Google translator

Sivusto löytyy myös täältä:



Sivustolla käyttäjiä paikalla:


(sivuston tilastot >> klikkaa punaista laatikkoa)

Käyntejä marraskuusta 2009 alkaen:

Käyntejä kotisivuilla:5181356 kpl

Ajankohtaista

Kaikille sivuston käyttäjille refluksittomia hetkiä!

Arkiston uumenista

  • Kolmannes tyytymättömiä salpaajiin >>>>
  • Kuinka selviytyä refluksi(lapse)n kanssa - myös aikuisrefluksikoille apua! >>>>
  • Helikobakteeri keksittiin 1980-luvulla >>>>
  • Ärtynyt suoli (IBS) Suomessa >>>>

Keskustelu

MilekoMileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen4.1.2011 22:15
Refluksitaudin sain diagnoosiksi v.1989. Pikkuhiljaa vuosien myötä sairaus on pahentunut siihen pisteeseen, että leikkaus on ajankohtainen, jos ei jopa pakollinen.
Leikkauspäivä varmistui tänään ja on tämän vkon pe eli 7.1.
Yritän ennen leikkausta kirjoitella tarkemmin sairauden etenemisestä, tutkimuksista ja tuloksista, joita olen vuosien varrella käynyt läpi ja saanut. Ja tietenkin leikkauksen jälkeen toipumisesta ja oliko päätös oikea =)

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen4.1.2011 22:42
Eipä muuta kuin zemiä "kovamaineiseen toimenpiteeseen" ...perässä tullaan, huh ;-O

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.1.2011 13:55
Meneekö herkutteluksi ennen leikkausta :-)?
Mitkä fiilikset tänään?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.1.2011 16:39
Kyllä menee herkutteluksi ja varmasti pitää syödä ihan kaikkea, mitä ei normaalisti söisi =)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.1.2011 17:24
Oireet siis alkoivat v.-89 hillittömällä närästyksellä ja öisin nousi illan eväät suuhun. Elämäntilanne oli silloin aika huono, kaikkea sontaa sattui perheessä ja tuli alaikäisenä otettua kavereiden kanssa kuppi jos toinenkin...raakana ja taskulämpöisenä =P
Onneksi silloin sattui olemaan sairaskulut korvaava vakuutus, jonka ansiosta pääsin yksityislääkärille ja ensimmäiseen tähystykseen. Ruokatorvessa oli haavauma ja vaikea tulehdus. Parin kuukauden lääkekuuri ja kauravelliä 3 viikkoa. Sillä tilanne koheni aika hyväksi, eikä mielestäni jatkotutkimuksia tai lääkityksia tarvinnut.
Elämäntilanne kuitenkin jatkui hankalana ja särky-ja uni- + rauhoittavat lääkkeet tuli kuvioihin mukaan. Alkoa kului aina vain isompia määriä. Närästys paheni ja hampaisiin alkoi tulla ensimmäiset kiillevauriot, ääni oli välillä kadoksissa ja maha turpoili. Tehtiin toinen tähystys ja ph-mittaus, joka kuitenkin näytti, että tilanne on suht hyvä. Ei kun uutta lääkekuuria ja lista vältettävistä ruoka-aineista.
Muutamia vuosia meni kärvistellessä sisulla. -95 aloin odottaa esikoista ja raskauden puolivälin jälkeen oksennusta nousi suuhun pitkin päivää, eikä mikään ruoka tai juoma sopinut. Balancid tabuilla pääsin raskauden loppuun, kun ei lääkäri muuta apua löytänyt. Toinen raskaus meni suurinpiirtein saman kaavan mukaan v.-97.
Sitten sain reseptin Losec:iin, joka helpotti oireita valtavasti, mutta samaan aikaan aloitettiin ensimmäinen hammasremontti, jossa todettiin 12 hampaan pahat kiillevauriot ja hammaskaulojen syöpymät. Eikun vaan kuoret hampaisiin, jotka kestivät yleensä pari viikkoa paikoillaan. teki mieli lyödä hammaslääkäriä turpaan, kun kysyi, että olenko saanut anoreksiani/bulimiani hallintaan. Suu auki katsoin, enkä oikein siinä tilanteessa osannut mitään nasevaa tokaista.
Losecia söin sitten seuraavaan raskauteen -02. Närästys ja muut oireet palasivat nopeasti takaisin ja tuplasti pahempana. Reilua kuukautta ennen laskettua aikaa sairastuin pahaan mahatautiin, jonka seurauksena tyttö syntyi keskosena. Siitä tuli jonkinlainen käännekohta refluksin pahenemiseen. Jouduin kolmanteen tähystykseen, jossa tilanne todettiin samaksi, mutta lääke vaihdettiin Losecista Lanzoon. Vuoden Lanzon syömisen jälkeen tähystettiin jälleen, mutta jatkohoito jäi siihen, samoin lääkitys. Lääkäri vaan kehotti välttämään oireita aiheuttavia ruokia ja pudottamaan painoa. Hammaslääkärissä sain ravata säännöllisesti suuhun murenevien hampaiden takia. Päätin vaan purra hammasta ja kestää oireet. Mielessäni toivoin lääkäreiden tunkevan tähystimen hanuriinsa. Joinain öinä nukuin nojatuolissa, kun pitkällään tuli lähtö oksentamaan. Oksenteluöiden jälkeisinä päivinä pystyin vaan raakkumaan ja kähisemään. 4. ja 5. raskaus v. -05 ja -07 räjäytti refluksin täyteen kukoistukseen, jos näin voisi asian ilmaista. Mukaan kuvioihin tuli vaikea anemia, nielemisvaikeudet, tukkoisuus, veriset yskökset hengen ahdistus ym. Lopulta lääkäri määräsi Omeprazolia helpotukseksi. Katsottiin hyötyjä olevan enemmän kuin haittoja. Viimeisen raskauden jälkeen oli tähystys nro.5 ja toinen ph-mittaus. Tähystyksessä tuloksena palleatyrä, löystynyt mahanportti, vaikea tulehdus, ruokatorven haavauma ja runsaasti kuroutunutta arpikudosta. ph-mittauksessa koko vuorokauden ph 4 ja alimmillaan 1.2. Lääkäri oli tulosten perusteella leikkauksen kannalla.
Melkein 1,5v olen ollut jonossa, peruen leikkausajan 4 kertaa. Nyt oli jo pakko lähteä, jo oireiden, mutta jonosta poistamisenkin uhalla.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.1.2011 17:28
Tämän päivän sappirakon ultrassa ei löydetty kiviä, joten sen saan edelleenkin pitää. mukavana uutisena sain kuulla, että anestesiahoitajanani on serkkutyttö. Turvallisemmin mielin lähden elämäni ensimmäiseen leikkaukseen.
Olutta ja valkkaria aion kyllä tänään nautiskella lasin, jos toisenkin =)

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.1.2011 17:41
Ei muuta kuin nautiskelemaan :-)

Jessus sentään noita oireita ja vaivoja :-( !

Oletko omasta mielestäsi saanut leikkauksesta tarpeeksi tietoa lääkäriltä/lääkäreiltä?

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.1.2011 18:03
Täytyy sanoa, Mileko, etten kyllä tajua että alkoholijuomat tuottaa sulle mitään nautintoa kun sulla on noin pahat oireet.

Itse jätin ihan ekana alkot pois - ja ihan siitä syystä että miedonkin juoman kulku mahaan tuntui niin kurjalta. No, joskus jos hulvattomaksi herkeän tipautan teelusikallisen Amarettoa luksuskahviini. AH!

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.1.2011 18:09
Täytyy sanoa, että jo pelkästään noiden tähän astisten oireiden takia täytyy uskoa ja toivoa, että sinua leikkaavalla kirurgilla on oikeat taikasormet, jotta laikkaus menee varmasti hyvin!! Itse olen menossa mahdoliseen leikkaukseen, paljon paljon pienemmillä oireilla, mutta luottavaisin mielin.
TSEMPPIÄ!!!! Mileko.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.1.2011 18:21
Aika suurpiirteisesti tuota tietoa olen lääkäreiltä ja hoitajalta saanut. Kyllä se tieto on täältä ja netistä yleensäkkin tullut. Leikkauksen jälkeen sitten nähdään, mitä se omalta kohdaltani on ollut.

Sitrus:
En minäkään moneen vuoteen ole enää alkosta nauttinut noiden oireiden takia. Nuoempana sitä tuli hölmöiltyä ja ihan uhalla vedettyä kaikkea, mikä oireita pahenti. En sitten tiedä, olisinko tässä tilanteessa, jos aikoinaan olisin alkon jättänyt heti pois. Se on sitä jossittelua.
Tämä päivä on sitten asia erikseen. Olen antanut itselleni luvan nauttia kaikista paheista (triplalääkityksellä =) ),kun ei seuraavasta kerrasta ole tietoa. Eihän sitä tiedä, jos vaikka refluksin mukana lähtee vaikka henki.

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.1.2011 20:04
Tokihan tuo alkoholi on yksi ärsytävä aine lisää sinne ruokatorveen. Mutta aikoinaan kun itselläni tämä vaiva alkoi ja silti teki mieli joskus ottaa pieni näkäräinen, niin otin kirkasta viina lämpimällä hunajavedellä ja se tuntui joskus jopa rauhoittavan tilannetta. En ole onnekseni koskaan pitänyt viineistä, koska niiden koostumuksessa jokin ei sovi olenkaan yhteen minun refluksioireiden kanssa. Olut ei ole myöskään hyvästä, mutta silti yksi kylmä olut saunan jälkeen on joskus, aiheuttamansa tuskan arvoinen. ;-)

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.1.2011 22:24
Jes, terveiset Tallinnasta :)
Milekolle kippis ja kulaus...(=en ole minäkään just nyt ihan selvinpäin ;) )

Nauti viimesistä aterioista juomineen ennen toimenpidettä :) Tosi kiva, ett sulla sairaalassa jo heti tuttu ihminen hoitohenkilökunnassa, rauhoittaa varmasti mieltäsi! ...just relax :)

khRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen6.1.2011 14:06
olen syönyt 5 kk happosalpaajiia, kuitenkin ruokatorvea kirveli ja menin lääkäriin, sanoin, että nyt se tekee haavaa. lääkäri(marian sairaalassa) kielsi tämän, lähetti kotiin. kului kaksi päivää, aamulla herätessäni oli suussani verta. ikenet siistit, samoin kieli. soitin meilahteen ja käskivät lähtemään lääkäriin. nyt tulee sitten kiireellinen tähystys. että tällaista.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen6.1.2011 17:10
kh:
Toivottavasti tähystyksessä selviää verenvuodon syy.
Itselläni ei varsinaista verenvuotoa ole ollut, mutta yskiessä liman mukana ollut verta ja oksentaessa myös. Ja juuri silloin, kun tulehdus ja haavauma ollut pahimmillaan.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen6.1.2011 18:42
Mileko, tsemppiä huomiseen leikkaukseen!!
Miten teillä muksut suhtautuu kun äiti lähtee leikkaukseen?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen6.1.2011 19:05
Pienemmät ei taida ees oikeen tajuta, mistä on kyse. Isommat taas sanoivat, etteivät halua lähteä kouluun jännittämään, jos vaikka sattuu jotain. Kovasti olen yrittänyt vakuutella, että se on ihan helppo homma, mutta eivät oikein usko. Kai ne huomaa, että äippäkin jännittää =)

Kiitokset vaan tsemppauksesta!
Yritän jossain vaiheessa tulla kirjoittelemaan, miten meni =)

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen7.1.2011 11:54
Täällä odotellaan ja pidetään peukkuja pystyssä, että tulee
oikea kireys mansettiin :-)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen7.1.2011 14:31
Nyt on leikkaus ohi ja hyvin meni. Maha on vaan ihan pirun kipeä ja kurkusta tulee pelkkää raakuntaa. Muutaman kulauksen join jo vettäkin. Rustailen lisää, kunhan kotiudun =)

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen7.1.2011 14:43
Hienoa, että jaksat nyt jo kirjoitella!
Pyydä lisää kipulääkitystä, jos olo ihan mahdoton.

JuiceRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen7.1.2011 17:45
Tseppiä paranemiseen, olet jo voiton puolella kun on leikattu. Muista ottaa varovasti ettei tule vaikeuksia tikkien kans. Ei oo enää pitkä aika kun pääset kunnolla herkuttelee.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen7.1.2011 19:24
Oxanestiä oon nyt saanu kipuun ja on kyllä mainio lääke. Sen avulla pääsin jo kävelemään vessaankin. Tosin rakko oli eri mieltä sisällön luovuttamisesta.
Mehua ja vettä on mennyt lasilliset ja röyhtäyskin tuli. Kovasti mietin, että uskaltaiskohan nikotiinipurkan pistää suuhun. Niin, minulla on sekin pahe ja nyt tuntuis jo tarviivan pikku annoksen nikotiinia.

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen7.1.2011 20:19
Tuo purkka taitaa kehittää ilmaa sinne massuun? Olisikohan hoitajilla jotakin kerralla nieltävää nikotiinihimon poistajaa? Kuulostaa tosi hyvältä tuo alku, toivottavasti kaikki jatkuu yhtä hyvin!! Tsemppiä!!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 8:50
Ensimmäinen yö meni suhteellisen hyvin. Kipupiikin sain klo.22 ja seuraavan vasta 6.30. Vessassakin kävin itsenäisesti yöllä, mut sitten piti kutsua hoitaja avuks, kun tuli huono olo ja meinasin kupsahtaa.
Aamupalan tuossa just hotkasin. Pari eri mehua, vettä velliä, jugurttia ja kahvia. Nesteet ja velli meni aika livakasti, jugurtti jäi ruokatorveen jumimaan ja kahvi oli semmosta myrkkyä, ettei sitä pystyny kun maistamaan.
Lääkäri ehti myös käydä kierrolla ja oli sitä mieltä, että katsellaan huomiseen, miten nuo kivut alkaa rauhottumaan. Kotona ois aika pitkä matka vessaan ja matalampi sänky, että saattas aiheuttaa ainakin tänään vielä ongelmia.

JuiceRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 9:16
Kiva kuulla että alku on sujunut hyvin, kyllä se jukurttikin menee hissun kissun.
Hiljaa hyvä tulee, itse en polta mutta sinuna pyytäisin nikotiini lääkityswtä on on kuulemma olemassa tabletteina. Päivä kerrallaan hiljaista liikkumista niin kaikki toiminnot palaa pikkuhiljaa.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 10:14
Yllättävän vähäistä tuo nikotiininhimo on. Äsken pureksin purukumia vajaa 10 kertaa ja se oli siinä =)
Sain jo puettua tavan sairaalavaatteet äsken. Mulla oli sellanen Kuopiossa keksitty teletappihaalari päällä leikkausalissa, enkä halunnu siitä luopua, kun oli niin lämmin.
Ilman tukee pääsin jo vessaan ja pesemään hampaat ym. siistiytymään. Heti paljon virkeempi olo.
Hoitajalle valittelin tuota sitkeetä limaa tuolla torvessa. En oikein kärsi yskiä sitä pois. Toi mulle sellasen muovipullon, jossa on vettä ja siihen paksuhkon letkun johon on tarkotus puhallella 2-3 tunnin välein. Helpottaa kuulena liman irtoomista.
Mahaanikin ihastelin peilistä. On niin komeen punanen röllykkä että. 5 lappua tuolla on, joten eiköhän reikiäkin oo se 5. Happiviikset otettiin äsken pois ja tukisukat myös.
Nälkä kyllä ois. Joku kunnon pizza tai tuplahampurilainen vois olla hyvää. Eivät taida ruualla sitä tarjota =D

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 11:45
Kiva kuulla Mileko, ett toipumisesi on lähtenyt hyvin etenemään :)
Malta nyt jättää vielää vain haaveeks nuo lätyt ja hampparit...kyllä niidenkin aika vielä tulee ;)

Ai, teill on siell Kuopion leikkurissa lämpösiä teletappipukuja :-o Onkohan ne jo lisääntyneet sen verran, ett ne ois valloittaneet Stadin??? Jos ei, niin vois laittaa tilaukseen kyll semmosen niin ehtis maaliskuuksi perille ;) Muistan tosiaan 90-luvulla olleesta polvileikkauksesta, ett siell leikkurissa oli kylmä, hrrr!...ja vielä sen illan osastollakin palelin...

Malttia kuntoutumiseen :)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 12:30
En noista puvuista sen kummemmin tiedä, mut oli kyllä tosi lämmin ja mukava. Ei mitenkään muodikas kylläkään =D
Ite kanssa muistan, että nukutuksen jälkeen oon palellu aina ihan kamalasti, mut nyt ei ollu sitä ongelmaa.
Päiväruoka tuossa oli, sosekeittoa, mustikkasoppaa ja mansikkajälkkäri. Vaikeempaa oli nyt nieleminen. Jotenkii täysi olo koko ajan vaikka on myös nälkä.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 14:21
Muistatko muuten aikaa kun sairaaloissa oli kunnon tupakkahuoneet -
ja sen jälkeen taisi siirtyä parvekkeille? Nykyäänhän siellä ei ainakaan
periaatteessa pitäisi sauhuta yhtään mikään ... Itse lopetin 2000-luvun alussa
polttamisen.

Onko sulla mielenkiintoisia huonekavereita?

Mukava, että nälän tunne on säilynyt ja tsemppiä nielemiseen. Vesipulloa käytetään ainakin astmaatikoidenkin puolella - ja sit tietty äänipuolella rentoutukseen ja hierontaan äänteiden kanssa - tekniikat kaiketi kuitenkin erilaisia eli et joudu hyräileen jaakko kultaa parin tunnin välein u- äänteellä :-) ??

Itse tulin vähän aika sitten lääkärireissulta Mehiläisestä - 2h odotus (= 4 potilasta) yksityisen päivystyksessä eikä se sisältänyt lapsipotilaita! Parin viikon kylki - keskiselkä oireilu ei edelleenkään ole munuaisperäistä ... hyvä niin, nyt katsellaan josko olisi jotain mikrolukkoa selässä jossakin kohtaa - ehkä niitä ei itse huomaa yhtään mitenkään muuten esim. venytellessä ..??

Millä sä kulutat aikaa siellä vai meneekö torkkuessa?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 15:32
Periaatteessahan Kys on savuton sairaala eli tupakointi pitää hoidella tuolla ulkosalla. On vaan niin pitkä matka, etten ees haaveile sinne lähteväni.

Huonekaveraina mulla on vanha, kuorsaava mummeli, jolla on suuri vatsahaava ja minua kymmenisen vuotta vanhempi, kuorsaava sappileikattu. Telkkari on käännetty toiseen suuntaan, sitä en oo siis katellu. Lehtiä lueskelen ja torkun. Perhe kävi just kattomassa ja olikin melkonen hälinä vähän aikaa. Pienin ei oikeen tajunnu, ettei äipän syliin voi rynnätä täysillä =)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 16:18
Tulin tänne sairaalan koneelle pakoon tuota kuorsaavaa mummoo =O

Jatkoksi tuohon taudinkuvaan vuosien varrella voisin mainita ruoka-aineet, jotka olen ehdottomasti jättänyt pois. Joko refluksin tai migreenin takia.

