Gastropareesi (jatkoa)



Gastropareesin syynä voi olla esim. diabeteksen aiheuttama hermovaurio (25-55% 1. tyypin diabeetikoista, 30% 2.tyypin diabeetikoista), mahalaukun leikkauksien jälkitilat (esim. refluksileikkauksena käytettävä fundoplikaatio) tai idiopaattinen (ei tunnettua syytä, yli kolmannes tapauksista). Myös virusinfektioita on epäilty yhdeksi taustasyyksi.

Refluksikot, joilla on yllämainittuja oireita, saattavat kärsiä gastropareesista. Erityisryhmät (esim diabeetikot) voivat puolestaan olla riskiryhmässä saada tämän vajaatoiminnan vuoksi refluksitauti. Refluksitaudin hoitoa suunniteltaessa vaiva tulisi myös tietenkin huomioida. Esim. suullisesti nautittavien lääkkeiden otto ja imeytyminen voi olla haasteellisempaa, jos ongelmia vatsan tyhjentymisen kanssa ilmenee.

Gastropareesin todentaminen on vaikeaa eikä siihen ryhdytä ellei gastropareesista ole vakavaa terveydellistä haittaa. Elimelliset sairaudet kuten esim. refluksitauti pyritään tässä yhteydessä sulkemaan pois. Vatsatähystys ja ultraäänikuvaus kartoittavat perustilannetta. Parhaiten diagnosointiin soveltuu isotooppikuvaus, joita on saatavilla yleensä vain isommissa keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa.

 

260339tt.jpg

 

Gastropareesin hoitoon käytetään ruokavaliota, jossa edetään kohti helpommin sulavaa ruokaa. Ruoka-aineet ja valmistustapa valitaan yleensä niin, että ruoka olisi (haluttaessa) hienonnettavissa haarukalla. Tutut refluksidieetin piirteet (viimeisenä vatsasta poistuvien rasvaisten ruokien välttäminen, pienet ja useasti nautitut ateriat) kuuluvat kuvaan. Raakoja ja tuoreita vihanneksia ja hedelmiä tulisi vähentää tai syödä ne soseena tai hienona raasteena. Pihvi muuttuu jauhelihaksi, tuore appelsiini sorbetiksi tai appelsiinimehuksi - ja makkarakin käy, koska se on jo jauhettu.  

Lääkityksenä gastropareesiin voidaan käyttää metoklopramidia (pahoinvointilääke), erytromysiiniä (lähinnä sairaaloissa, vatsan tyhjentymistä edistävä) sekä sisapridiä (erikoislupavalmiste, refluksitautiinkin joskus määrättävä). Lääkkeiden on huomattu tehoavan kuitenkin vain 40% käyttäjistä. Muiden vatsan toimintaa hidastavien lääkkeiden (esim. kodeiini, tramadoli, eksenatidi) vaihtoa uusiin suositellaan.

Uusia kokeellisia hoitokeinoja ovat tällä hetkellä neurostimulaattorit, eräänlaiset ”tahdistimet”, joilla stimuloidaan vatsan aluetta kymmeniä satoja kertoja minuutissa (luonnollinen normaali supistusliike on n. 3 krt/min).


 

(Lähteet: Diabetes, 5/2007, Gastroenterol Hepatol, 2009, 5:10, Diabetes, 10/2009, kuvat: photl.com, 2011)

 

Takaisin