Uutisia
Lasten refluksitauti
Kuvaa klikkaamalla löydät lasten refluksiin liittyvät perusasiat lyhyesti ja ytimekkäästi esitettynä (pdf-versio). Esitys löytyy myös Lasten Refluksi - sekä Esitteet - osioista.
Kuinka selvitä refluksilapsen kanssa??
( Lähde: Survival tips, Reflux Infants Support Association, 1.3.2011, kuva: Microsoft)
Perheen arkea refluksivauvan kanssa
(Kuva: Microsoft, kuva ilman äänitehosteita)
Hiilihydraattitietoista ruokavaliota tutkitaan lisää
Vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutusta refluksitaudin oireisiin tutkitaan parhaillaan Pohjois-Carolinan yliopistossa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa pystyykö erittäin vähähiilihydraattinen ruokavalio vähentämään refluksitautiin liittyvää oireilua (mainittuina ylösnousu ruokatorveen ja röyhtäily) runsaasti ylipainoisilla henkilöillä, joilla painoindeksi on 30 - 45 (merkittävä, vaikea tai sairaalloinen ylipaino). Vertaisruokavalioksi tutkimukseen on valittu perinteinen vähärasvainen ruokavalio. Lisäksi halutaan tarkkailla onko hapon määrä ruokatorvessa vähäisempi vähähiilihydraatista ruokavaliota käyttäen. Tutkimus sisältää kolme kontrollikäyntiä ja se kestää runsaat kolme viikkoa. Tuloksia saatanee julkaistavaksi ensi vuoden puolella. Yhteistyökumppanina tutkimuksessa on lääkeyritys Takeda Pharmaceuticals. Meneillään oleva tutkimus on jatkoa toiselle pienemmälle tutkimukselle, (Austin et al, 2006), jossa tutkimusryhmä koostui 8 runsaasti ylipainoisesta henkilöstä. Aikaisempi tutkimus ei ollut satunnaistettu eikä se myöskään sisältänyt vertaishoitoa. Saadut tutkimustulokset olivat positiivisia; oireilu helpottui ja ruokatorven happamuus (pH-luku) oli vähäisempi 6 päivän päästä tutkittaessa. Muutosten syntymekanismia ei tiedetä. Luonnollisesti on selvää, että tutkimuksia refluksitaudin ja hiilihydraattitietoisen ruokavalion vaikutuksista kaivataan kipeästi lisää.
Hiilihydraattitietoinen ruokavalio (karppaaminen) perustuu hiilihydraattien rajoittamiseen sekä rasvojen lisäämiseen suositeltuihin ruokasuosituksiin verrattuna. Suuntauksesta löytyy luonnollisesti erilaisia versioita. Ruokavaliossa vähennetään tai jätetään pois tärkkelys- ja sokeripitoiset ruoat (mm. makeiset, leivonnaiset, peruna, riisi, kuorittu vilja). Hiilihydraattien laatuun kiinnitetään myös huomiota. Samanaikaisesti nautitaan runsaasti proteiinia ja rasvaa sisältäviä ruoka-aineita. Mm. Atkins, Montignac, Pellinki, South Beach ja Zone ovat esimerkkejä hiilihydraattitietoisista ruokavalioista. Suomessa hiilarihydraattitietoisen ruokavalion puolestapuhujina ovat toimineet mm. kirjailija Varpu Tavi, lääkärit Antti Heikkilä ja Timo Kuusela. Hiilarihydraattitietoista elämää esitellään mm. Karppisiskojen blogissa. Suomen Refluksin keskustelupalstalla hiilaritietoiset voivat keskustella ruokavaliostaan täällä. Hiilihydraattien ympärillä pyörii myös nk. SCD (Specific Carbohydrate Diet) - ruokavalio, joka on tarkoitettu mm. Crohnin tautia, colitis ulcerosaa, keliakiaa sairastaville tai henkilöille, jotka kärsivät ruoansulatusjärjestelmän toiminnallista häiriöistä. Sitä ei ole hyväksytty viralliseksi hoitomuodoksi. Tavoitteena ruokavaliossa on pitkäketjuisten ja kompleksisten hiilihydraattien poistaminen. Suomenkielisen sivuston löydät täältä.