-Hedelmistä: sitrushedelmät, omena, banaani

-marjoista: herukat, vadelma, mansikka, puolukka, karpalo

-Vihanneksista/kasviksista: kaalit, lanttu, valkosipuli, paprika, kurkku, raaka porkkana, herneet, pavut

-ruisleipä

-Lähes kaikki juustot

-Liha (nielemisvaikeuksien takia)

-Lähes kaikki maitotuotteet raejuustoa lukuunottamatta

-kahvia olen vähentänyt rajusti ja hiilihapolliset juomat pois kokonaan

-Paistetut, mausteiset, rasvaiset ruuat

-PELKKÄ VESI . ON YKSI PAHIMMISTA NÄRÄSTÄJISTÄ

-suklaa, salmiakki, laku, kaikki naksut ja sipsit ym.

Närästystä helpottamaan olen joskus käyttänyt kylmää kermaa, pähkinöitä (varsinkin manteleita), joskus piimäkin on rauhoittanut, samoin sokeroimaton puolukkahillo


Koskaan en ole ollut mitenkään kova liikkumaan, mutta viime aikoina uinti ja kävely on olleet ainoat siedetyt lajit.
Olen myös huomannut, että minulla närästystä pahentaa kylmä, kuuma, sauna, hengästyminen ja tuoksut ja olenkin melkoisen tuoksuyliherkkä migreenin takia.


Äsken hoitaja otti haavojen päältä laput pois. 5 reikää löytyi, jokaisessa 3 tikkiä. Navan alue on tunnoton.Nyt maha on turvonnut entisestään, kun alkaa tuota ilmaa kerääntyä aika reippaasti. Jos tuota huomenna pääsis kotiin piereskelemään :D

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 17:26
Hih, voi kamala...on sulle osunu paatunu huoneseurue...Toivottavasti omalla kohdalla hieman toisin ;) Kyllä mä jotain actioinia siellä saan aikaseksi, jos vaan ei taju kankaalla ;)

Niin se oli silloin polvileikkauksenkin aikaan, mulla oli hyvä mun ikänen fysioterapeuttilikka kämppiksenä(opetti mut leikkauksen jälkeiseen aamuun kaikki aamuhässäkät ennenkuin hoitsu ehti aamukierrokselle meille asti, heh!), kummallakin sama kirurgi ja peräkkäiset ajat, spinaalipuudutuksessa oltiin ja illalla kun oltiin viettää "rauhallista" leikkauksenjälkeistä aikaa punkassa puol kroppaa puuduksissa, niin eikö tv:stä tullu ensi esityksenä just silloin semmonen Suomessa kiellettynä pidetty Madonnan biisi (oli liian seksistinen) Justify my love...ja kuule kun laitettiin volumet kaakkoon ja alettiin joraa sen kämppiksen kanssa (punkassa tietty) puoliksi halvantuneina ja tipat handussa, eikö sinne sitt tullu kaikki vapaana olevat hoitsut ja lekurit ja meitin kirurgi pitää taukoa ja joraamaan, meill oikeasti oli hyvä meiniki ja hyvät bileet :D...kaiken pilas se, ett naapurihuoneesta soitettiin hoitsujen kelloa ja pyydettiin hiljaisuutta...höh, ei ymmärtäny meitin biletystä....

Mukavaa illan jatkoa ja kehitä nyt jotain tekemistä siellä, kun kerta niistä sun kämppiksistä ei näköjään vauhdittajiksi ole ;)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 20:02
Sullahan on ollu kivaa polvileikkauksen jälkeen =D

Noiden mun huonekavereiden kanssa ei taideta paljoo hauskaa pitää. Hauskinta lienee se, kun vieressä oleva mummo käy yöastialla ja pieraisee kuuluvasti siihen metallipönttöön. Oikein kateeksi käy, kun itseltä ei tule pihahdustakaan ja sen vuoksi maha on tosi turvoksissa ja kipeä.
Ja toinen tuijottaa telkkarista jotain luonto-ohjelmaa ja jaksaa paasata, miten ihanan suloisia nuo karhut on, kun ne kalastaa. Jep, jep. Suolikaasut tuntuu hälläkin irtoovan. Kysyin hoitajalta josko saisin Cuplaton tabletteja, mutta täytyis kuulema soittaa lääkärille, että saako antaa...

foniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 21:01
Cuplatonia kehiin! Terveisiä Helsingistä.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 23:11
Revi huumoria koko rahan edestä siell :D

Mulle kesällä kirurgi suositteli jo Minifomeja....kysy niitä jos tää on noitten gastrojen juttu näihin vaivoihin :D :D

Kauniita ja ennekaikkea rauhallisia yöunia kuiteskin :))))

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.1.2011 23:34
Mileko, onko sulta tutkittu Heliko, palleatyrä tai rakenteellisenvian mahdollisuudet? Tiedän että stressi aiheuttaa kanssa näitä, mutta että noin rankat oireet ilman mitään varsinaista "syytä".. Paljon tsemppiä sulle !!!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.1.2011 8:00
Heliko tutkittu kaikilla tähystyskerroilla, eikä sitä ole kertaakaan ollut. Löysä mahanportti ja palleatyrä kylläkin, jotka toivottavasti leikkaus korjasi.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.1.2011 12:02
Huomenia tai päivää Mileko! Miten aamu on lähtenyt käyntiin?
Ja saitko (kuorsaukselta) nukuttua?

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.1.2011 12:49
Hyvä Mileko :)

Joo just...valittamiset ja itsesääli on aina sallittuja, tällöin puolestaan joku "pääsee antamaan neuvoja ja säälisympatiaa" mutta huumori ja hyvin menneet asiat/oikeat tutkimus- ja hoitotmp:eet/nopea kuntoutuminen yms. ovat niitä asioita, joita liiemmin ei saisi kylvää...on näköjään aina jonkun toisesta onnesta pois :(

Siis sulla on kipuja...mahassa vai hartioissa? Minkä lääkityksen sait kipuihin nyt yöllä/aamulla entä kotiin?

Turvallista kotimatkaa...ajakaa varovasti!

YLLÄPITO Re: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.1.2011 13:07
Hei!

Erään kirjoittajan kommentti (ja vastaus siihen) poistettu.

Kuten aikaisemmissakin leikkauskertomuksissa, ideana leikkausketjussa on ehdottomasti KANNUSTAA ja antaa POSITIIVISTA palautetta ym. leikkauksessa olleille.

Ystävällisin terveisin
YLLÄPITO

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.1.2011 14:25
Toivottavasti ensi yö menee paremmin kotona.
Ja tänne voi sitten kiputilojakin tulla kunnolla manailemaan,
jos pystyy vaan kirjoittamaan.

Lapset oli varmaan innoissaan kun äiti tuli takaisin
kotiin :-)

sakariniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.1.2011 15:40
Ahaa, mielenkiintoista. Tosi kiva että ne syyt löytyi :D tosi paljon tsemppiä sulle ja nyt kuntoutumaan!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.1.2011 18:19
Maha oli tosi kipeä viime yönä ja turposi ihan palloksi. Ilmaa oli niin hirveesti, ettei oikeen kärsiny liikkua, eikä tuo ilmakaan halunnu liikkua mihinkään. Lääkkeeksi sain luumukeittoa. Arvatkaa, helpottiko kipua yhtään.
Aamulla kävin suihkussa ihan itsenäisesti. Maha on kun perunapelto, kun on ihan montuilla tikkien kohdilta ja muuten turvoksissa. Onneks lääkäri antoi luvan lähteä kotiin. Mies kärräs pyörätuolilla osastolta autoon, kun oli tuota matkaa aika reilusti.
Saikkua siis tuli 2 viikkoo ja lääkkeeks Pamol 500. Loppuviikolla saa kuulema ruveta oikeeta, mut pehmeetä ruokaa syömään. Pureskelun huolellisuutta tähdensi vielä erikseen. Tähystämällä kuulema poistaavat juuttuneet palat.
Autossa alko heti ilma lähtemään ja omassa sängyssä loput. Nyt on aika hyvä olo, tosin kyljellään ei pysty vielä olemaan.
Pamolin päätin jättää apteekkiin ja murskaan Panadolia ja buranaa morttelissa ja sekotan jugurttiin. Tehoaa minun kipuihin paremmin.
Lapset oli ihan innoissaan, kun kotiuduin. Yksi nukahti viereen päikkäreille, vaikka ei normaalisti päikkäreitä enää nuku.

Astma/refluksiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.1.2011 18:40
Kuulostaa hienolta ja kyllä se maha siitä kuntoutuu ajan kanssa normaaliksi vaikka arvet jääkin, mutta se on pieni paha!

Saikkua sait kyllä ihmeen vähän ..

Tsemppiä kovasti toipumiseen! :)

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.1.2011 22:54
"on ihmeen hyvä kotiin tulla taas..."

Siitä se lähtee..paluu arkeen ja lapsikatraan pyykkivuoren yms keskelle :D
Samaa minäkin ihmettelen tota saikun kestoa, kun toisaalla kerroit laatikoiden nostosta yms kuuluvan työkuvioihisi...tarvittaessa saatko pyydettyä Kys:stä lisää saikkua vai oma lääkärin kautta?

Siis etkö ole enää turvoksissa :O ? ohoh, nopeasti se sun pakki sitt tyhjeni. Helpottaa varmasti olotilaa ja ruokahaluakin! Toivottavasti kipuilukin alkaa rauhottumaan...

Ei muuta kuin kauniita ensimmäisiä "uuden ajan" kotosia yöunia :) Hih eikä tarvitse kuunnella kuorsaajia, ellei miehesi heihin lukeudu ;)

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.1.2011 23:42
Se mikä mua jäi mietityttämään on se, että kuinka kauan sulla meni ennen kuin nää syylliset löytyi? En mahda mitään mutta sellainen ajatus pyörii mielessäni että _jos_ ne syyt ois löytynyt aiemmin niin olisiko ne elämää vaikeuttavat oireet loppuneet top tykkänään.. Mulla on sellainen mielikuva että jos jokin epätila saa velloa kehossa liian kauan niin se asettuu taloksi ja sitä on vaikeampi saada enään pois. Kuten esim urheiluvammat joita jos ei saada ruotuun voi seurata loppuelämää hankaloittavat kipuilut.. :(

Olet myös ollut tosi nuori kun nää alkoi, ainut mikä tulee mieleen niin rakenteelliset jutut, tahikka esim Heliko jonka kuulemma voi saada lapsi äiteeltään jo ihan lapsukaisena.

Mutta olen todella iloinen sun puolesta, kaikesta huolimatta olet kyllä aika sisukas sissi !

JuiceRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 9:29
Hieno olet jo kotona, minulla ei olis ollut mitään mahdollisuutta lähteä 2 vk saikun jälkeen töihin. Nyt se kuntoutuminenkin helpottuu kun on tutussa ympäristössä. Minulla ilma kesti kauan tulla, ja suosittelen sinullekkin narautuksia aina tarvittaessa pakoputken kautta. Hartioissa tuntui pitkään sellaista pistävää kipua johtuen leikkaus ilmasta kehossa. Olekkin nyt oikein "sairas" ja anna toisten passata sinua:) Liiku kevyesti se helpottaa ilman poistumista.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 9:32
Kyllä nukutti aika makoisasti omassa sängyssä. Nyt pystyin jo jonkin aikaa nukkumaan oikealla kyljelläkin.
Kotityöt saa jäädä kyllä nyt tekemättä, kun ei tuo kumartelu oikein onnistu.
Oman lääkärin kautta kuulema mennään, jos jotain ongelmaa on. Aion kyllä hakea lisää saikkua, jos maha on vielä kipeä. Nyt maha on oikeastaan kipeä 2 kohtaa. Ihan tuosta ylhäältä keskeltä ja sitten oikeasta kyljestä. Hartiapistoskin ilmaantui tänä aamuna. Ruokahalu tais kyllä kadota johonkin =/
Palleatyrä ja löysä mahanportti diagnosoitiin aika alkuvaiheessa, mutta kun ph-mittauksessa ei erikoista ollut, niin hoitonakaan ei lääkitystä kummempaa ollut tarjolla.
Meillä tätä refluksia on suvussa useammallakin ja noista lapsistakin kolmella. Tiedä sitten onko jotenkin periytyvää.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 10:06
Omaa sängyä ei kyllä mikään voita :-) Meillä nuo aura-autot
pitivät yöllä sellaista meteliä, että tässä ollaan lähes silmät
ristissä.

Onko sun lapsilla sellaista oireilua, että tarvivat lääkityksen?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 13:05
Pienemmillä oli vauvana pulautusten sijaan syöksyoksentelua. Nyt vähän isompana oksennus tulee herkästi ja aamuyskää on lähes joka aamu. Lisäksi erinäisiä vatsan toimintaongelmia. Vanhimmalla on ihan oikeaa närästystä, jota toistaiseksi on hoidettu käsikauppalääkkeillä.

Äsken söin vähän sienikeittoa ja vettä ja tuli kyllä tosi huono olo. Nyt maha pitää kaameeta meteliä ja kouristelee. Inhaa. Jospa menis pian ohi.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 15:21
Eipä tää niin hienosti taida mennäkkään. pahoinvointi jatkuu ja seuraksi tuli järkyttävä ripuli kouristeluineen. Yhden äkkilähdön aikana tuossa rinnassa napsahti jokin ja siihen on nyt sitten koskenut koko ajan =/

Astma/refluksiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 15:25
Voii eii :(

Kirjoitettiinko sulle pahoinvointilääkettä mukaan?

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 15:32
:-( :-( harmi ...

Onko tämä eka kerta kun sun maha toimii leikkauksen jälkeen?

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 18:37
Ota ihmeessä yhteyttä vaikka TK:hon, ettei vain sille mansetille ole käynyt mitenkään?
Toivotaan, että vatsa vain tahtoi eroon kaikista sairaalan mömmöistä, eikä mitään sen vakavampaa ole tapahtunut!!!!
Pienenä anekdoottina kerron, kun itseltäni laikattiin umppari, keväällä 2010 akuuttina. Elikkäs, kotiin seuraavana päivänä, enkä ollut käynyt pissillä kertaakaan leikkauksen jälkeen sairaalassa. Kun sitten kotona sain houkuteltua rakon tyhjäksi pönttöön, niin niihin katkuihin miltä se tavara haisi, olisi varmasti ainakin kaikki alaikäiset vähintään pyörtyneet!
ELIKKÄS HIRMUISESTI TSEMPPIÄ!

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 21:15
Moikka Mileko, eli sulla on siis ollut tää vaiva melkein koko ajan .. Todella surullista että sitä sun tyrää ei leikattu heti, ja luonnollisesti sitä löysää massuporttia... En vain ymmärrä mihin perustuu tämä lääkkeiden tuputus kun olisi ihan oikea vaivakin jonka voisi korjata.. Kait se on tää iänikuinen säästö!

Olisi nuoren naisen elämä saanut hieman toisenlaisen alun.. Tosi surullista. Mutta lippu korkeella, kyllä se vielä jokupäivä iloksi muuttuu!

Mainitsit että suvussakin tätä olisi, voisikos olla että teillä geenipohjassa löytyy jokin rakenteellinen vika joka altistaa tälle refluksi-oireilulle, kuten jo mainitsemasi tyrä ja löysä portti.. hmm....

Sori, olen vain tälläinen suber-analyyttinen persoona ja haen aina syvältä niitä syitä kaikkeen :D

Voimia!
-Shakke

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 21:55
Mileko, jos sinua kiinnostaa ja ajatukset antavat myöden niin olisikos täysin vierasajatus hakea tukihoitoa että hieman mietintäapua koko perheelle funktionaaliselta puolen;
www.prometheus.fi/hoidot/terapeu.htm

Raimo Lindroos.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 22:01
Kyllä sitä saattaa suvussa tosiaan olla. Veljellä leikattiin ihan vauvana liian kireä mahaportti ja palleatyrä.
Kai noissa leikkauksissa mennään sillä tyylillä, että lääkkeillä mahdollisimman pitkään ja leikkaus vasta sitten, kun muut keinot ei enää tepsi. Tiedä näistä sitten.

Maha onneksi rauhottui hieman. Ripuli meni ohi, mutta ällöä oloa on vielä. Oikeassa kyljessä on sellainen kipukohta, ihan kun ois kunnon palovamma ja kirvelee ja kiristää. Eikä ole edes minkään reiän kohdalla. Vähän sellaista hermosäryn tyyppistä.
Mahanportin kohdalla tuntuu painetta ja särkyä. Yskiminen on tosi tuskallista. Jospa tämä tästä menis loppuviikkoa kohti ohi.
Pienet osaa aika hyvin käyttää hyväkseen sitä, ettei äiti jaksa kiivetä yläkertaan tai kerkee ryntäillä joka kiljasun perään =)

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 22:18
Niinkuin tuo astma/refluksi sanoi, aika lentää ja kohta leikkauskuviot on
historiaa :-) Sulta sujuu toi nieleminen kuitenkin aika ok?

Hyvä, että vatsa rauhoittui vähäsen ja toivotaan lieventymistä edelleen.
Älä huhki lasten kanssa ettei ole liian rankkaa leikatulle kohdalle :-)
Auttaako teillä isommat yhtään hommeleissa vai onko ne liian teinejä??

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.1.2011 23:54
ok, mielenkiintoista. Itse aloin miettiä että joskos se portti onkin rakenteellisesti tiukka teillä suvussa(mm. lapsen maito-oksennus jne). Ja normaaliruokailu alkaa sitä jossain vaiheessa venyttää.. Sitten se löystyykin..hmm.. Mielenkiintoista mietittävää taas sain :)

Aina kun kehossa on jokin "vaihe" eli vaikka leikkaus, tai leikkauksen jälkeinen elämä niin se vaatii paljon aikaa että sopusointi löytyy taas. Pikkuhiljaa, vellejä puuroja, mustikkakeittoja ja hyviä maitohappobakteereja. Kuume on oire tulehduksesta, siihen kandee reakoida, muutoin en näistä tiedä että missä menee normin raja, että kuuluuko noihin miten paljon kipuja.. mutta tosi kauanhan sulla oli se epäsuhtatila kehossa, joten ei se varmaan päivässä-parissa palaudu.

