).

Tätä ennen vuonna 2008 AstraZeneca taisteli patenttioikeuksiensa puolesta Sandoz A/S ja Sandoz Oy:tä vastaan. Kyseiset yhtiöt puolestaan vaativat Nexium patentin pätemättömäksi julistamista Suomessa. Asian käsittely alkoi syksyllä 2010. Tuloksena lienee ollut kielteinen päätös Sandozille, koska geneeristä tuotetta ei Suomen markkinoilla edelleenkään ole.

(Lähteet: International Business Time, 17.7.2010, Dow Jones Newswires, London Stock Exchange, 28.4. 2011, kuva: Microsoft)


Maailman IBD-päivä 19.5.

Maailman IBD-päivää vietettiin torstaina 19.5. Päivän tavoitteena on tehdä tulehduksellisia suolistosairauksia tunnetummaksi suurelle yleisölle. Suomen Crohn ja Colitis -liitto järjesti torstaina tapahtumia ympäri Suomen.

Yleisimmät IBD-sairaudet (Inflammatory Bowel Disease, tulehduksellinen suolistosairaus) ovat Crohnin tauti ja colitis ulcerosa (paksusuolen tulehdus). Oireisiin lukeutuvat mm. runsas ripulointi (jopa 20 kertaa päivässä), veriripuli, vatsakivut ja kuumeilu. Syitä tauteihin ei tunneta; perintö- että ympäristötekijöillä on vaikutuksensa. Taudit voivat oireilla myös nivelkipuina, silmätulehduksina sekä erilaisina ihosairauksina. Pääasiallinen hoitona on lääkitys;  vaikeissa tapauksissa myös leikkaus.

Kroonisiin IBD-sairauksiin sairastutaan useimmiten nuoruusiässä tai nuorina aikuisina. Suomessa on arviolta noin 30 000 IBD:tä sairastavaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sairastuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut Suomessa.

Huom! Crohn ja Colitis - liiton sivuilta löytyy mainio video, jossa realistisesti esitetään ripuloivan sairastavan eteen tulevaa arkista tilannetta: "Mistä löytää vessa 2 minuutissa?": Vessa -etsivät - video

(Lähde: Crohn ja Colitis, 2011)



EHIC matkalle mukaan!


Lomakausi lähestyy - matka Eurooppaan on jo tilattu. Mutta muistitko hankkia Kelasta eurooppalaisen sairaanhoitokortin? Sillä voit säästää sairastapauksessa paljon rahaa!

Eurooppalainen sairaanhoitokortti eli European Health Insurance Card (EHIC) on tarkoitettu väliaikaista oleskelua tai opiskelua/työskentelyä varten. Sillä saa sairaanhoitoa EU- ja ETA- maissa sekä Sveitsissä. Se on ensisijaisesti tarkoitettu äkillisiin sairastapauksiin mutta se kattaa myös tarvittaessa pitkäaikaissairauden akuutin tarpeen, raskauden ja synnytyksen.

eurooppalainen.jpg

 

EHIC- kortti kelpaa julkisessa terveydenhuollossa sekä yksityisillä lääkäreillä, joilla on vakuutussopimus. EHIC - kortilla ja henkilöllisyystodistuksella käyttäjä on oikeutettu saamaan hoitoa samaan hintaan ja käytännöin kuin kyseisen maan asukkaat. Esim. Suomessa ulkomaalainen henkilö maksaa kortin kanssa 18, 80e terveyskeskuskäynnistään - ilman korttia käynti kohoaa 240,70e!

Maksuttoman suomenkielisen kortin voit tilata Kelan verkkosivuilta (verkkopankkitunnuksin) tai puhelimitse numerosta 020 692 203 (ma- pe 8-18). Ensimmäisen tilauksen jälkeen kortti lähetetään kotiin automaattisesti kahden vuoden välein. Huom! Korttia ei voi käyttää Suomessa Kela-kortin sijaan.

Sairaanhoitokortti on ollut saatavilla jo vuodesta 2004 lähtien ja se löytyy noin 800 000. Se ei kuitenkaan korvaa matkavakuutusta.

(Lähde: Kela, 2011, Turun Sanomat, ts.fi, 9.5. 2011, kuva: Zeugma, 21.1. 2010, Wikipedia, lisenssi)



"Sairas käy kaikkien kukkarolle" - media syyllistää potilaan

Tuleeko ihmisarvon mittariksi tulevaisuudessa terveenä pysyminen? Tämänvuotisen väitöstutkimuksen mukaan suomalainen terveysjournalismi korostaa yksilön velvollisuutta ja vastuuta huolehtia omasta terveydestään. Potilas nähdään ennen kaikkea ?oman terveytensä seppänä?.

Terveydenhoito koetaan usein kuluna ja taudeille annetaan selvästi yhteiskunnalliset hintalaput, jotka kertovat kuinka  kalliiksi eri sairaudet yhteiskunnalle käyvät. Näin syyllistetään sairastuneita ja sairastamiseen liittyvää stigmaa ja häpeää vain lisätään. Tällainen suhtautuminen myös hämärtää hyvinvointiyhteiskunnan perusajatusta yhteisvastuusta.

mp9004484292.jpg

Terveysjournalistisissa keskusteluissa unohdetaan ja vaietaan potilaan omista sairauskuluista, jotka saattavat kuitenkin saada henkilön tai perheen taloudelliseen ahdinkoon. Myös muiden tahojen kuten elintarviketeollisuuden, työnantajien, koulun ja terveydenhuollon vastuuta ei tuoda keskusteluun mukaan.

Tutkimuksen mukaan terveysjournalismin ansiosta kuitenkin sairauksista kuten masennus ja syövät keskustellaan huomattavasti avoimemmin ja enemmän kuin aikaisemmin. Media on ollut luomassa myös yhteistä kieltä lääkärien ja potilaiden välille suomentaessaan ja selittäessään lääketieteellistä terminologiaa.

Lääketieteellinen toimittaja Ulla Järvi väitteli Jyväskylän yliopistossa suomalaisesta terveysjournalismista tammikuussa 2011. Tutkimusmateriaalina väitöskirjassa "Median terveyden lähteillä - Miten sairaus ja terveys rakentuvat 2000 - luvun mediassa" materiaalina käytettiin mm. Ylen Elämä Pelissä - ohjelmasarjaa, Helsingin Sanomien Läskikapina - kampanjaa sekä Hyvä Terveys - lehden potilastarinoita. Väitöksen voi lukea sähköisessä muodossa täältä.

(Lähteet: mtv3.fi, 23.11. 2011, Yle.fi, 28.1. 2011, Journalisti, 7/2011, kuva: Microsoft)


Sivuston uutuudet


  • Blogijulkaisut tällä viikkoa: ma, ti, to


Uutislista

Huhtikuu 2011