(Lähteet: Austin et al, Dig Dis Sci, 2006, 51:82006, clinicaltrials.gov, 2011, karppaus.info, 2011, Pronutrionist, 2011, Ruoto, 2005, 2, Wikipedia, 2011, kuva: amontillado, Wikipedia, 11.7.2006 )
WTC 2001: psyykkisiä ongelmia ja refluksia
Refluksitauti on kaksi kertaa yleisempi World Trade Centerin pelastustoimen ja raivauspuolen työntekijöillä kuin muulla väestöllä, toteaa parin vuoden takainen New Yorkin Stony Brook Medical Centerissä tehty tutkimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin 697 World Trade Centerin - työntekijän terveyttä vuoteen 2007 asti. New Yorkissa sijainnut World Trade Center joutui terroristi-iskun kohteeksi 11.9. 2001, jonka yhteydessä kuoli lähes 3 000 ihmistä. Rakennusten romahtaminen sai aikaan massiivisen pölypilven sekä yli 3 kuukautta palaneen ja kyteneen valtavan jätekasan, joka altisti alueella työskentelevät erilaisille oireille ja taudeille. Henkisesti työskentelyolosuhteet olivat luonnollisesti erittäin rasittavat.
Nykyisessä tutkimuksessa jopa 41% työntekijöistä kärsi refluksitaudista. Refluksitaudin riskin huomattiin olevan sitä suurempi, mitä enemmän henkilöillä oli psyykkisiä ongelmia (mm. masennus, postraumaattinen stressireaktio, ahdistus): yksi psyykkinen ongelma > 47% henkilöistä refluksitauti 2 psyykkistä ongelmaa > n. 64% henkilöistä refluksitauti 3-4 psyykkistä ongelmaa > 70-72% henkilöistä refluksitauti Refluksitaudin riskitekijä oli ennen kaikkea WTC-alueella toimiminen. Keskimääräinen alueella oleskeluaika oli runsaat 4 kuukautta. Työskentely psyykkisesti erittäin rasittavissa olosuhteissa johti erilaisiin psyykkisiin ongelmiin, jotka puolestaan altistivat refluksioireilulle. Perinteiset riskitekijät ylipaino ja tupakoiminen eivät tutkimuksessa lisänneet refluksitautiriskiä.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat aikaisemminkin havaittua stressin ja refluksitaudin välistä yhteyttä. Aikaisemmissa tutkimuksissa psyykkisistä ongelmista kärsivillä on ollut huomattavasti enemmän refluksitautia tai suolistokanavan ongelmia; myös stressaantuneiden ihmisten tiedetään reagoivan herkemmin ylösnousuun. Tämän lisäksi huonosti nukkuneilla ihmisillä on todettu enemmän happorefluksin tuntemusta, minkä katsotaan johtuvan unenpuutteen aiheuttamasta kipukynnyksen laskusta. Eläinkokeissa on todettu stressin muuttavan negatiivisesti limakalvon haponsietokykyä.
(Lähde: ACG, 2009, Abstract 21, HealingWell.com, 26.10. 2009, ivanhoe.com, 30.10.2009, Proc Am Thorac Soc, 2010, 7:2, kuvat: Jefmock, maaliskuu 2001, Wikipedia, US Navy, Jim Watson, Wikipedia, 14.9.2001)
Konkreettista apua ääniongelmiin
Jos äänen tai kielen kanssa ei pärjää työssä, opiskelussa tai arjessa, konkreettista apua voi löytyä nyt myös puheterapeuttiopiskelijoilta! Äänen kuntouttamista tarjovat mm. Tampereen yliopiston logopedian opiskelijat. Äänen kuntoutus voi sisältää mitä erilaisempia puheen ja kielen ongelmia mm. artikulaatiovirheet (s- ja r-viat), neurologisten vammojen aiheuttamat puheongelmat sekä äänen käytän ongelmat. Suurimpana asiakasryhmänä ovat tällä hetkellä lastentarhaopettajat, joiden työ sisältää paljon puhumista.
Äänen kuntousta voi saada kuka tahansa niin opiskelija kuin yliopiston ulkopuolinenkin henkilö. Toimistomaksu (50e) kattaa 15-25 kuntoutustapaamista, jotka järjestetään yliopiston tiloissa. Paikkoja on vuotta kohden rajoitetusti ja kuntoutukset alkavat yleensä syksyisin. Yhteyshenkilönä toimii logopedian opetuskoordinaattori Anna Oksa (sähköposti: anna.oksa@uta.fi). Tampereen lisäksi samantyyppistä kuntoutusta tarjoavat myös muut logopediaa opettavat yliopistot Helsingissä, Oulussa ja Turussa (Turun yliopisto ja Åbo Akademi). Logopedia on yliopistossa opiskeltava tieteenala, joka tutkii ihmisäänen, puheen, kielen ja kommunikoinnin normaalia toimintaa, häiriötiloja sekä niiden kuntoutusta. Valmistuttuaan alan opiskelijat toimivat puheterapeutteina.
(Lähde: Tampereen Ylioppilaslehti Aviisi, 2011/3, Wikipedia, 2011)
Sivuston uutuudet
Tutustu uusiin juttuihin sivustolla:
|
Suomen Refluksi refluksi.fi