S

JuiceRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.1.2011 8:31
Moi Mileko
Minulla oli kans tuommoisia outoja kipupaikkoja leikkauksen jälkeen johtuvat siitä kun ilma jää jonnekin suolenmutkaan. Minulla vatsa ääntelee ja kurisee vieläkin kun leikkaus tehtiin jo marraskuun lopussa, sitä kuuntelee eri tarkasti leikkauksen jälkeen niitä ääniä ja seuraa vatsan tomintaa hyvä niin, kuuluu sieltä kyllä normaalistikkin ääniä vaan niihin ei ole ennen kiinnittänyt huomiota. Ota huomioon että siellä vatsassa on ollut leikkauksen aikanana vaikka minkälaista kampetta, kestää aikansa ennen kuin sisuskalut rauhoittuvat. Yritä silti liikkua hissukseen vaikka niitä pikalähtöjä sattuis sin veskiin tulemaan. Pidä lippu korkealla, kyllä se siitä taas asettuu.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.1.2011 16:08
Vaihdoin kipulääkityksen Panacodiin, joka auttaakin aika hyvin. Viime yö meni aika kovissa kivuissa. ihan kun ois kylkiluita poikki. Viime yön aikana ilmestyi leikkausreikien ympärille myös aika laajat mustelmat. Sterilisaation jälkeenhän mulle muodostui vatsaan suuri hematooma, joka aiheutti ylimääräistä kipua. Liekö nyt samaa ongelmaa. Sairaalassahan laittoivat niitä napapiikkejä veren ohennukseen, vaikka mulla aikoinaan verenvuotokokeessa tulos oli ihan rajoilla verenvuototaudin suuntaan. Asperiinia ja disperiiniä en sen takia ole saanut ottaa ollenkaan. nieleminen onnistuu suhteellisen hyvin, mutta nälkä tai jano ei ole ollenkaan ja kun jotain syö, niin tulee huono olo. Ilmaa tuntuu keräävän tosiaan suoliin ihan kiitettävästi. En epäilekkään, etteikö tilanne tästä ajan myötä asettuisi. Kiire vaan ois kuntoutua kunnolla ennen saikun loppumista =)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen12.1.2011 17:21
Tämä päivä on ollut edellisiä parempi =)
Olen liikuskellut ihan toiseen tahtiin, pessyt pyykkiä , siivoillut kevyesti ja tehnyt ruokaa. Laitoin jopa päivävaatteet yökkärin sijaan, laitoin hiukset, ajelin kainalokarvat, puhdistin kasvoja ym. Niistä tietää, että nainen alkaa parantumaan ;D
Niin kauan masu on kunnolla, kun en syö. Heti kun jotain menee kitusista alas, niin toisesta päästä tulee vauhdilla ulos. Nälkä ei ole edelleenkään, mutta jotain pientä olen yrittänyt syödä. Tänään lasi vettä, puoli kupillista kahvia, 2dl jugurttia ja 2 röstiperunaa.
Perjantaina olisi tikkien poisto. Saa nähdä mainitseevatko tuosta navan yllä olevasta haavasta, kun punottaa aika reilusti ja on aika turvoksissa verrattuna muihin haavoihin. Kuumehyräytyksiä on ollut jonkin verran, mutta normilämmöillä mennään. Eihän kuume edes pääse nousemaan, kun kipulääkettä nappailee. Enää en murskaa tabuja, vaan otan puolikkaina ja on nuo alas menneet. Vähäksi aikaa jäävät tuohon mahanportin kohdalle jumimaan.

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen13.1.2011 3:18
Todellakin tervehtymisen merkkejä ilmassa kun itseäsi jo fiksailet! :D

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen13.1.2011 21:11
No joo. Eilinen oli hyvä päivä, tämä päivä ei =/
Valvoin yöllä aika paljon kipujen takia. Panacodia on mennyt tänään maksimimäärä. Kurkusta on mennyt alas puoli kuppia kahvia, vaniljarahka ja mehujäätelö. Kaikki on tullut korkojen kanssa toisesta päästä vesiripulina. maha on taas enemmän turvoksissa ja metelöivä. Huomenna olisi tikinpoisto. Aion samalla kysäistä apua tuohon ripuliin.
Tänään tuli myös tähystysaika, joka olisi 7.4 YÖKYÖK
Nälkä ei ole edelleenkään.

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen13.1.2011 22:43
Oliskohan sulla nyt jotenkin se massuhormooni sekaisin, se joka kehittää ruokahalua jne.. Nää nyt on vain villejä veikkauksia. Myös ruuassa on se että jos on syömättä tarpeeksi niin ei enää ole nälkäkään, sama juomisen kanssa.

Jotai todella helposti sulavaa ja neutraalia pitäisi saada alas, gefilus-keitot esim.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen14.1.2011 16:23
Tänä aamuna lähdettiin sitten tk:n ajoissa. Ensin vähän mietittiin, että pitäisikö kutsua ambulanssi, kun en kärsinyt nousta sängystä ylös. Kipu oli ihan järkyttävä. Sain 2 Panacodia menemään alas ja niiden voimalla pääsin ylös ja mies puki vaatteet päälle. Tk:sta lähete Kysiin ja täällä nyt makoillaan. Ultra ja joku toinen kuvaus tulossa, syönti ja juontikielto. Kohta kanyyli ja tarkkailuosastolle yöksi.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen14.1.2011 16:31
No jopas sulla on uutisia!!

Hyvä, että pääsit osastolle tarkkailtavaksi.
Pistä viestiä miten tilanne etenee.
Tsemppiä!!

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen14.1.2011 19:59
Pidetään kaikki peukkuja pystyssä!!!!! :-) TSEMPPIÄ!!!!!

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen14.1.2011 23:25
Mileko, olet vahva nainen, mutta osuipa sulla flaksi :(

Ihan oikeesti, voimia, just tota ei pitänyt käydä!
Kerro ihmeessä mitä kävi, kun vain jaksat...iso hali täältä Stadista !!!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.1.2011 11:24
Äsken siirrettiin samalle osastolle, kun missä leikattiin. Ultra, röntgen ja keuhkuvat ok, verikokeet ok. Nyt odotellaan näytettä ulosteviljelyyn. Sain ihan yksityishuoneen omalla vessallakin.
Tipassa olen edelleen. Ilmeisesti ihan jonkin verran nestevajausta, kun reilu vrk sitten kävin viimeksi vessassa. Oxanestiä olen saanut piikkinä kipuun ja se auttaa hyvin. Syödä ja juoda saan voinnin mukaan.
Saa nähdä, miten tutkimukset jatkuu, vai jatkuuko.

hiekkapaperikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.1.2011 11:51
Hienoa että menit sairaalaan! Saat varmasti apua! Luota henkilökuntaan, he osaavat ammattinsa. Eihän mistään leikkauksesta koskaan tiedä, mikä jälkeenpäin aiheuttaa ongelmia, mutta olet varmasti hyvissä käsissä! Rentoudu ja lepää minkä voit ja toivottavasti pien selviää syy kipuihisi.
Kun kotiin pääset, jätä ihan kaikki kotitehtävät tekemättä vaikka kuinka haluaisit tehdä niitä.
Kiinnitä huomiota myös ruokaan mitä syöt. Onko Sinun mahdollista saada keskustella sairaalan puitteissa ravintoterapeutin kanssa? Se, mitä syöt tällaisen leikkauksen jälkeen, sillä on suuri merkitys. Ole varovainen, vaikka tuntuisi siltä, että voisit syödä mitä vaan. Vahinko, ettei Suomessa vielä ole järjestetty "lepohoitoloita", jonne leikkauksen jälkeen voisi mennä muutamaksi päiväksi lepäämään. Itse en minkään leikkauksen jälkeen ole saanut kunnolla levätä ja paraneminen on vienyt aikaa.
Tsemppiä ja hoida itseäsi hyvin!

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.1.2011 11:57
Hyvä, ett noi tutkimukset ok ja ilmeisesti mansettikin on ok!

Aika rajua, jos noinkin kova kipuilu (ett soittaako zirran paikalle) selittyy, ett on kuitenkin ihan normaalia leikkauksen jälkeistä kuntoutumista, huh. Kyll täss alkaa itselläki jo puntti tutisee, ett mihin sitä on menossa ja mitä sitten pitää sietää normi-paranemisena...

Katohan, oot siis saanut sairaalan "sviitin" käyttöösi, luksusta :D

Pärjäile ja toivottavasti saavat sun olotilan kohenemaan niin ett pääsisit pian takasin kotskeen.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 8:28
Unohdinkin tuossa aiemmin mainita, että lääkäri oli määrännyt nyt Losecia 2krt pvssä. Toivottavasti tuo nyt rauhottaisi noita ärhäköitä suolia. Eilen söin vähän ja heti alkoi suolet huutamaan ja kouristelemaan. Näytettä en ole vielä saanut aikaiseksi.
Äsken jouduin taas kipupiikin pyytämään, että pääsen sängystä ylös. tuntuu kummalta, kun nousee ylös ja pitää tuosta kipukohdasta kiinni, niin jotain muljahtelee käden alla. Lääkärille en ole vielä asiasta maininnut, kun taitaavat jo valmiiks pitää luuulosairaana =/

samiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 11:06
tere mileko !
toi kouristelu on mulle enemmän ku tuttua,kouristelua tulee vieläkin vaikka leikkaus on tehty vuonna 2000.vuonna 2003 kouristelu meni niin rajuksi että hakeuduin gastro/kolonoskopiaan ,syytä ei saatu selville,ainoa diagnoosi jota tähystänyt lääkäri tarjosi oli poikkeuksellisen pitkä ja mutkikas suoli.itse olen tehnyt sellaisen huomion että kun on paljon kouristelua niin olotila on yleensäkkin melko sairas silloin on enemmän kuumeinen olo ja veto poissa jne...muljahtelu on kyllä tosi kivuliasta ja lamaannuttavaa mutta olen vielä hengissä joskin aivan romuna.odottelenkin josko ne lääkärit saisi sinun tapauksessa jotakin selville,ehkä se loisi itsellekkin vähän uskoa paremmasta.pidän peukkuja!

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 11:46
Mainitse vaan kaikki - koskaan ei tiedä millä vinkillä/sanomisella ongelman
päästä saadaan kiinni.

Onko se sun kipukohta siinä navan yläpuolisen
haavan kohdalla, josta mainitsit tuolla aikaisemmin?
Pystytkö (kipupiikin voimalla) olemaan pystyssä tai kävelemään?

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 12:11
Jep, Mileko sano suoraan ja rehellisesti lekurillesi kaikki tuntemukset ja fiilarit. Helpottaa ja nopeuttaa diagnosoimista/ vaivan selvittelyä.

Toivottavasti vaivan syy selviää nopeasti. Epävarmana ja kivuliaana on kyll tuskasta olla. Voimia ja jaksamisia!!!!

JuiceRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 15:12
Voimia mileko, kerro tosiaan kaikki vaivasi lääkärille vähäpätöisetkin!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 16:43
Aamupäivällä tehdyssä ct:ssä ei ollut mitään. Ulostenäytteen sain vihdoinkin annettua, kun olen koko päivän ripuloinut, taas. Kipupiikin voimalla voin olla liikkeellä, mutta kun teho alkaa vähetä, niin kivut tulee takaisin.
Lääkäri sanoi, että kivut kuuluu asiaan, kun mahalaukun asentoa on jouduttu muuttamaan. Sanoin siihen, että kipuja on ollut koko viikon, mutta torstaina kipu oli niin yhtäkkinen ja poikkeava, etten oikein normaaliski sitä sanoisi. Ripuli ei kuulema kuulu leikkauksen jälkioireisiin. jospa näytteestä löytyisi vihdoinkin syy edes tuohon ripulointiin.
Huomenna aion lääkäriltä kysyä, että voisiko laparoskopiaa tehdä ja katsoa, löytyisikö syy sitä kautta. Gastroskopiaa ei kuulema näin pian leikkauksen jälkeen voi tehdä.
Vointi alkaa olla aika väsynyt ja turhautunutkin, kun ei mikään pysy sisällä.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 16:45
Ja kipukohta on tuossa vasemman kylkikaaren alla. Aika pieni kohta, jota painelemalla tulee itku.

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 18:54
Voi kamala ... Jos on kauan ollut suolisto/happojutut päällä niin kehontoiminnot päin persvitjaa. Mutta uskon että tämä mysteeri ratkeaa ja paikat alkaa toimimaan.

Odotellaas mitä se ulostenäyte kertoo.

Tsemppiä paljon!!

S

Astma/refluksiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 19:44
Vasemman kylkikaaren alla mullakin oli sitä kipua ja muljahtelua ja
tyrähän siellä oli, mutta samassa paikassa samanlaista kipua on vielä tänäkin päivänä!

Mulle tehtiin kyllä gastroskopia aika pian leikkauksen jälkeen, kun tarkastettiin, että mahassa kaikki hyvin!


Kovasti tsemppiä ja toivottavasti kipu helpottaa.. Voimia!!

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 21:44
Toivottavasti ulostenäyte ok eikä mitään pöpöjä ym.
Ja toivotaan, että huomenna edes vähän parempi päivä!

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 22:57
Astma/refluksi ; en ole tutustunut tarinaasi, mutta oliko sulla astma ennen refluksia? Miten sun astma voi?

Mulla siis tuore juttu tämä refluksi-oireilu ja löytyi selittämättömien astmaoireiden takaa..

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 23:49
sakariini, astma/refluksi -ketjusta löytyy ainakin jo yksi vastaus -
http://www.refluksi.fi/keskustelu.html/2473?p=2&c=

Astma/refluksiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.1.2011 23:54
sakariini:
Vastasinkin jo tuolla "omalla sivulla" tämän sulle jo aijemmin, mutta
Lyhkäsesti nyt tähän:
Refluksi diagnosoitiin ensin ja sit myöhemmin vielä astma!
Astma voi paljon paremmin nyt leikkauksen jälkeen.. :)

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen17.1.2011 1:08
heh, juu enpäs muistanutkaan enää ;)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen17.1.2011 10:00
Lääkärikierto oli äsken. Tämä lääkäri löysi tunnustellessaan mahaa jonkinlaisen nystyrän leikkausreiän kohdalla, jonka tulkitsi joksikin rasvapatiksi, joka olisi tarttunut ompeleisiin kiinni tai purristunut jostain välistä. En oikein saanut selvää, mikä se nyt lopulta voisi olla. Joka tapauksessa puuduttivat sen ja tuntui auttavan.
Ripulista sanoi, että joillain potilailla voi olla ohimenevää ripulia jonkin aikaa. Maha ei ole tottunut olemaan ilman refluksilääkettä ja reagoi ripulilla. Nyt sitten minulla aloitettiin mahalääke perjantaina, joka aiheuttaa lisää ärsytystä mahaan.

JuiceRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen17.1.2011 12:01
Kysy vaikka hoitajalta tarkemmin heillä on kansiossa tieto mitä lääkäri on ollut mieltä, se on sinun oikeutesi. Koetahan jaksella kaikesta huolimatta, kyllä se vielä helpottaa kun vaiva poistuu.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen17.1.2011 16:38
Tyrällä tarkoitetaan vatsaontelon sisällön, tavallisimmin suolenmutkan tai vatsapaidan rasvan pullistumista vatsaontelon ulkopuolelle. Pullistuma pääsee syntymään vatsanpeitteissä olevan synnynnäisen tai hankitun aukon kautta. Synnynnäisesti heikkoja kohtia vatsaontelon seinämässä ovat nivusseutu ja napa. Hankituista tyristä yleisin on haavatyrä eli niin sanottu ventraalihernia, josta käytetään myös nimitystä arpityrä

Juuri tuollaisesta vatsapaidan rasvapullistumasta lääkäri puhui aamulla. Patti ei näy päällepäin, mutta on aamusta ainakin kolminkertaistunut.
Täytyykin aamulla taasen lääkäriä tentata asiasta.
Ripuli jatkuuuuu edelleen....

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen17.1.2011 16:57
sepä siinä onkin haastavaa kun kehon toiminnot sekaisin jatkuvan lääkityksen vuoksi, kestää aikansa että palaa. Hyvia bakteereja sinne saatava että entsyymejä, entsyymivalmisteetkin hyviä.

tsemppiä.
s

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen18.1.2011 9:48
Huomenta Mileko!

Hyvä, että kipuilun aiheuttaja selvis! Tuleeko sulle vielä uusi operaatio tuon tyräjutun kanssa? ...vai miten show etenee?

Toivottavasti suolistosi alkais pikkuhiljaa hyväksyä nykyisen olotilan ja lopettais kiukuttelun ja pääsisit rippasta eroon.

Heh, naiselta ei saa kysyä ikää eikä ainakaan painoa (..tai tulee musta silmä), mutta saako kysyä edes, ett kuulutko ali-, normaali- vai ylipainosiin?

Lepäile ja ota rennosti siellä "sviitissäsi", sen minkä voinniltasi pystyt! Hyvää alkanutta päivää :)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen18.1.2011 11:43
Kotiin olen lähdössä. Parin vkon päästä soittoaika. Jos kivut silloin vielä, niin sitten avataan haava ja korjataan tilanne. Kipulääkkeeksi Panacod pore. Ulosteviljelystä ilmottaavat, kunhan tulokset tulee

Gasterix: on tuota ylipainoa jonkin verran. Mielenkiintoista nähdä kotona, montako kiloa on lähtenyt.

JuiceRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen18.1.2011 12:45
Kiva että pääset kotiin, toipuminen tutussa ympäristössä on mukavampaa kuin sairaalassa. Tsemppiä kovasti toipumiseen.

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen18.1.2011 14:53
Ihanaa kun pääset kotiin!!! Inhoan itse sairaaloita ja olen vaikka piäkoppa kainalossa kotona ennemmin :D Hyvä kun pääset kotiin :D

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen18.1.2011 19:23
Hei Mileko! Miten kotona olo maittaa?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen18.1.2011 20:59
Kyllä tämä on luksusta, kun saa olla omissa vaatteissa, omassa sängyssä ja lasten kanssa. Kipujen kanssa vaan meinaa olla tekemistä. Panacodia menee aika reilusti ja nyt ostin maitohappobakteerejakin, ettei tuo maha nyt ainakaan lääkemäärästä enää ota itseensä.
Tänään sain suruviestin läheisen serkun poismenosta ja se varjosti aikalailla kotiinpääsyn iloa. Oli tosin aika odotettu uutinen, kun sairasti syöpää.
Nyt vaan toivotaan, ettei nuo tyrät kasva, eivätkä kipuile enää kauaa, ettei tarvitse operoida.
Vielä odotellaan ulosteviljelyn tuloksia ja ripulin loppumista.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen18.1.2011 21:46
Kiva, kun olet jo kotosalla :)

Ensin osanotto läheisen serkkusi poismenosta, elämä ei ole tasapuolista meitä kaikkia kohtaan :(

Hyvä, että nyt jo selviät Panacodilla ja jos kerta tuntuu jeesaavan, on tilanne parempi kuin mistä lähdit sairaalaretkelle. Toivottavasti tyrä rauhottuu eikä tule enempiä operaatioita, thumbs up!

Juttelitko sairaalassa ravintoterapeutin kanssa? Saitko jotain erityisiä ruoka-ohjeita tilanteeseesi? Onko rippa yhtään helpottanu?

Kauniita kotoisia yöunia ja ota nyt ihan relasti :)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen19.1.2011 21:58
Ruokarajoituksia ei ole ja lääkäri kielsi mahansuojalääkkeet ehdottomasti. Panacodia menee 4krt päivässä ja Buranaa samoin. Tyrävyö on paikoillaan päivät ja yöt nukun selällään kuorsaten ja mies tykkää ;D
Ripuli helpotti, enkä nyt oikein edä oliko maitohappobakteerien ansiota vai muuten vaan. Nälkä ei kyllä ole yhtään vieläkään. Painoa on pudonnut nyt reilu 7kg, mikä ei välttämättä ole ollenkaan huono asia.
Tänään etsin nelinkontin sohvan alta pudonnutta patteria ja ottipa aika kipeästi tyriin ja illan olenkin sitten makoillut. Jotenkin oudosti nuo tyräkohdat muljuaa ja lurahtelee. Liekö joku alien muuttanut römppikseen asumaan. ja vastoinkäymisetkin on olleet aika pieniä, vielä...
tällä hetkellä olen vieläkin sitä mieltä, että leikkaus kannatti. Ei närästä

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.1.2011 6:17
No hyvä hyvä, kun parempaanpäin ollaan menossa! :-)
Itselläni oli umpparin leikkauksen jälkeen sellaisia pieniä patteja, siellä täällä siinä lyhyessä leikkuuhaavassa. lieneekä olleet sellaisia pieniä tyrän poikasia? Kävin terveydenhotajalle niitä näyttämässä, kun nekin oli aika kipeitä. Se kopusteli niitä ja sanoi, että ei vaaraa. Katoavat ajan myötä ja nyt kun eilen tunnustelin sitä haavaa, niin ei niitä enää tuntunutkaan siellä? :-)
Tsemppiä ja pikaista paranemista!!!

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.1.2011 9:40
Hyvä, vaikutatkin positiiviselta, mitä tuossa kirjoittelit :)))) Ota nyt vaan ihan rauhallisesti, hyödynnä lapsias palvelijoina.

Siis nyt saat syödä mitä vaan...meniskö periaatteessa sitko pihvikin suoraan lautaselta...silleen niinkuin "normaalit" ihmiset syö?

Saitko muuten lisää saikkua (vai pysykö tuona 2 viikkoa leikkauksesta)? Onhan tuo tyräshow nyt hieman työtahtia rajoittava tekijä...

Mukavaa ja rentouttavaa päivän jatkoa punkan/soffan pohjalle :)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.1.2011 11:22
Kaikkee sais syödä, mut liha, kana yms ja vaalea leipä ei vielä mene alas. Jumittuuvat tuohon mahanporttiin ja olen joutunut yökkimään torven tyhjäksi. Salaattikin on vähän siinä ja siinä. Aika sileetä evästä olen syöny vielä, kun ei tee mieli mitään kovin lämmintä tai ruokaa, mitä pitäis paljon pureskella. Tuo jumittuminen tuntuu aika ikävältä ja koskee.
Onneks nuo meidän teinit tais säikähtää tuosta sairaalareissusta sen verran, että laittaavat sukatkin jalkaan pyytämättä. Aika harvoin ovat nähneet äipän itkevän. Ei tarvii paljoo vinkata, kun kotityötkin hoituu ihan tappelematta ja paimentaavat nuo pienemmätkin pois äidin kimpusta.
Positiivisuus onneksi on palannnut. Sairaalassa manasin koko leikkauksen alimpaan helvettiin, mutta nyt kuitenkin olen tyytyväinen, että leikkaukseen menin. Toivottavasti vastoinkäymiset oli tässä, ettei mieli muutu :D
Saikkua joudun maanantaina hakemaan omalta lääkäriltä lisää, kun eivät kuulema voi saikkua saikun päälle kirjottamaan, eikä toisaalta ollut vielä tietoa, kuntoudunko sunnuntaihin mennessä. Nyt kyllä näyttää vielä siltä, ettei töihin maanantaina mennä. Kumartelu, nostelu ja kurkottelu on suhteellisen kivuliasta. Parempi parannella nyt itsensä kunnolla eikä sitten parin vkon päästä pidemmällä saikulla.
Ahteri kyllä alkaa olla jo sitä mieltä, ettei loikoilu miellytä, mutta antaa persauksen nyt vaan protestoida rauhassa.
Viime yönä olin kuulema kuorsannut aika miehekkäästi ja kun miehellä oli töihin meno aamuneljään, niin oli hellävaraisesti tönäissyt minut hiljaiseksi. Olin sitten unissani vähän aikaa äheltänyt ja päätynyt mahalleni, johon heräsinkin kivun takia. Mies joutui auttamaan minut takaisin selälleen ja tuomaan lääkettä. Totesi vaan, että seuraavan kerran kun kuorsaan, niin hän siirtyy mielummin sohvalle, ettei tule samanlaista showta keskellä yötä =)

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.1.2011 13:22
Todella erilaisia kotihoitoohjeita annetaan: Anttipi (juttu Niitulin leikkauskertomuksessa) tähdensi sitä, miten varovainen pitää olla ensimmäiset 4 viikkoa: ei kumartelua, kurkottelua, nostelua (max kilo muistaakseni), varotaan yskimistä ja erityisesti oksentamista, liemiruokia 4 viik. Sairaslomaa väh. 4 viikkoa. Onhan se selvääkin, että kun leikkauksessa ruokatorvi ja maha irrotetaan ympäristöstään, niin jonkin aikaa kestää ennenkuin kiinnikkeet taas kasvavat.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.1.2011 13:58
Mileko, hienoa, että homma sujuu vähän paremmin.
Anna pattereiden olla ... onneksi sulla oli/on noita ylikiloja
niin ei tarvi kilojen putoamisesta ainakaan huolehtia :-D

Ei varmaan mukavaa itselle ole mutta hyvä kuitenkin , että juuttuvat
lähtee sieltä torvesta itse yökkimällä pois ... Erittykö sulla mitenkään
erityisesti limaa/sylkeä?

Millä saat ajan kulumaan ??


Osanottoni serkkusi vuoksi.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.1.2011 16:26
Mulla ei erity limaa ollenkaan, niinkuin olikohan Niitulilla ainakin. Sitten kun jotain jumittuu torveen, niin sitten limaa riittää ja ihan hyväkin, että saa torven tyhjäksi. Mukavan tuntuista se ei kyllä ole.
Tulin siihen tulokseen itsekkin, että konttailu saa toistaiseksi jäädä =)

Ajan kuluksi lueskelen paljon (metrin pino lukemattomia lehtiä), Katselen boxilta elokuvia ja sarjoja (boxi täynnä katsottavaa), olen lasten kanssa ulkona, huuhailen ikkunasta ikkunaan, kiukkuan itsekseni, vetelehdin facebookissa ym. Siitä huolimatta meinaa ärsyttää pelkkä oleilu. Syöminen taas on asia, mikä meinaa unohtua/ei kiinnosta. Ensi kesänä uimapuku kiittää, kun ei saumat vingahtele ;DD


Mulla ei tosiaan ole enää mikään kiellettyä lääkärin mukaan. Itse olen myös vähän ihmetellyt eri käytäntöjä näinkin pienessä maassa...

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.1.2011 17:38
Tulipahan mieleeni, että auttaisiko näihin nielemisvaikeus aikojen ongelmiin samat jutut kuin mulla, silloin kun tuo maha oli pahimmillaan. Söin kaurapuuroa mustikkakeitolla ja sitten kun se alkoi maistua p****lta, laitoin keiton asemasta voisilmän (siis margariiniä). Nyt, vaikka massu on jo parempana, kuljetan töissä eväänä sellaista annosta jossa on 0,5 desiä kauraryyniä ja lisään siihen n.1,5 desiä vettä, kaksi minuuttia mikrossa ja iso "voi" silmä siihen. Sekoituksen jälkeen, tuntuu kuin söisi jotain parempaakin. ;-) Joskus kun tekee herkkua mieli, niin Valiolta on tullut uusi mehukeitto jossa on mustikkaa, vadelmaa ja kauraa? On hyvää, eikä ole muita kuin vadelmankiven kokoisia sattumia mukana.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.1.2011 11:24
Muidenkin asioiden kohdalla ei tunnu mitään erityistä yhteneväistä hoito- ym. linjaa olevan. Ainoa yritys luoda niitä ylipäätänsäkin taitaa olla tuo Duodecimin Käypähoito - suositukset (huom. suositukset!) ja toiset alan liittojen tekemät lauselmat ym.

Liemi/soselinja tietty helpottaa sitä nielemistä mutta toisille on
tietty hinku "kovemman ruoan" perään (itse sattumalta tykkään ihan muutenkin noista sose, pirtelö ym jutuista). Itse olen tykästynyt tuohon pienempään Elovena välipalajuomaan, joka sopii ok. Viime viikkoina olen "herkutellut hulvattomasti" :-) ja syönyt appelsiinin edelleenkin viikossa -- ei aiheuta minkäänlaisia tuntemuksia - tosin en sitä jokapäiväiseen r-valioon siltikään ottaisi. Mikä olo muuten on tupla somakki?


Meilläpäin bruukataan sanoa, että emännissä tarvii olla kunnolla lihaa ettei
tuuli tiellä kumoon kaada :-D

Minkälainen olo tänään?

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.1.2011 16:11
Refluksikurkulle: Olo on oikeastaan yllättävänkin hyvä, kun ottaa huomioon, että töissä menee päin p***että ja olen taas syönyt ihan mitä sattuu. Tänään sorruin kupilliseen kahviakin ja söin jopa pari palaa suklaata. Tosin nyt on sitten lähdettävä hakemaan parasetamoolia. Mutta edellisen kerran jouduin ottamaan särkylääkettä, muistaaksenin viime viikolla?

JuiceRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen23.1.2011 10:19
Käytännöt on tosiaan erilaisia, täällä tarjotaan kuukauden saikkua ja liemiruuilla oloa 4vk. Minä olin melkein 4vk liemi eväillä ja nyt syön kaikkea mahdollista.
Nyt kun mileko oot tuossa vaiheessa ettei mikään meinaa mennä alas, syö hitaasti, siis tosi hitaasti ! Minä kun nielaisin jotain katsoin huvikseni kellosta kauanko kestää ennen kuin ruoka on menossa vatsaportissa aikaa kului 5 sekuntia, sen jälkeen vasta toinen lusikallinen. Uskomattoman hidasta mutta usko pois se auttaa ja ei aikaakaan kun siitä tulee rutiinia, pian huomaat että voit syödä lähes normaalisti. Tsemppiä paranemiseen.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen23.1.2011 10:41
No on tosi hidasta! Eilen yritin syödä pyttipannua ja vaaleaa leipää. 3 kertaa piti käydä yökkimässä torvi tyhjäks. Sekin, mitä sitten sain alas, sai mahan sekaisin. Siis ilmeisesti liian rasvaista ruokaa.
Huomenna ei tosiaan ole mitään asiaa vielä töihin. Tyräkohdat on tosi kipeet ja edelleen tarviin lääkkeen sänkyyn, ennenkun kärsin nousta ylös.
Eilen söin myös kokeeksi valkosipulia ja join 3 kulausta valkkaria, eikä närästäny. Kumma tunne...

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen23.1.2011 13:58
Just niin, hae vaan saikkua lisää. Turha yrittää leikkiä työn sankaria tossa kondiksessa!

Näköjään uskallat jo syödä kaikkee plaatuu. Noh, mikäs siinä, kun kirurgi on luvan antanut. Toi on hyvä toi leikkaus, "uusi torvi" muistuttelee yökkimisellä koko ajan kun tulee liian isoa lähetystä tai väärää, rasvasta tavaraa ;)

Mukavaa sunnuntain jatkoa ja hyviä herkutteluhetkiä! Varmaan tosi ihanaa, kun saa syödä kaikkea hyvää ja eikä närästä!!!!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen23.1.2011 20:11
No uskallan ja uskallan. Kaikkee pitää kokeilla, kun ei kielletty oo. Maha ei kuitenkaan näköjään rasvaista evästä kestä. Alkaa kipuilemaan aika reilusti ja kurisee ja kouristelee. Kaipa se on uskottava ja pysyteltävä kevyemmällä linjalla.
Tuli tuossa lauantaina siivoiltua jonkin verran ja tänään se on sitten kostautunut kipuilemalla. Eli eipä se sitten töitäkään kestä. Ärsyttävää =/
tylsistyttävä viikko siis taas edessä. Jos oma lääkäri siis suostuu saikkua kirjottamaan. Oli tullu uusi omalääkäri, joka on kun sitruunan syöny =S

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen23.1.2011 21:42
Onnea matkaan Mileko! Hyvin se menee. Ole huoleti, kukaan alkeellinenkaan tk-lekuri ei uskalla olla kirjoittamatta saikkua, kun tyyppi sanoo ett on just ruokatorvi uusittu 2 viikkoa sitten, ett otatko riskin ett se hajoo, kun teen duuniani nostellen erilaisia tavaroita, höh, ei voi olla kirjoittamatta saikkua lisää.

Itse kävin tämän keskustelun läpi oma lääkärin kanssa viime tapaamisella, ett ilmoitin ett tulen olemaan väh 4 viikkoa saikulla, eikä tuntunu pelästyneen tästä. Toivotaan, ett sun uusi sitruunas on oikeasti "ihminen", ja ymmärtää tilantees, zemiä!!! Kerro kuin kävi ;)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen24.1.2011 16:03
Ilmeisesti lääkäri ei tänä aamuna ollut sitruunaansa syönyt, koska oli ihan mukava ja asiallinen lääkäri. 2.2 asti kirjoitti saikkua ja sanoi, että tule uudelleen, jos tarvitsee lisää saikkua. Ei katsonutkaan mahaa. Haastatteli vaan lyhyesti, saikkulappu kouraan ja näkemiin.

Tilanne muuten ihan ok. Tänään on tuntunut, että joku puristaisi ruokatorvea lujaa. Tuntuu ikävähköltä, eikä tee mieli syödä mitään. Eipä silti, että olisi nälkäkään. Ilmavaivoja on rasitteeksi asti, toisella kyljellä ja mahallaan ei voi nukkua ja kuorsaan kuulema kun merihirviö. Eilen katsoin tuon suomitv:llä esitetyn leikkauksen ja olin oikein onnellinen, etten katsonut sitä ennen leikkausta. Kamalan näköstä repimistä =O

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen24.1.2011 18:17
Katsoin tuon SuomiTV:n dokkarin ja täytyy sanoa, että jos siellä todellakin "revitään" noin paljon kudoksia, niin eipä ole ihmekään jos tulee silloin tällöin pieniä sivuvaikutuksia.
Milekolle paranemisia!!
Jos välillä puristaa ruokatorvea ja välillä jotakin toista paikkaa, niin se on vain sen merkki, että keho paikkailee itse itseään hiukan epä tahdissa, mutta paikkaileepa kuitenkin!!
Anna petikumppanillesi korvatulpat. ;-) Parantaa melkovarmasti perhesuhdetta!! ;-)

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen24.1.2011 18:30
No niin, hyvinhän se meni. Siinä sen taas näki...kun itse menee asiallisena lekurin luo, niin asiallisen kohtelun saa, vaikka tää sun lekuri kylillä lienee tylsän sitruunan maineessa!!! Nyt on paljon kivempi mennä hänen luo myöhemmin, jos/kun tarvis.

Toivottavasti toi nyt on joku väliaikainen puristus...Ootko mahdollisesti syöny jotain mistä se nyt kiukkuis? On vielä uudella ruokatorvella totuttelemista sun vauhdissa pysymiseen ;) Anna "siimaa" sille hyväksyä nykynen tilanne!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen25.1.2011 15:23
Pitäis ottaa rauhallisesti ja antaa elimistön toipua leikkauksesta, mutta kun luonteeltaan on "heti kaikki tänne nyt", niin vaikeaa on saada itseään rauhoitettua toipilaaksi.
Ja kaikki pitää näköjään opetella kantapään kautta. Eilen illalla söin suklaahippujäätelöä. 15min myöhemmin tuli kamala olo. Vessassa jouduin yökkimään pitkään ja maha meni täysin vesiripulille. Koski ja kouristeli, hiki valui ja oli todella huono olo. Oksennusta ei tullut, mutta yökkiminen oli aika kivuliasta. Viimeisen kerran kävin vessassa puoli viideltä. Ylämaha on nyt tosi arka ja nieleminen hankalaa. vesi ja mustikkakeitto menee jotenkuten alas. Varmaan tuo yökkäily lisäsi turvotusta. Nieleminenkin tuntuu melko epämiellyttävältä, vähän kivuliaaltakin.
Tämä päivä meneekin sitten makoillen.
Nyt aion kyllä miettiä todella tarkkaan, mitä syön. Ensimmäisenä jätän rasvat kokonaan pois.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen25.1.2011 21:39
Joooo, varmaan hyvä veto rauhoittaa pakki vähäx aikaa kun kerta noita pikku ongelmia tulee koko ajan esille! Loppupelissä siitä on voitto sulle itsellesi :)
Ei toikaan varmasti ole kivaa olla noin epävarmassa kondiksessa...Tsemiä ja koita kestää tää tilanne nyt jonkun aikaa, vaikka tiukkaa tekeekin ;)

Harmi, ettei kirurgisi tukenut sua enemmän pysymään soppalinjalla pitempään :(

JuiceRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen26.1.2011 7:46
Kokeileppa rikotuista ohrasuurimoista maitoon keitettyä tosi löyrää puuroa,minä huomasin sen hyväksi menee hyvin alas ja antaa vähän energiaakin. Koeta pysytellä soppalinjalla muutenkin, kyllä se siitä vielä mahakin rauhoittuu. Jos ei ala helpottaa ota hyvin herkästi yhteyttä osastolle jossa olit, siten saat leikkaavan lekurin tarvittaessa kiinni. Voimia sinulle .

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen26.1.2011 17:14
Ei tainnu olla suklaajäätelössä vika. Tänä aamuna erehdyin juomaan kupin kahvia ja n. 15min sen jälkeen vessaan yökkimään ja ripuloimaan. kokeilin tuossa joku aika sitten juoda mustikkakeittoa, mutta alkoi tuo maha kiehua siihen malliin, että päätin olla juomatta. Eilisen päivän olin vesi ja mustikkakeittolinjalla ja luulin, että maha ois jo rauhottunu, mutta eipä ollutkaan.
Pitänee huomenaamulla kokeilla jotain velliä, jos tuo pötsi ottais sen vastaan. Nyt vaan tuli aikamoinen kammo tuohon yökkimiseen, että ajatuskin nielemisestä hirvittää.
Leikkaavaa lääkäriä en ole leikkauspäivän jälkeen nähnyt, mutta 5 muuta lääkäriä kylläkin. Pitää kysellä ohjeita osastolta, jos ei tilanne rauhoitu.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen28.1.2011 14:59
Hyvinhän tämä elämä menee, kun ottaa rauhallisesti, eikä syö mitään. Vesi tuntuu olevan ainoa, mistä maha ei ala kiehumaan ja kouristelemaan. Antaa nyt pötsin rauhottua ihan ilman ruokaa jonkin aikaa. Alottelen sitten pikkuhiljaa kokeilemaan jotain kevyttä ja laimeaa ruokaa. Paino on pudonnut nyt n. 12kg, joista olen ihan tyytyväinen. Tosin hieman rauhallisemmalla tahdilla voisi pudota.
Eilen ajoin autolla ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon ja kävin nopeasti pienellä shoppailureissulla. Tuli todettua, ettei töihin paluu saatakkaan koittaa vielä torstaina.
Tänään kokeilin imuroimistakin, mutta ei kylki tuntunut tykkäävän. Piti ottaa vähän lisälääkitystä.
Onneksi on kuitenkin mukava ilma ulkona, niin siellä kärsii seisoskella pienten kanssa pidempäänkin. Eiköhän tämä elämä jossain vaiheessa asetu normaaleille raiteille.

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen28.1.2011 18:05
Pidäpä se imuri vain kaapissa.
Suosittelen edelleen sitä kaurahiutaleista keitettyä "limaa" ja voi silmää, (siis margariinia), saat suolaa, rasvaa, ja hiukan hiilareitakin. Sopivan löysänä menee alaskin.
Jos tuon rasvan vaihtaa mustikkakeittoon, niin vanhan kansan mukaan, mustikka on aine joka rauhoittaa vatsaa.
Töihin paluun aika on vasta sitten kun tunnet itsesi terveeksi!!!
ISOSTI Tsemppiä!!!!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen28.1.2011 19:06
Kauravelli, mustikkakeitto, mehukeitto, sosekeitto ym kokeiltu, ja kaikki tekee saman, eli maha ei yksinkertaisesti ota vastaan muuta, kun vettä. Tai ottaa, jos haluaa yökkäillä ja ripuloida =/

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen28.1.2011 20:36
Sorry toi on paska juttu!
Onko sulla kotona kotimaista hunajaa? Sekoita lasilliseen lämmintä vettä (max n.40 astetta), reilu ruokalusikallinen hunajaa ja juo se. Tulee energia ja tuolla hunajalla pitäisi olla jotkin parantavia vaikutuksiakin?
Minä tunnustan näin salassa, että kun tuota alkomasholia teki mieli silloinkin kun nuo oireet oli pahimmillaan. Niin kun keitti lämmintä hunajavettä ja laittoi siihen pikkusen kirkasta viinaa, se tuntui melkein lääkkeeltä.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 0:18
Mileko...nyt vaan unohdat ne spyttikset, valkkarit ja suklaahippujädet....no choice!!!Sun pakki on nyt ihan pihalla kaikesta tapahtuneesta ja siks kiukkuilee kaikesta! Nyt rauhota tilanteet, ja anna vatsalles mahdollisuus ymmärtää tapahtunut!!!! Tuollainen ruokavalio ei vaan sovi just leikatulle...koita uskoa!!!

Miten muuten haavatyrä? Onko rauhottunu?

Kuten "tupla somakki" tuossa sanoi, pidä se imuri kaapissa, jos se teidän villakoirakenneli nurkissa ei ketään muutakaan häiritse, ett ottais itse sen imurin esille...keskity sinä nyt kuntoutumiseen, se on sun oikeus!!!

Anyway, koita sinnitellä nyt vähän aikaa köykäsin eväin...kyll se siitä sitt lähtee etenemään :)

LukijaRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 1:49
Ylläpito: voisitteko ystävällisesti siirtää jonnekin parempaan paikkaan tämän listan, pois tästä leikkauskeskustelusta.

nimim Lukija

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 12:46
Jepulis! Eipä auta minun tilannetta listat mitenkään. Sakariini tarkoittanee hyvää, mutta nyt ei riitä energiaa kokeilla mitään yhdistelmiä.
Nyt on mennyt 3pv ilman ruokaa. Kokeilin tuota hunajavettä aamulla ja hetken päästä alkoi yökkäily. Join muutama tunti sitten vajaa puoli lasillista mustikkakeittoa, jonka jälkeen maha alkoi kiehua ja kouristella ja sitten istuttiinkin pöntöllä. Tämän vkon painonpudotus vajaa 5kg.
Eli pysytelläämpä sitten taas vesi+maitohappobakteeriyhdistelmässä.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 12:53
Tyrät ovat vielä paikoillaan. Vasemman kylkikaaren alla on sellainen kohta, jossa tuntuu, kun olisi joku iso muhkura kylkiluitten alla. Sen takia en pysty istumaan ihan normaalisti, vaan pitää nojata taaksepäin. Se myös kipuilee, kun ponnistaa tai käyttää vatsalihaksia muuten.

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 15:07
Ymmärrän Mileko että on raskasta syventyä, jos ei ruokaa saati voimia. Mutta tosiaan kannattaa miettiä että mitkä ruuat olisi hyviä sinne massuun ja ruuansulatuselimistöön laittaa, tuossa tilanteessa.

Jännä et kaurapuuro on mahalle hyväksi, muttei enään "ruuansulatuselimistölle". Eli kaura viljana lisää sitä happokuormaa. Mustikkakiisseli itsetehtynä ei siis liikaa sokureita olisi varmaan paras.

Njääh, nää on vain mun mietteitä ;)

Voimia Milekolle toivon!

Annelepalleatyrä ja erosiivinen esofagiitti aste c29.1.2011 15:28
Minulla olisi leikkaukseen meno maaliskuussa mutta tämän blogin luettuani en taida uskaltaa.... Koska päästänevät pois sairaalasta kun olen yksinäinen ihminen eikä hakijaa/kotona auttelijaa ole? Ja kahdesta kissasta pitäs huolehtia heti kotiin päästyäni... Lääkäri kehui leikkausta 'pieneksi laihdutusleikkaukseksi' mutta jos laihtuakseen pitää kärsiä noin, en tiedä onko se sen väärtti...

Voi voi, paljon paljon tsemppiä Sinulle Mileko. Sinuna ottaisin vielä yhteyden leikanneeseen sairaalaan ja vaatisin perusteellista tutkimusta vaivojen takia. Ei kai tuollainen kärsiminen voi olla asiaan kuuluvaa (vai voiko?)

Karmeaa myös että vielä leikkauksen jälkeen pitäs mennä vatsan tähystykseen! Siihen en kyllä enää suostu muuta kuin nukutuksessa!

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 17:13
Annele, muistappa nyt sellainen asia, että sulla ei varmaan terveys ole kärjistynyt siihen pisteeseen kuin Milekolla? Jos vaivasi kestänyt vain vuosia niin uskoisin että helpommin kehosi palautuu. Aina on monia tekijöitä olemassa jotka viivästyttävät paranemisprosessia, omat tekemiset että muut tekijät. Kyllä mä sua kannustaisin menemään, JOS sulla siis diagnosoitu jokin vaiva joka sen leikkauksen tarvitsee. Parhaimmillaanhan se on sellainen varsin "pikkuinen" operaatio, mutta Milekon tilanne lienee se ääripäänhuippu.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 18:21
Annele, uskalla vaan mennä leikkaukseen, ei sinne lähetetä potilaita, ellei tilanne todella siitä vaadi! Ja noilla dg:illä mennään leikkuriin.

Katso vaikka joku funda leikkauspätkä (jos tuommoinen ei ällötä), niin ei siinä kirurgi tarvii katsojan olla, kun tajuaa, ettei se nyt ihan pikku operazuuni ole. Ehkä lääkärisi on vain halunnut keventää tunnelmaa ja sun mielialaa, kun on tätä leikkausta pikku dieetiksi maininnut. Leikkaus on aina riski, jopa se pieni ja helppokin toimenpide! Asiallisella asenteella matkaan. Pelätä ei kannata eikä yöunia menettää.

Missä muuten kisut ovat leikkauksesi ajan vai käykö joku huoltamassa ja hellimässä niitä kotonasi?

Koita kestää Annele...ja rohkeutta matkaan :)

Ja mitä tulee jälkitarkastuksen skopia-yökkäilyihin...se voipi ollakin jännä kokemus, jos sattuis kuuluu siihen ryhmään, joka ei pysty oksentaa laisinkaan operaation jälkeen...niin eihän toi skopia sitt välttämättä ole ollenkaan ällö juttu (tai sitt siitä vasta ällö tuleekin). Noh, sen näkee sitt...

Mileko, ei sulla kyll kovin kaksinen olo voi olla 3 pv:n vesihörppyjen jäljiltä. Pystytkö sitä vettä juomaan, ettei iske nestehukan puolelle...
Lepäile ja ota iisisti :)

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 18:29
Annele, oletko lukenut noita muita leikattujen
kertomuksiin? Kyllä siellä positiivisestikin on mennyt
jälkiaika :-) Jos viitsit, laita omaa aloitusta kuten melkein
kaikki muutkin leikatut/l. menijät.

Et saisi ketään ystävää/sukulaista apuun?

hiekkapaperikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 18:51
sakariini: mustikalla ja esim kamomillateellähän on jo satoja vuosia hoidettu erilaisia vatsavaivoja. Tuskin niistä mitään pahaa seuraa, mutta saattavat auttaa kun mikään ei pysy vatsassa.
Annele: mene ihmeessä leikkaukseen. Mietipä, miten paljon Suomessa tehdään näitä samoja leikkauksia ja vain pieni murto-osa päätyy näille sivuille.
Ikävää, että juuri näillä sivustoilla on pelkkiä ongelmatapauksia enimmäkseen, mutta sinähän saatat olle SE, jolla tämä leikkaus onnistuu loistavasti!
Älä pelkää myöskään tähystystä, ei se niin kamalaa ole ja voit aina neuvotella lääkärisi kanssa siitä, jospa saisit sen tehtyä kevyessä nukutuksessa.
Ole rohkea ja kysy lääkäriltäsi mahdollisimman paljon ko. asiasta.
Mileko: tilanteesi vaikuttaa hyvin vakavalta. Sinuna "kiristäisin" lääkäreitä hieman ja vaatisin lisätutkimuksia. En usko alkuunkaan, että tuollainen tilanne kuin sinulla on, olisi tavallista. Tuollainen määrä painoa on pudonnut hetkessä, ei kuullosta ihan normaalilta!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 19:13
Minä nyt satun olemaan sitä ihmistyyppiä, joka reagoi kaikkeen mahalla ja muutenkin on herkänpuoleinen vatsa. Onhan tuo leikkaus mahalle suhteellisen iso ja aikaa menee, ennenkun maha sopeutuu. Osin omalla toiminnalla olen varmasti hidastanut paranemista. Tyhmästä päästä kärsii koko jne.
En oman leikkauskokemukseni perusteella kehottaisi ketään perumaan leikkausta. Kaikkihan me ollaan yksilöitä, eikä kenenkään operaatiot suju saman kaavan mukaan.
Kotona pysyttelen vesilinjalla niin kauan, kun jaksan. Reilusti alle litran saan menemään vettä, kun tuppaa yli puoli lasillista yökkyyttämään. voihan tämä osittain pääkopastakin johtua, kun olen alkanut pelkäämään yökkäämistä ja sen takia osittain nielemistäkin.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 19:27
Mileko, et ole sattumalta kokeillut ärsyttävän hidasta "tuntilusikoimista"
(esim. se puoli lasia mustikkakeittoa lusikoimalla tunnin kuluessa) - meillä sitä
käytetty joskus pahemmissa oksennustaudeissa, kun on pakko ollut jotain saada pysyyn sisällä :-( Tietenkään tämä ei sulla ole sama tilanne.

On se vaan aika iso operaatio kaiken kaikkiaan kuitenkin.

Voimia!!

hiekkapaperikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 19:33
Se on Mileko totta, että tämän operaation suuruuttä vähätellään.
Se ON suuri leikkaus eikä varmasti suju jokaiselta niinkuin on "sairaalan ohjeissa" kirjoitettu. Tuo sun vesilinja arvelluttaa kuitenkin vähäsen. Et saa ravintoa mistään ja loputkin huuhtoutuu pois - jo noin kauan. Kohta kärsit vitamiini- ja hivenainepuutoksista. Kyllähän vedellä voi pari päivää pärjätä, muttei enää noin kauan. Ota ihmeessä yheyttä terveyskeskukseen ja pyydä pikaisesti tapaamista ravintoterapeutin kanssa. Hehän hoitavat hyvinkin vaikeita tapauksia (eikä pelkkää laihduttamista) ja heillä on taatusti hyvät neuvot sinuakin varten.
Ravinnotta et voi elää.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.1.2011 20:12
Tää olotila on oikeestaan mulle aika tuttua. Olen kärsinyt jokaisessa raskaudessa erittäin pahasta raskauspahoinvoinnista ja joutunut olemaan useita kertoja tiputuksessa sen takia. 6-10 vkoa on mennyt lähinnä yksittäisillä vesiryypyillä ja nesteytyksellä. Paino on silloinkin pudonnut lähemmäs 20kg. Noilla useamman vkon kokopäiväisillä oksentamisilla ei ole ollut ainakaan parantava vaikutus refluksiin ja ovat varmaan joiltakin osin osoitusta siitä, ettei minun maha ehkä ole ihan normimaha, vaan ottaa itseensä pienimmästäkin virheestä tai muutoksesta. Hormoonilääkitys saa saman pahoinvoinnin käyntiin.

MariaRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen30.1.2011 19:52
Annele,tsemppiä vaan leikkaukseen! Hyvin sitä pärjää yksinäinenkin sen jälkeen.Tein pakastimeen valmiiksi sosekeittoja ja ostin mustikka- ym.keittoja valmiiksi jääkaappiin.
Taksilapun saa leikkauksen jälkeen ja tähystystä ei ainakaan Tays:ssa tehdä leikauksen jälkeen,jollei sitten ilmaannu jotain erikoista,joka sitä vaatisi.
Minulla on nyt leikkauksesta reilut seitsemän viikkoa ja hyvin menee.Alkuviikkojen oksettava olo on poissa ja syöminen sujuu hyvin,närästystä ei ole,vaikka kahvia olen juonut nyt päivittäin.Vähän pitää tarkkailla,mitä syö,helposti menee vatsa sekaisin ja pieniä annoksia kerrallaan.
Alkuaikojen hidas toipuminen otti koville,mutta nyt olen tyytyväinen lopputulokseen.Huonoja päiviä tulee edelleen silloin tällöin,mutta ne kestää,kun tietää sen olevan väliaikaista.
Eli tässä yksi onnistunut leikkauskertomus,toivottavasti se antaa uskoa edes jollekin leikkausta odottavalle!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen1.2.2011 10:19
Tilanne pysyttelee aikalailla samanlaisena. Nyt on varmistunut sekin, ettei mikään, missä on sokeria tai maitotuotetta sovi edes ruokalusikallista. Muutaman suolakeksin ja suolatikun olen saanut imeskeltyä ja sitten vettä. Olo alkaa olla aika väsynyt, päivät menee aikalailla vaakatasossa. Huomenna olisi viimeinen saikkupäivä eli lääkärikäyntiä huomiselle luvassa. Kipulääkkeet jätin pois, etteivät ärsytä mahaa lisää. Ilman niitä pärjään, kunhan en kyykistele, kurottele, kumartele, nostele tai tee kiertoliikettä.
Näläntunnetta ei ole ilmaantunut, itseasiassa ruuan hajukin etoo. Koko ajan on tunne, että olisin juuri syönyt itseni ähkyyn. Mutta eipä närästä =)
Mutta eiköhän tämä tästä ala jossain vaiheessa korjaantumaan.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen1.2.2011 14:24
Mileko, tää kyll kuulosti jo suorastaan surku hupaisalta, ett ainoo mikä siell sun pakissa on kondiksessa on että "ei närästä"...mutt noi kaikki muut vaivat sitten onkin jo toista luokkaa...

Eikö ne sun veriarvot ollu leikkaukseen mennessä jo matalalla...onko labraa otettu vähään aikaan? Ei tossa vesi/suolakeksi yhdistelmässä kyll kauheasti ravintoarvoja ole...Lohdullista sinänsä, ett jotain edes pysyy sisällä, ettei nestehukkaan mene.

Ihan hyvä, ett elät nyt rauhallisesti "vaakatasossa". Sulla ei ole nyt mihinkään kiirus. Onhan toi kyll vrmasti turhauttavaakin vain olla ja ihmetellä...mutt näin on parempi.

Sano nyt sitt huomenna lekurilles noi kaikki tuntemukset ja samalla voisit pyytää lähetteen labraan. Saikkua kyll tippuu lisää, se on ihan satavarma.

Tsemiä huomiselle :)

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen2.2.2011 0:59
Voi että.. No jospa se vielä iloksi muuttuu. Etsit ja löydät sen sinulle sopivan ruokavalion, tähän tilateeseen. Soseet esim. lastenruuat, sopisiko ne?

Jonkin aikaa kun on juomatta ja syömättä ei edes tee enää mieli ruokaa ja juomaa, se on aina erittäin huonolta kuullostava tilanne.

toivotaan parasta!

JuiceRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen2.2.2011 8:37
Milekolle tsemppiä, kyllä se sinunkin kohdalla vielä korjaantuu. Toivottavasti on oikea lääkäri joka ottaa tosissaan sinun hommasi!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen3.2.2011 10:38
Lääkäri kirjoitti saikkua 2 vkoa lisää ja kehotti soittamaan Kysille. Jos eivät sieltä keksi apua, niin oma lääkäri laittaa paikalliseen tk:n tippaan tai lähetteen Kysille. Oli kyllä sitä mieltä, että Kysiltä pitäis jotain tehdä.
Soittelin nyt sitten aamulla Kysiin, josta luvattiin tilata mun paperit ja kertoa tilanne leikanneelle lääkärille. Soittaavat sieltä joko tänään iltapäivällä tai huomenaamulla. Katotaan nyt, miten käy.
Eilinen oli olotilan suhteen yksi pahimmista päivistä, kun migreenikin paukahti kiusaamaan. Maha ei oo aikasemminkaan oikeen migreenilääkkeestä tykänny ja nyt vielä vähemmän. Vellova pahoinvointi on tullut kuvioihin mukaan ja yökkään pelkästä ajatuksesta, että pitäisi purra jotain. Liekö pääkopassa vikaa...

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen3.2.2011 12:31
Toi sun TK-lekurihan vaikuttaa tomeralta tapaukselta. Ei ole mikä tahansa Olga tai Tatjana! Hyvä, että otti sut tosissaan ja pisti vauhtia rattaisiin. Taitaa tulla visiitti Kysiin...

Voimia sulle, Mileko! Lepäile ja muista juoda sitä vettä!

hiekkapaperikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen3.2.2011 12:51
Gasterix: ei ole mukavaa kun vertaat "Olgaan tai Tatjanaan". Olen itse saanut tosihyvää apua naapurimaassa valmistuneilta lekureilta, jotka työskentelevät Suomessa. Myöskin hyvin arvokasta tietoa vaihtoehtohoidoista. He käyvät läpi ihan yhtä tasokasta opiskelua kuin täkäläisetkin lekurit. Itse hyväksyn lääkärin kuin lääkärin kunhan apua vaan saan vaivaani.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen4.2.2011 12:58
Leikannut lääkäri soitti tänä aamuna ja ohjeeksi sain hakea apteekista Imodiumia ripuliin. Ruokasuosituksia ei antanut. Sanoi, että joissain harvoissa leikkauksissa katkeaa joku hermo, joka voi aiheuttaa kroonista ripulia. Minun tapauksessani kuulema tuskin siitä kyse. Ei sanonut mitään kipuihin tai siihen, etten saa syötyä ja juotua. Sanoi vaan, että tähystykseen mennessä pitäisi tilanteen korjaantua. Olenko siis syömättä ja juomatta huhtikuun alkuun?
En jaksanut enää omalle lääkärille asiasta soitella. Katotaan sitten maanantaina, mikä on tilanne.

Astma/refluksiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen4.2.2011 13:22
Mileko:
Pitäshän sun kuitenkin saada syötyäkin!
Ihme, kun ei siihen
puuttunu mitenkään ja tuo sun paino on jo pudonnu
todella paljon!!

Ota siihen sun omaan lääkäriin yhteys..
Onhan jo jotain tehtävä!

Voimia kovasti!!

hiekkapaperikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen4.2.2011 13:36
Mileko: Kohtalostasi kun luen, niin en missään tapauksessa halua leikkaukseen! Teen kaikkeni, että välttyisin siltä.
Ymmärrän, jos tietty ruokahaluttomuus vaivaa vähän leikkauksen jälkeen, mutta sinun tapauksesi on todella hyvin poikkeavaa.
Kaikissa leikkauksissa varmasti katkeaa ei vaan hermoja vaan muutakin tärkeää, mutta jotakin on kehossasi hyvin pielessä.
Et tietenkään voi odottaa vesi-dieetillä huhtikuuta!
Hurja painonpudotus noin lyhyessä ajassa ei varmasti ole hyväksi keholle "missään dieetissä".
Toivottavasti maanantaina saat apua lääkäriltäsi!

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen4.2.2011 14:21
Peesaan tuota Astma/refluksia, että pitäisihän sinun saada syötyäkin jotakin!!! Joskus kauan sitten itselleni on määrätty tuota Imodiumia, eikähän se muuta kuin hiukan rauhoittaa sitä ripulointia muistaakseni?
Ota ihmeessä yhteyttä siihen omaan lääkäriisi, eikös se ollut ihan toimelias tyyppi? Jaksatko sinne maanantaihin asti? Soita mieluumin heti!!
Voimia ja jaksamista !!!!!

JuiceRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen4.2.2011 14:45
Kyllä nyt tuntuu että leikkava lääkäri pakoilee tilannetta, kyllä hänen olisi pitänyt ottaa vahvasti kantaa kuntoosi. Apteekissa on olemassa ihan oikeaa energia juomaa tällaisiin tapauksiin,olisikohan tuosta mitään apua että pärjäät maanantaihin. Voimia taisteluusi.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen4.2.2011 15:55
Mileko, saitko sanottua kirurgillesi kuntosi ja vointisi juuri näin, miten sen olet täällä maininnut? Ihankuin hän ei olisi ymmärtänyt todellista vointiasi...tai sitt tosiaan jostain syystä pakoilee...mutta miksi pakoilisi tilannetta...Jotenkin uskon, että joku 'tieto/ymmärrys katkos' tässä potilaan ja kirurgin välillä on?!?

Pärjäätkö tuossa kunnossa viikonlopun yli? Vai kannattaisko kävästä päivystyksessä, jos kerta oma lääkärisi (nähtyään sut) olisi jo ollut laittamassa sua tippaan.

ISO hali ja voimia!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.2.2011 8:18
Viikonloppu meni suht mukavasti. Söin vellejä, mustikkakeittoa, jugurttia ym aina lusikallisen kerrallaan. aiheuttivat kurinaa ja myllerrystä, mutta säästyin ripulilta. Yökkäyksiä tulee edelleen ihan yhtäkkiä, eikä välttämättä ruokailun yhteydessä.
Juomista olen lisäillyt pikkuhiljaa ja mehujäätelöt on aika hyviä lisäkeinoja nesteen saantiin. Taisin siis välttyä tipalta, vaikka en hurraa vielä.
Flunssaa pukkaa ihan urakalla ja uhkaa kaataa useamman perheenjäsenen kerralla.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.2.2011 8:55
Hyvä, noissa eväissä alkaa olemaan jo ihan pätevät pohjat ravintoainellekin, varmaan olokin parempi...(jos sitä flunssaa ei laske mukaan)

Näköjään tossa toipumisessa "maltti on valttia" ja aikaa on tekemisille kuin hidastetusta leffasta. Ota nyt ihan iisisti ja pysyttele noissa nestemäisissä syötävissä!

Tuossa kondiksessa kun olet ollut, niin vastustuskyky on varmaan aika kateissa ja 'kulkutaudit' iskee helpommin...koita pärjätä flunssan kanssa.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.2.2011 14:49
Pikkasen tuli takapakkia, kun join aamulla teetä ja söin suolakeksin. Maha tyhjeni sitten kerralla. Jotenkin olen alkanut tuon mahan oireilun yhdistämään laktoosiin ja sokeriin.
Viikonloppukin meni laktoosittomana ja jugurtti ilman lisättyä sokeria, mustikkasoppa sokerittomana, niin suht hyvin meni. Teehen laitoin tavan maitoa ja sokeria, niin heti maha protestoi.

hiekkapaperikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.2.2011 15:27
Onko sietokykysi laktoosiin testattu? Sehän on yllättävän yleinen ongelma Suomessa. Voi olla, että tuo kuukauden kestänyt hurja vatsaoireilusi on laukaissut laktoosi-intoleranssin. Itse sain tietää omasta laktoosiongelmastani vasta aikuisiässä viime vuonna ja vatsatilanne parani sen jälkeen, kun opin huomioimaan ruoka-aineissa olevan laktoosin.
Testaa itsesi pari päivää. Jätä pois kaikki tuotteet, missä on laktoosia - myös suklaat. Laktoosia voi esiintyä hyvin yllättävissäkin tuotteissa, kuten suolakekseissä, kirkkaissa salaatinkastikeissa jne.
Itse en kestä makeita tuotteita, mutta olen yhdistänyt ne hiilihydraatteihin. Tulen huonovoiniseksi makeasta.
Sinun vatsasi saattaa todella reagoida maitoon.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.2.2011 15:47
Joskus vuosia sitten on testattu, eikä ainakaan silloin intoleranssia ollut. Vanhimmalla tytöllä ja äidillä on. Suklaata maha ei kestä murustakaan. Mehujäätelöä en voi kokonaan syödä kerralla, kun alkaa yökkyyttää ja mahaan koskea.
Aion tosiaan nyt maidottomalla olla hetken ja sokerit minimiin.

hiekkapaperikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.2.2011 16:01
Se laktoosihomma on sellainen, että monilla se puhkeaa vasta aikuisiässä ja yllättäenkin. Se, miten paljon kukin sitä kestää, ei kukaan pysty sanomaan.
Eri ihmiset reagoivat siihen eri lailla. Toiset eivät siedä alkuunkaan mitään hyla-tuotteitakaan, toiset paremmin.
Joskus tuntuu vaan siltä, että keho kerää sitä ja yhtä´äkkiä laukaisee kivut ja ripulit. Jo se, että äidilläsi on se, on se hyvin voinut puhjeta nyt sinullakin.
Toivottavasti saat tietää pian onko se laktoosi, joka aiheuttaa nuo oireet.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.2.2011 15:37
Nyt voin jo iloisemmalla mielellä kirjoitella. Pahin tuntuu olevan jo takana päin *koputtaa puuta*
Ruokaa menee jo ihan mukavasti, varsinkin kun muistaa jättää maitotuotteet pois. Maha toki pitää syömisen jälkeen hirvittävää meteliä, mutta ei enää yökkyytä ja ripulikin on pysynyt poissa. Elimistö tuntuu vaativan nyt tuplaten nesteitä. Eilenkin meni melkein 3l ja vielä vaan janotti. Kaipa tuo nestetasapaino tuolla määrällä tasaantuu.
Uskaltauduin jo maistamaan ruisleipääkin ja voi että oli taivaallisen makuista.
Nyt kun vaan muistaa syödä maltillisia ja kevyitä annoksia, niin pääsee ensi vkolla töihin =)

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.2.2011 16:22
ihanaa tää normilääketiede, hoidetaan vain oiretta.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.2.2011 16:35
Ihanaa Mileko, että toipuminen on nyt (vihdoinkin!) menny oikeille raiteille :)

Malttia niihin syömisiin vielä ja elä vaan sitä iisiä elämää...vaikka varmasti tiukkaa onkin suurperheen äidin vain olla ja ihmetellä. Relax!!!!

KatjaRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.2.2011 16:41
Hienoa Mileko, että toipuminen on alkanut, aloin olla jo aika huolissani sinusta. Olit kyllä varmasti päässyt kuivumaan tosi pahasti, siitä tuo jano. Tsemppiä:)

poppyRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.2.2011 0:29
Hei Mileko,
mua lääkäri varoitti erityisesti ruisleivästä, että meikäläisten ei tulisi sitä juuri syödä!!
Menee kuulemma leikkaus hukkaan, jos jatkaa ruisleivän syömistä. En sitten tajunnut siiinä leikkauspäivänä kysyä tarkemmin perusteluja, mutta päätin ja lupasin itse kiltisti jättää ruisleivän erityisiin juhlatilanteisiin ja pysytellä suositellussa puurossa vaikka se on inhokkini.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.2.2011 9:16
Hmmnn, tosta ruisleivästä...
Mitähän pahaa se ruisleipä saa aikaan? Sen happamuusko?...vai jyväisyys?Entä näkkäri/hapankorppu? Ymmärrän kyll toipilasaikana, ett jättää ruisleipäkierroksen väliin, mutt leikattu ja jo 'kuntoutunut' ruokatorvi, jonka nyt sitt pitäisi kestää kuntosalitreenit yms ulkoiset rasitukset.
Syömispuolelta luulis sitt jonku sitkon, huonosti pureskellun piffin tai jonku megakerroshampparin ison biitin aiheuttavan kovankin paineen ruokatorven kiristetyssä kohdassa, eikö siitä sitten 'leikkaus mene hukkaan' ja kannattais antaa varoitusta näistä eväistä?
Ja josko se ruisleivän happamuus on ongelma, niin entäs sitten sitruksen slice? Se se vasta hapan on ja mukana vielä hyvät kalvot...

Osaakohan tota ruisleipä probleemaa kukaan selittää? Kovin näyttää taas leikatun ruokaohjeet olevan kirurgikohtaisia...on tää kyll outo leikkaus :-/

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.2.2011 10:21
Mulla on nyt sairaana ollessa tuo ruisleipä, happamuuden takia kiellettyjen listalla.
Mutta voisin kuvitella, että leikkauksen jälkeen sillä ei olisi mitään merkitystä. Varmastikin tuossa toipumisvaiheessa, tuollainen kova jälkiuunileipä raapii arkoja kuodoksia, mutta tokko siinäkään on muuta haittaa?
Ja Milekolle TSEMPPIÄ toipumiseen. Hyvä, että tilanne on menossa parempaan suuntaan. :-)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.2.2011 11:35
Kysyin lääkäriltä pariinkin otteeseen, että onko mitään ruokarajoituksia ja sanoi, että mitä tahansa voi syödä huoletta, kun vaan muistaa pureskella kunnolla. Vaaleaa leipää en tykkää syödä, kun jumittaa ruokatorveen. Samaten liha ja kana ei oikein vielä uppoa. Näkkäriä en mielellään vielä edes kokeilisi. Limpparia kokeilin muutaman kulauksen, eikä aiheuttanut mitään tuntemuksia. Röyhtäisykin tuli pienennä, mutta vaivattomasti.
Olisi kyllä ihan mukavaa, että nämä leikkauskäytännöt, saikut ym jutut yhtenäistyisivät ja olisivat joka paikassa samat. Nyt kun ei oikein tiedä, mitä uskoa.

hRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.2.2011 11:51
Voisiko kukaan tarkemmin valistaa, miksi juuri se ruisleipä on niin tärkeää? Toki Suomessa valtavasti sitä syödään - niinkuin toisessa naapurimaassakin, mutta miksi sitä pidetään niin ainutlaatuisen tärkeänä, että sitä pitäisi syödä HETI leikkauksen jälkeenkin?
Jos kuituja ajatellaan, niin kuituja on vihanneksissakin, eivätkä ne edes ole niin happamia kuin ruisleipä.
Onko se kenties joku "itsensäpalkitsemismittari" leikkauksen jälkeen vai mikä?

poppyRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.2.2011 12:02
Lienee kuitenkin sen verran harvinainen juttu, että Käypähoito -suosituksia ei ole eikä lähitulevaisuudessa tule. Mikä tietysti on meille harmi. Ite oon tehnyt päätökseni pysyä oman lääkärin ohjeistuksissa, ne vieläpä sopii mun omiin ajatuksiinkin hyvin.

Uskon, että osaltaan ruisleipä on kielletty rakenteen ja toisaalta sen happamuuden vuoksi. Mutta tämä vain arvelua, ei tietoa. Kysyn, kun on lääkärin kanssa soittoaika.

Leikkauksessa olluRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.2.2011 12:29
Mulle sanottiin, et kaikkea mitä on ennen (refluksitaudin puhkeamista) pystynyt syömään, niin pitäisi pystyä leikkauksen jälkeen (siis kun kunnossa) syömään.

Itselleni ei pariin kuukauteen tehnyt mieli syödä ruisleipää eikä näkkäri/hapankorppua. Mutta nyt kolmisen kuukautta leikkauksen jälkeen, olen kyllä syönyt kaikkia noita. Tosin jouduin aloittamaan happolääkityksen uudestaan, koska mahalaukku on niin huonossa kunnossa. Mutta leivät eivät ainakaan ota mansettiin mitenkään kiinni. Voi olla, että asia muuttuu, kun yritän jättää happolääkkeet pois muutaman viikon päästä. Vähän pelottaakin pelkkä ajatus. Ja toisaalta, kun on käynyt läpi leikkauksen, niin ei haluaisi enää syödä lääkkeitä päivittäin.

En ole vielä uskaltanut maistaa happojuomia, sipulia, kaalia, appelsiinia ym., jotka minulla oli kiellettyjen listalla. Olen ollut niin kauan niitä ilman, että en oikeastaan enää edes kaipaa tiettyjä ruoka-aineita ollenkaan. Limpparia kyllä tekee joskus mieli. Luulen, että oma refluksitautini puhkesi aika pitkälti holtittomasta light limpparien juomisesta ja vielä hullu jatkoin, kun oireet olivat ihan selvät. Kukaan ei tajunnut kertoa, että poreet ovat erityisen huonoja.

Jaksamista Milekolle ja muille!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.2.2011 15:37
Mulle lääkäri taas sanoi tuosta happolääkityksestä, että sitä ei missään nimessä sais käyttää leikkauksen jälkeen.
Närästystä mulla ei oo ollu ollenkaan, mutta jotkin ruuat aiheuttaa ihan tajuttomia ilmavaivoja. Toki niitä on normaalia enemmän nyt muutenkin, mutta joistain aineista maha oikein villiintyy.
Ruokavalio mulla pysynee jokseenkin samanlaisena kuin ennen leikkausta, koska osa närästystä aiheuttaneista ruuista aiheeuttaa mulle myös migreeniä esim. sitrushedelmät, limpparit, viinimarjat, homejuustot, sienet, kala, punaviini, piparit, suklaa, tuore leipä ja pulla.
Suklaata en muutenkaan aio enää ottaa nautintoaineeksi, sillä lääkäri sanoi sen olevan yksi pahimmista mahaportin löysyttäjistä.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.2.2011 15:53
Mileko, sanoiko lääkäri myös miksi happolääkkeitä ei saisi käyttää leikkauksen jälkeen. Kuulostaa musta oudolta.

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.2.2011 18:20
Käsittääkseni vatsassa on happoja juuri siksi, että ne hoitaa tuon ruoan pilkkomisen ja se on aivan OK. Mutta koska meillä Refluksikoilla se sama happo nousee sellaisiinkin elimiin minne se ei kuuluisi, sitä on pakko laimentaa. "Pienistä" haittavaikutuksista huolimatta. Sen jälkeen kun leikkauksella estetään tuo hapon nousu vääriin paikkoihin, ei salpaajia tarvita, muuta kuin sen aikaa, että ruokatorvi kerkeää rauhoittua.
Siihen kai tällä leikkauksell juuri pyritään?

Leikkauksessa olluRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.2.2011 18:44
Mun leikkaava lääkäri sanoi, että ei siitä happolääkkeestä mitään haittaa ole. Outoa, että annetaan niin eri ohjeita. Löysyttääkö ne sitten mansettia vai miksiköhän sitä ei sitten Mileko suositeltu sinulle? Leikkauksen jälkeen minullekin sanottiin, että en tarvitse happolääkettä ainakaan viiteen vuoteen...no, mutta toisin nyt kävi. Mulla oli tässä tammikuussa toinen operaatio alamahassa, jonka jälkeen tosiaan närästys alkoi uudelleen. Tässä ajateltiin, että koska mahassa käytiin muutaman kk:n sisällä kaksi kertaa, niin ehkä se mahalaukku vaan sai siitä tarpeekseen ja tosiaan siellä on nyt joku katarrin tynkä. Toisaalta mun oli tietenkin pakko syödä joitakin särkylääkkeitä (vaikka suurimmaksi osaksi sainkin kipulääkkeet suonen kautta ja nyt suppoina) ja yritin syödä rautaa, kun hb oli täån toisen operaation jälkeen niin huono. Nämä kaikki tietenkin ärsyttivät mahalaukkua. Kyllä mulla meinas päästä itku, kun n.2,5kk refluksileikkauksen jälkeen kamala närästys poltto palasi rintakehän alle. No nyt ei närästä, ku syön taas lääkettä joka aamu.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen14.2.2011 13:01
Jotakii se lääkäri selitti mahan normaalilla toiminnalla. Eli kun takaisinvirtausta ei ole, niin ei tarvitse happosalpaajiakaan ja maha pääsee toimimaan normaalisti. Ei mielestäni kertonut, miksi salpaajat olisivat pahasta. Mulle vaan sanoi, että kun ennen leikkausta söin salpaajia ja leikkauksen jälkeen en ja sitten viikko leikkauksen jälkeen taas muutamia päiviä toisen lääkärin määräyksestä, niin maha ei nyt kuulema oikein tiedä mikä on normaalia ja sekoittaa toimintaa enemmän.

Torstaina olisi paluu arkeen ja töihin. Kotona olen muutamia päiviä laittanut paikkoja kuntoon ja maha on taas kipeytynyt jonkin verran vasempien kylkiluiden alta. Kipulääkettä en kyllä ole paljoakaan tarvinnut. Mahan toiminta on mulle edelleen mysteeri. Maidottomalla ja sokerittomalla linjalla olen yrittänyt pysytellä, syönyt vain pieniä määriä ja helposti sulavaa. Siitä huolimatta yhtäkkiä voi vetää mahan kuralle ja alkaa yökkyyttämään. En oikein tiedä, mitä teen väärin vai onko maha ihan muuten vaan ärsyttävän oikkuileva. Ilmavaivojakin on ihan järkyttävässä määrin. Mielenkiinnolla odotan työpäivää. 9 tuntia syömättä ja paukuttelematta. En uskalla syödä, kun jos vetää ripulille, niin en pääse työpisteestä kovinkaan nopeasti vessaan.
Keskiviikkona on lääkärin soittoaika, niin pitää kysellä mahdollisia apuja.

MakeRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.2.2011 16:57
Ei niitä happolääkkeitä tarvi mihinkään leikkauksen jälkeen, jos siis se tulos on toivotunlainen. Ne hapot pysyvät vatsassa ja lääkitys ei silloin ole tarpeellinen.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.2.2011 17:31
Ja tuossahan se muuten tuli milekon lääkärin kommentissa sanottua: happolääkettä ei kannata syödä, että mahan normaali toiminta on mahdollista. Loogisesti seuraa: happolääkettä syödessä maha EI toimi normaalisti. Miksiköhän tätä ei yleisesti voi todeksi myöntää?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.2.2011 21:14
Itse olen tullut siihen tulokseen, että monia vuosia eri happosalpaajia syöneenä mahan toiminta on hidastunut ja tottunut toimimaan "vajaalla". Nyt kun salpaajia ei ole, niin maha ei oikein osaa palautua normaaliin toimintaan. Tosin maha ei toimi hitaasti vaan huippuvauhtia sekoilemalla. Mielenkiinnolla odotan, sanooko lääkäri huomenna saman.
En kyllä ole nyt yhtään varma, että onko soveliasta palata töihin tällaisen ripulin kanssa, kun joudun olemaan elintarvikkeiden kanssa tekemisissä. Mutta jos ei mitään pöpöä ole, niin kai se on mahdollista. Eri asia sitten, miten saan työn ja ripulin sovitettua yhteen.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.2.2011 21:25
Mä luulen mileko että sun tulkinta mahan toiminnasta on hyvinkin oikea.

Leikkauksessa olluRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.2.2011 21:34
Just näin. Jouduin itsekin jäämään leikkauksen jälkeen viikon lisäsairalomalle juuri vatsan oudon toiminnan takia. Välillä oli ripulia ja välillä kouristuksia, kun oli niin kova vatsa. Tosin kun palasin töihin, niin liikunta varmaan siinä samassa lisääntyi ja vatsantoimintakin tasoittui (ja ehkä ruokavaliokin monipuolistui).

Kun jouduin toiseen operaatioon tammikuussa, niin vatsantoiminta sekoittui taas uudestaan. Viikolla9 pitäisi palata töihin. Katsotaan tasoittuisko toiminta sitten taas. Nyt ainakin tässä sohvalla pääasiassa maatessa vatsa möyryää ja välillä oon taas kiire veskiin ja välillä on kovana.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.2.2011 22:18
Mileko, onko sun tyrätilanne normalisoitunut???...todella toivoisi valon pilkkuja sillekin sektorille...muutoin jees, alat olemaan se normityökykyinen tapaus :D JES, upeeta...jatka tuohon malliin :)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.2.2011 19:06
Eipä lääkärin soitosta paljoo apua ollu. Kysyi MINULTA, miksi hänen piti soittaa =O
Selitin koko ajanjakson leikkauksen jälkeen, johon lääkäri sanoi: kirjoitan sulle 2 vkoa sairaslomaa. Soittele sitten, jos tarvitsee lisää. En ehtinyt sanoa, etten tarvitse lisää saikkua vaan apua ripuliin ja vatsakipuun. Olin niin puulla päähän lyöty. Lääkärillä ei ollu mun papereita tai mitään. Sama kun ois talkkari soittanu. Taidan iskeä hanskat tiskiin tämän asian suhteen. Ripuloidaan sitten vaikka loppuikä. Tähystykseen on minua turha odottaa. Voivat tunkea sen letkun sinne , minne ei päivä paista. Mulla ei oo energiaa selittää aina eri lääkärille tai toimistovirkailijalle tai sairaanhoitajalle tms mikä minua vaivaa.
Kysille kun soittaa, niin luvataan jättää soittopyyntöä ym. Sitten joku soittaa, jolla ei ole hajuakaan koko asiasta taikka kiinnostusta asiaani kohtaan.

Niin ja tyrät ei oo enää kipeitä.

khRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.2.2011 16:15
sellainen kaikki vitamiinit ja hivenainet sisältävä suoliston tukihoitoruokaliuos kuin Ultra Clear sustain on tosi hyvä vatsalle, sitä saa luontaistuotekaupoista (ainakin life). Se rauhoittaa sekaisin mennyttä tilannettta.

MakeRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.2.2011 21:05
Leikkauksen jälkeen on helposti muutaman viikon vatsa jumissa, kuralla ja kaikkea siitä väliltä. Pitempään sen ei sitten pitäisi kestää kun vaan syö normaalisti. Vatsalaukkua siinä kuitenkin leikellään ja tikataan ruokatorven ympärille, niin ärtyneen suolen oireyhtymä on usein ihan normaali seuraus.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.2.2011 11:04
Mä oon tässä jo jonkun aikaa seuraillu, ett kuin pitkien saikkujen jälkeen ihmiset on palaamassa töihin ja miten töihinpaluu on sujunut...näköjään tältä saikulta ei niin vaan palataka töihin.

Juice kait ois tältä osin "terveiden papereissa", mutta selkä vaivaa,
sulla ripuli, Poppylla turvotus, josko se Ripanen sitt palais töihin alkuperäisen saikun jälijiltä (vai onko vielä hoitovapaalla?)

Anyway, koitahan pärjäillä vatsasi kanssa!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.2.2011 12:48
Kyllä tään mahan kanssa pärjää, kun ei syö paljoakaan ja vessa on lähellä. Vielä ei ole löytynyt ruokaa, mikä ei kipua ja ripulia aiheuttaisi. Uutta saikkua en kuitenkaan aio enää ottaa, vaan palaan töihin ensi vkolla.

sakariiniRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.2.2011 21:21
Sitrus, samaa mietin mutta jos lääkärit sanoisivat tuon ääneen niin mitähän lääkefirmat siitä tykkäisivät?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen25.2.2011 22:44
Leikkauksesta on nyt 7 vkoa. Maha alkaa olla aika mukavassa kunnossa. Ripuli on toistaiseksi ainakin loppunut, samoin yökkiminen. Ruokaa menee alas ihan hyvin, mutta näläntunnetta ei ole vieläkään. Murinoita ja kurinoita reilujen ilmavaivojen lisäksi on vielä paljon, mutta niiden kanssa pystyy elämään. Leikkauksen jälkeen painoa on pudonnut n. 15kg. Ei huonosti ollenkaan. Tavoitteena nyt pysyä tässä painossa ja ehkä pudotella lisääkin. Arpia kutittaa ihan mahdottomasti ja välillä herään kutinaan yölläkin. Särkylääkkeitä en enää ole pitkiin aikoihin tarvinnut. Mahallaan en mielellään vieläkään nuku, kun jotenkin painaa massua. Tämän vkon aikana on entisistä oireista palannut syönnin jälkeinen yskä ja köhiminen, sekä ruokatorven "kuivumisen" tunne, mutta närästystä ei ole ollut, onneksi. Kaipa tämä elämä tästä palautuu pikkuhiljaa normaaliksi.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen26.2.2011 14:44
Hyvä, että ripulointi poissa - toivottavasti pysyykin. Eikös se kutitus ollut
hyvä merkki noissa leikkaushaavojen parantumisissa??

Mahtuu tuolla painonpudotuksella sitten taatusti kevät ja kesävaatteet
päälle (kunhan tästä pakkasesta nyt ensin selvitään :-) ... Ei enää kuin
2 kk vappuun!

Menetkö mielelläsi takaisin töihin?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen1.3.2011 12:54
Vaivat ovat edelleen pysyneet poissa =)
Lauantaina oli miehen työpaikan juhlat ja uskalsin juoda muutaman oluen ja lasin valkkaria. Hyvin menivät alas, eivätkä aiheuttaneet oireita. pikkusen vaan harmitti, kun olisi sitä ruokaa tehnyt mieli syödä enemmän, mutta kun ei tuo napa vedä.
Töihin paluuta odotan innolla. Aloitus vaan on"kevyt" 9 tuntia. Sittenpä ei vapaata olekkaan kun yksittäisiä päiviä ennen kesälomaa. Hyvä niin, sillä sain viime vkolla tietää, että palkanmaksuni on keskeytetty pitkän saikun takia. Nyt pitää ottaa kiinni menetetyt tulot. Tokihan Kelalta saa osan, mutta eipä paljoa lohduta nyt, kun pitäisi laskutkin maksaa.

MakeRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen1.3.2011 13:06
Hieno juttu kun työkyky ja terve olo on palannut! Mahallaan nukkuminen tuntuu kyllä velmulta tuon leikkauskohdan päällä. En yleensä ruukaa harrastaa kun se aiheuttaa ihan epämiellyttävää oloa kun siihen sattuu torkahtamaan vähäksikin aikaa.

Tuo yskä ja köhiminen viittaavat jossain määrin aspiraatioon, eli nielaisussa osa valahtaa kurkunpään puolelle. Kuuluuko hengityksessä yhtään korinaa tai vastaavaa tuon ilmiön tapahtuessa? Joskus ruoka jää ruokatorveen seilailemaan, kun hotkaisen liikaa kerralla tai huuhdon isomman suupalan jäävedellä. Silloin tuo riski voi olla myös olemassa kun se kurkunpään aaltoliike alkaa seilaamaan sitä alas jäänyttä ruokapalaa takaisin ylös.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen1.3.2011 16:01
Hyvä, että oireilut ovat poissa! Tulihan niitä tässä jokunen ajanjakso seurattuakin.

Sulle ei kyll pomos kauhiasti armoa ole antanu, kun alotuspäivään tempasee 9h rupeaman. Toisaalta, hyvä niin. Totutpa nopeasti siihen arkiseen oravanpyörään ja saat sekasin menneen budjetin balanssiin.

Hyvää töihinpaluuta toivotellen :)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen1.3.2011 17:43
Tuo köhinä ja yskiminen alkaa aina syönnin jälkeen. Limaa irtoaa aika reilusti. Jossain tuolla syvällä pistelee, vingahtelee ja olo on juuri sellainen, kun sitkeässä yskässä ja yskiminen on sellasta kihnuttavaa ja ärsyttävää. Samalla ääni käheytyy reilusti. Joskus voi kestää melkein koko päivän ja joskus vain puoli tuntia. Tuota vaivaa oli jo ennen leikkausta, mutta pahempana.

Pomo on tehnyt nuo työvuorot jo 4 vkoa sitten, jolloin minun olisi pitänyt olla töissä jo hyvän aikaa. Mutta voi se olla taas suuri nautinto päästä normirytmiin. Syömiset töissä vaan mietityttää, kun aika hidasta tahtia syön. Ehtiikö sitä oikein mitään saada alas. Olen huomannut, että jos on kiire, niin syöminen on entistä hankalampaa. Salaateista olen nyt viikon verran nautiskellut, kun ei enää närästä. Lihaa tai kanaa ei tee edes mieli, tai mitään rasvaista tai lämmintä.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen2.3.2011 23:54
Mites Milekon eka duunipäivä meni? ...ja onnistuko eväiden nauttiminen ja siihen varatun aikataulun mukaisesti?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.3.2011 20:44
Oli kyllä ihan huippukivaa olla töissä. Sain kyllä niin lämpimän vastaanoton pomolta ja työkavereilta, että ilmeisesti minua oli tosissaan kaivattu.
Ruokatauot olen mennyt pelkällä vedellä. Ekana päivänä söin vähän sosekeittoa ja mahakipu alkoi melkein välittömästi. Olen jättänyt syömiset kotiin. Ei kovin terveellistä, tiedän, mutta näillä mennään nyt.
Työvaatteet vaihtui 2 numeroa pienempään, joten jotain positiivistakin. Töistä ja työkavereista saan niin paljon voimaa, että pienet vastoinkäymiset ei tunnu missään =)

Leikkauksessa olluRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen6.3.2011 0:27
Laitoin kanssa just tohon Vilun ketjuun, et mieli on virkistynyt kummasti töissä ollessa vaikkakin on töiden jälkeen ollut aikas puhki. Mä ostin kanssa tänään neljä numeroa pienemmät housut kun marraskuun alussa. Hauikset (siis siltä kohdalta, hauiksia ei juuri ole) roikkuvat aika lailla, pitäisi lähteä kuntosalille tai hankkia jotkut puntit ja tehdäkin niillä vielä säännöllisesti jotain...

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen6.3.2011 11:23
Voi kuinka ihanaa sulla on ollu palata siihen normaaliarkeen...ja nyt sitä sitt tajuaakin, kuinka arvokasta se "harmaa" arki on ja just se super-mahtava työporukka.

Siis oletko tosissas, ett olet 9h töissä pelkällä vedellä???? Sähän sitkee sissi oot! Kokeilitko tota puuroa rikotuista ohrasuurimoista, jota Juice aiemmin sulle suositteli...? Nimittäin yks mies meitin kylältä, jolla on pakin kanssa ollu mitäkin kränää (ollut mm ohutsuolen ohitusleikkauksessa), suositteli mulle just tuota em puuroa, josko mulle tulee noita leikkauksen jälkeisiä pakkiongelmia. Eestikaupassa olisi jotenkin vielä parempia noi suurimot, mutta ihan otin paketin meitin lähimarketista.

Pärjäilehän :)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.3.2011 19:50
Edelleen mennään työpäivä pelkällä vedellä ja satunnaisilla kahvikupposilla. Kokeilin kyllä kevyttä syömistäkin, mutta lisää ilmaa mahaan niin reilusti, että on tosi epämukavaa olla töissä. Lisäksi edelleen tulee satunnaisia yökkäilyjä ja mahan kurinaa ja kouristelua.
Illalla sitten syön kotona. Pitää vaan olla tosi tarkkana määrästä tai vessa kutsuu pikavauhtia. Liha, kana, vaalea leipä, kaikki makea, rasva ja maitotuotteet on edelleen vältettävien listalla.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.3.2011 20:43
Eikö sun maha huomauta tuosta kahvista etenkin tyhjään mahaan juotuna?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.3.2011 20:54
Ei huomauta, jos muistan laittaa laktoositonta maitoa sekaan. Oikeella maidolla mennään vessaan ja lujaa. Ja toisekseen, juon kupillisen max. 2 krt päivässä, joskus en ollenkaan.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.3.2011 21:38
Niin, siksi vaan kysyn, kun yhden kerran jouduin lähtemään sairaalaan päivystykseen, kun sain hirveän kipukohtauksen: naama harmaa, kuume nousi ja verenpaine tietty. No, sain kipulääkettä suoneen kun en pystynyt nielemään ja muuta. Syynä oli kaiketi se, että olin juonut cappuccinon ja pikkuvoileivän jossa piti olla graavilohta, mutta olikin kylmäsavulohta. Tällaista.
Toivottavasti sun vointi tuosta pian paranee, että saat syötyäkin. Eihän pelkällä vedellä kauheasti jaksa.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.3.2011 22:22
Mileko, kiva kuulla susta! Lukasin tänään juuri nää viimeaikaisten leikattujen ensiviikon tapahtumat. Lähinnä sitä silmällä pitäen, että mitä tässä itse odottaa seuraavaksi tapahtuman.

Okei, sä kuitenkin pystyt jotain syömään illalla, joka pysyy sisällä. Mitä muuten syöt tuolloin? Eikö sitä ruokaa voisi ottaa töihin edes ihan pientä määrää, vaikka se sitten hieman keräisikin ilmaa mahaan? Tuntuu vaan aika hurjalta vetää noin pitkiä päiviä vedellä/kahvilla.

Hyvää vointia!

poppyRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.3.2011 23:33
Moi.
Mullahan on myös tota turvottelua ja maha reagoi muutenkin herkästi. Syön töissä miniannoksen puuroa ja otan kotoa evääksi pikkukipollisen itsetehtyä kasvissosekeittoa, joilla pärjään hyvin. Jostain syystä kaupan valmiskeitot ei toimi samoin, vaan saa vatsan turpoamaan ja kipeeksi.
Koitan syödä useita, pieniä annoksia.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen17.3.2011 12:48
Tällä hetkellä mun ruokavalioon kuuluu salaatit, ruisleipä, kiisselit, perunaa ja porkkanaa keitettynä. Toivon mukaan ruokavalio saa lisäyksiä ajan kanssa.
Työpäivän aikana en syö sen takia, että mikä tahansa voi vetää mahan sekaisin. Eilen hyvin siedetty eväs saattaa vetää tänään mahan täysin kuralle. Määrien kanssa pitää olla erittäin tarkka. Jos juon kupin kahvia, niin en syö. Jos syön siivun ruisleipää, niin muuta ei uskalla samaan aikaan syödä.

poppyRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen17.3.2011 20:34
Oho, jännä juttu. Mä en pysty yhtään syömään salaattia enkä ruisleipää. Sama kuvio määrissä, tarkkana edelleen niin pysyy turvottelu kurissa.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen28.3.2011 11:17
Pian 3kk leikkauksesta. Ripulia edelleen, jos syön jotain, mikä ei kuulu nykyiseen ruokavalioon. Laktoosia, rasvaa ja makeaa en siedä edelleenkään, näläntunne vieläkin kadoksissa. Mutta näillä nyt mennään.
Mahataudissa parhaillaan oleilen kotona. Maha on kipeä ja mölyää kiitettävästi, ripulia ja yökkäilyä. Oksentamaan en pysty. Jos menee saman kaavan mukaan kun lapsilla, niin huomenissa pitäisi olla jo suht normaali.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen28.3.2011 11:41
Moikka!

Siis, onko toi sun ripuli nyt ollu ihan yhtäjaksosta leikkauksen jälkeen?
Vai onnistutko tasaisin väliajoin syömään aina jotain, mistä pakki sitt hermostuu?
(vai mitä tarkoitit..."ripulia edelleen, jos syön jotain, mikä ei kuulu ruokavalioon").

Voi kamala, tota ekaa mahatautia mä oon tässä jo ehtiny miettimään...miten siitä selvitään ja kuin järkky olo sitä on, jos ei oksentaa pysty...

Pärjäile ja huolehdi riittävistä nestetankkauksista ;)
Meitsi harjoittelee tässä ensimmäistä sairasloman jälkeistä työpäivää. On tää outoa...ihan kuin ei ois ollu pois täältä laisinkaan, pah :D

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen28.3.2011 11:44
Mukav kuulla susta. Kylläpä se aika on lentänyt! Muistan vielä kun olit vasta menossa leikkaukseen!!

Mahataudit on yksi viheliäinen vaiva (kop kop)!
Pystytkö sen takia syömään yhtään?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen28.3.2011 16:37
Normaaliin ruokavalioon tällä hetkellä kuuluu salaatit, omena, kiisselit ja juomiset. Ruisleivän jätin pois, kun tuntuu viljat aiheuttavan ongelmia. Viikottain kokeilen lisätä jotain ruokavalioon, mutta toistaiseksi maha on aina mennyt sekaisin. Tuossa suppeassa ruokavaliossa kun pysyn, niin ripulia ei ole. leikkauksesta asti on tuo sama ripulointiongelma ollut, mutta kun nyt löysin mahalle sopivat eväät, niin pärjäilen jotenkin.
Tämän päivän taudin ripulointi ja mahakipu on omaa luokkaansa. Yökkäilen vähän väliä ja se alkaa nyt jo aiheuttaa omaa kipuaan ylävatsaan. Jospa tuo huomiseen mennessä korjaantuisi. Laimeaa sokeritonta mehua ja vettä olen pikkuisen pystynyt juomaan.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.3.2011 12:43
Ei tuo eilinen yökkäily ja mahakipu ollut mitään verrattuna viime yöhön! Mahatauti pääsi kunnolla valloilleen kymmenen aikoihin. Alkoi tosi kova mahakipu ja suolet huuti melkoisella volyymillä. Sitten alkoi täysi vesiripuli ja tauoton yökkäily. Välillä kävin sängyssä kokeilemassa, josko maha rauhottuisi, mut ei. Puoli neljään asti hiippailin makkarin ja vessan väliä. loppuvaiheessa yökkäykset muuttui 3-4 yökkäyksen sarjoiksi, joiden välillä ei saanut henkeä. Sellaisen yökkäyksen aikana mansetin kohdilla napsahteli. Vesikään ei sitten enää mennyt alas. Nyt on maha kauttaaltaan kipeä ja nieleminen koskee. Vielä en ole uskaltanu syödä tai juoda mitään, mutta olo alkaa olla jo parempi.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.3.2011 13:36
Huh, onpa sulla ollut melkoinen yö :-(( !!
Paikat on varmaan aika kipeät.

Koita lepäillä ja laita viestiä tänne miten olo kohenee!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen2.4.2011 14:42
Keskiviikkona kävin lääkärillä, joka kirjoitti saikkua perjantaihin asti. Olisi laittanut tippaan, mutta en lähtenyt, kun ajattelin saavani menemään nesteitä kotona. No, en saanut, mutta nyt alkaa olotila olemaan jo ihan hyvä. Ylävatsa on vieläkin pirun arka, eikä tee mieli syödä tai juoda mitään. Eiköhän tämä tästä kuitenkin ala sujumaan normisti. Siitä kyllä pidän huolen, etten mene lähellekkään mahatautipotilaita enää.
Ensi viikolla olisi sitten mahantähystys, johon kuitenkin päätin mennä. Näkeepähän tilanteen ja pääsee juttelemaan lääkärin kanssa mahan tilanteesta. Normaali se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole. toki olen tyytyväinen painonpudotukseen ja oireiden häviämiseen, mutta jatkuva varuillaan olo syömisten kanssa alkaa ottaa kuuppaan. Jospa sieltä jonkun vinkin saisi kokeiltavaksi.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen3.4.2011 13:05
Milekolle onnea matkaan jälkitarkastukseen!
Toivottavasti mansetissa kaikki on ok.
Mikäli saat tohtoriltasi hyviä vinkkejä leikatun elämän varrelle...niin laitahan jakoon ;)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.4.2011 21:20
Kävin sitten tähystyksessä torstaina. Edellisenä yönä ei uni tullut silmään ja aamulla vielä suunnittelin peruvani koko jutun. Meninpä kuitenkin.
Hoitaja oli aivan ihana ja sai minut ylipuhuttua nielupuudutukseen. Laittoi 10 suihketta. Nielu puutui heti ja tähystys aloitettiin. Sanoin lääkärille, ettei tähystys ole kertaakaan vielä onnistunut alle 20minuutissa. Ensimmäisellä yökkäyksellä letku meni mahanporttiin asit, jonka jälkeen letkua piti vähän suostutella menemään läpi. Seuraavilla kahdella yökkäyksellä ohutsuoleen ja paluumatkalle. 2 koepalaa ja homma ohi. Aikaa meni 5min. Koepalat otti sen takia, kun ruokatorven alaosassa oli jotain limakalvomuutoksia ja ylimääräistä "kasvustoa" joka voi olla kuulema ihan normiakin pitkän närästelyn jälkeen. Syömään ja puhumaan pystyin heti ja olin iltavuorossa töissäkin. Naama ei ollut kuin kurpitsa. Lääkäri vielä kohteliaasti poisti mahasta sinne pumppaamansa ilman. Illalla Töistä kotiin ajaessa tosin olo oli jo aika ilmapallomainen. Positiivinen kokemus siis.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen18.4.2011 22:22
Hei Mileko! Miten sun koepalat? Onko ne jo tullut?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen21.4.2011 11:58
Aamulla lääkäri soitti tuloksista ja normaalit ovat olleet. Kuitenkin seuraillaan eli tähystykset tulevat jatkumaan säännöllisin väliajaoin, yök
Keskusteltiin myös mahaoireistani, joiden takia laittaa lähetteen gastrolle ja kutsu tulee sitten joskus. Siihen asti kituutellaan entisellä suppealla ruokavaliolla ja näköjään sairastellaan vähän väliä. Nyt iski influenssa ja meni keuhkoihin kahdessa päivässä. Lääkitys taasen vetää mahan sekaisin, joten pöntöllä saa istua melkoisen tiuhaan.
Positiivisena puolena kuitenkin edelleen se, ettei närästä ja vaatekoko on pienentynyt neljällä...

Leikkauksessa ollutRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen21.4.2011 23:37
Heippa,

kiva kuulla, että tähystys ihan ok kokemus leikkauksen jälkeen. Minulla se ei kuulunut jälkkäriin automaattisesti. Mutta pitäisi varmaan mennä, kun närästystä on edelleen leikkauksesta huolimatta. Mutta kun ei uskalla...minulla edelleen kiellettyjen listalla kaali, laktoosi, paprika, sipuli, palsternakka, selleri, porejuomat, chili, cayanne, tummaleipä, curry, kahvi, tee, sitrushedelmät, täysmehut...no oikeastaan olen tottunut jo. Leikkauksesta kulunut kohta 6kk, tasapainottelua edelleen.

Imuroin kanssa kaikki tarttuvat taudit, 1,5viikkoa korkeassa kuumeessa muutama viikkoa sitten. Nyt ei meinaa päästä kuntoon ollenkaan. Antibiotin syöminen oli ihan kauheaa vatsalle. Lääkäri lohdutteli, että kyllä sinä viimeistään kesällä lomalla sitten pääset kuntoon. Sairaslomalle en millään enää jäisi.

Sama juttu vaatteet 4-5 kokoa pienempiä kuin ennen leikkausta...

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.5.2011 22:39
Melkein 4kk leikkauksesta =)

Ruokavalio melkeinpä entisellään, paitsi että vähän maha kestää jo rahkaa ja jugurttia. Mahalaukku on ilmeisesti pienentynyt niin paljon, ettei mahaan kyllä paljon mitään mahdukkaan. Eipä ole kyllä nälkäkään. Vappuna maistoin pari palaa grillattua possun filettä ja täytyy kyllä sanoa, että meikäläisestä taisi tulla kasvissyöjä. Ei maistunut hyvältä, eikä oikein meinannut alaskaan mennä.
Ripuli vaivaa edelleen epäsäännöllisen säännöllisesti, samoin hirvittävät ilmavaivat ja mahakipuilut.
Hapolliset juomat olen huomannut helpottavan mahaoireita. Parhaimpina alkoton olut ja vissy. Jotenkin rauhoittaa vatsaa. Tiedä sitten mistä johtunee?
Gastrolta ei ole vielä mitään kuulunut, eikä taida ennen syksyä kuuluakkaan.

Hyvää kevään jatkoa kaikille.
Käyn välillä päivittämässä kuulumisia.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.5.2011 20:53
Hyvää kevään jatkoa sullekin Mileko! Harmi, että noi tähystykset jäi vaivaksi :-(

Leikkauksessa ollut, joko olet selvinnyt tautikierteestä?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen19.5.2011 23:03
Gastrolta tuli, kuin tulikin kutsu. Huomenna ulostenäytteet ja miljoona verikoetta ja lääkäri sitten 27.6. Mielenkiinnolla odotan, millaisen diagnoosin mulle keksiivät.
Ruokavalioon tuli sen verran muutoksia, että tällä hetkellä mennään pelkällä salaatilla ja ruisleivällä + vedellä. Kahvia ja maitotuotteita ei nyt kestäkkään. Samoin valkosipuli piti jättää pois. Ja minä kun niin tykkäsin lisätä salaattiin krutonkeja, fetajuustoa ja marinoituja valkosipulinkynsiä. Tiedä sitten, mikä osa on viimeviikon migreeniputkella, johon määrätyt täsmälääkkeet ovat ennenkin vetäneet mahan huonoon kuntoon. Lisäksi olen huomanut, että lämmin ruoka ja juoma aiheuttaa enemmän kipuja, kun kylmä.
Lauantaina kävin työporukan kanssa syömässä ja tarjoilijan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen, kun kerroin annoksen vaaditut kriteerit: ei rasvaa, maitotuotteita, lihaa, kanaa, kalaa, sokeria ja annos kylmänä. Sain tosi kivan kasvislautasen ja mahakin tuli täyteen =)

Leikkauksessa olluRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.5.2011 9:55
Tautikierre sen kun jatkuu. Jopa olin kuukauden päivät kunnossa, mutta nyt eilen taas nousi kuume 38.5. ja nyt kotona saikalla. Ihme homma. Ei oikein muuta oiretta. On varman elismistö niin huonossa hapessa, et imuroin kaikki taudit.

Kaksi viikkoa nyt ilman happolääkitystä. Huomaan, että homma sujuu, kun ei sressiä ja kiireitä ja noudattaa tarkoin ruokavaliota, mutta heti kun tulee stressivaihe (ja sellainenhan on melkein koko ajan), niin hapot pukkaa ylöspäin. Muutenkin koko ajan kauhea tarve saada makeaa, mahtaakohan suolisto olla täynnä hiivaa...

Mulla kans migreeni yrittää aina välillä päälle, mutta olen saanut siihen aika hyvän avun vyöhyketerapiasta. Ei ole tarvinnut ottaa mahaan tujuja lääkkeitä.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen27.5.2011 17:39
Tuli taas vierailtua omalla lääkärillä ja Kysin päivystyksessa. Maha on ollu 3pv niin kipee, ettei kärsi kun makoilla. Kaikki ruoka saa aikaan kipua ja kouristelua. Tänään oma lääkäri sitten laitto päivystykseen. Otettiin verikokeet ja vatsan röngen. Ei löytynyt muuta kun hirvittävän paljon ilmaa suolistossa. Lääkäri epäili, että kiinnikkeet vetää suolistoa jotenkin mutkalle ja ilma sitten saa suolistoon painetta joka taas aiheuttaa kipua. Litalginia menee nyt 2 tabua 3krt päivässä. Sanoi, ettei päivystyksessä osata minua enempää auttaa, vaan jos kivut jatkuu, niin soitto polille ja lääkärikäynnin kiirehtiminen. Lääkäriaika olis tasan kk:n päästä. Jos maha ei kestä mitään ruokaa, niin voipi olla aika laiha potilas...

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen31.5.2011 17:59
Leikkauksessa ollu, mikä on vointi nyt - yhtään parempi?


Mileko, tsemppiä! Hirveän pitkä aika odottaa lääkäriä :-(

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen17.6.2011 13:40
Tänään taasen käynti omalla lääkärillä. Alkaa tämä tilanne olla henkisesti niin rankkaa, että voimat on aika finaalissa. Kaikki energia menee miettimiseen, mitä, milloin ja miten uskaltaa syödä ja kun sitten syö, mielessä pyörii koko ajan, milloin alkaa kipu, miten kovaa se on ja alkaako myös ripuli. Tämän päivän sain saikkua ja lähetteen labroihin ja vatsan ultraan. Lisäksi pahoinvointilääkityksen.
Yöt nukun tosi huonosti ja levottomasti. Olen koko ajan väsynyt, itkuinen, ärtynyt, iloton. Pääkipu on jatkuva seuralainen ja Litalginia menee 6/pv. Ilmaa mahassa on hirvittäviä määriä. Syömiset on aika minimissä edelleen. Salaattikaan ei enää sovi. Tällä hetkellä kotona eväinä ruisleipää, kirsikkatomaatteja ja vettä, töissä vettä ja glukoosipastilleja. Painoa on pudonnut leikkauksesta 20kg ja kokonaisuudessaan 32kg. Näläntunnetta ei ole edelleenkään, itseasiassa pelkään vähän syömistä. Nielemisvaikeudet ovat lisääntyneet, kaikki tuntuu juuttuvan torveen kiinni. Kai näistä oireista osa on jo päästä johtuvia.

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen18.6.2011 20:06
Voi Mileko...ois sun jo korkea aika saada selvyys, mikä ton kaiken aiheuttaa.
Ihan ymmärrettävistä syistä elämänilo on syvällä siellä jossain...
Ei paljoa lohduta, ett painoa putoaa, toi ei enää ole positiivista kilojen pudotusta.
Laihoilla eväillä sä menet eteenpäin...
Toivottavasti lääkärisi löytää syyn tuskaiseen oloosi ja pian!!!
Voimia Mileko ja hyvää kesän jatkoa!

Astma/refluksiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.6.2011 2:57
Voi kauhistus sentään tota painonpudotustakin ja noin nopealla aikavälillä ja nuo sun syömisetkin on jo huhhuh..
Luulisi lääkäreilläkin hälytyskellojen jo soivan, että kaikki ei ole hyvin!!!
Ei riitä oma ymmärrys tähän tilanteeseen! :(

Äläkä lähe ollenkaan "tohon päästä johtuvaa" vaikka välillä niin tuntuisikin ja tuntuu itestäkin usein turhalta "taistella" vaivan kanssa!
Vaikka niinhän ei saisi ajatella oireitten ym. kera, mutta JOS ja KUN lääkärit ei puutu/tee mitään niin aika yksin sitä jää vaivojen kera eikä tee mieli mennä sitten uudestaan lääkärille "valittamaan"!

Toivottavasti syy löytyy ja Onhan sen löydyttävä Jo!
Jos ei rupea kunnallisella puolella tapahtumaan(vaikka niitten syyhän se on Ja sieltähän se apu tulisi saada ja ongelma hoidettuakin!!)
Oletko harkinnut missään vaiheessa yksityiselle menoa?


^^Kauheasti Voimia Ja Jaksamisia valtavasti Mileko!!^^

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.6.2011 8:59
Kävin lauantaina Terveystalolla yksityislääkärillä. Oli ensimmäinen yli kymmenestä lääkäristä, joka oikeesti kuunteli ja otti tosissaan mun oireet. Epäili, että ois paksusuolessa jotain häikkää. Ehkä kiinnikkeiden aiheuttama osittainen tukkeuma ja tulehdus. Kirjotti 2vkoa saikkua ja laittoi Kysin päivystykseen, jossa taasen otettiin verikokeet ja kotiin. Lupasi kiirehtiä gastroaikaa, joka ois 28pv. Eivät kuulema päivystyksenä ala tutkimaan, kun vaiva ei ole niin akuutti...

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.6.2011 16:33
Tänään tuli Kysiltä epikriisi kahdesta viimesimmästä ea-käynnistä ja tähystyksestä. Silmiin pisti tähystystuloksena Barrett. Eipä ole kukaan aikasemmin tuota sanonu. Kivaa =/

Huomenna ois meno koko vatsan ultraan. En kyllä usko, että sieltä mitään löytyy, mut kokeillaan nyt sekin. Ensi tiistaina vihdoin gastron aika. Mies lupasi jo lähteä lääkäriin henkiseks tueks ja pitämään mun puolia, ettei taas vastauksena tule seuraillaan, katsotaan josko se siitä...

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.6.2011 16:42
mileko, todella hyvä että sun mies tulee mukaan. Hyvä että on kaksi korvaparia kuuntelemassa ja kaksi päätä ajattelemassa sitä mistä lääkäri puhuu. Tukea noilla raskailla käynneillä totta vieköön tarvitaankin.
Toi barret tuntuu olevan yllättävän tulkinnanvarainen löydös.
Toivotan sulle voimia, paljon, paljon.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.6.2011 17:45
On se ultrakin hyvä otatuttaa niin saa poisuljettua erilaisia juttuja.
Toivottavasti syytä löytyisi vihdoinkin oireilulle!
Ja vielä Barrettkin tuohon sumaan ... :-(

VOIMIA sinulle sekä perheellesi!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.6.2011 17:48
Kiitoksia vaan teille kaikille tuestanne. Tännehän sitä tulee aina palattua, kun tulee jotain uutta. Vaikka en virallisesti refluksikko enää olekkaan.
Tuo barrett on siis koepalalöydös. Pitänee lääkäriltä sitäkin kysäistä, kun ei aiemmin koepaloista ole löytynyt vai eikö sitten ole kerrottu. Epikriiseissä ei ainakaan ole aiemmin mainintaa. Jotenkin tuo saa nyt niskakarvat pystyyn kun luotto lääkäreihin jotenkin mennyt tässä kuukausien aikana. Tuon löydöksenkö takia tähystyksiä tehdään edelleen säännöllisesti vaikka leikkauksen jälkeen niitä ei yleensä tarvitse enää jatkaa?
Mies sanoikin, että aikoo tosiaan pistää lääkärit tiukille, eikä aio hyväksyä ympäripyöreitä vastauksia. Itse olen niin täynnä tätä oireistoa ja väsynyt, etten välttämättä kykene paljoa puhumaan, kun itku jo tulee. Varsinkin, jos lääkäri mielestäni on vähättelevällä kannalla.

Leikkauksessa ollutRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen23.6.2011 0:16
Tsemppiä sulle Mileko!

Tiedän tunteen vähättelemisestä. Minäkin olin viime viikolla keskussairaalassa lähetteellä leikkauksen jälkeisen tilan vuoksi. Vatsa aivan sekaisin koko ajan, ilmaa ihan hirveästi. Ja musta mua närästää taas. No nyt sitten mut passitettiin ylävatsan ultraan ja heinäkuussa olisi manometria ja impedenssi-mittaus, myös keliakiakokeet tehdään. En ole ollut manometria tutkimuksessa ennen...sain ohjeista sen verran selville, että siinä laitetaan kanssa letku nenästä, siis samalla tavalla kuin impedenssissä??? Onko teillä kokemuksia? Mietin, että siirtäisinkö tutkimukset kesäloman jälkeen. En jaksaisi yhtään miettiä niitä lomalla. Ja toisaalta pelkään, että jos sitten tuloksena on, että happoja nousee edelleen koko ajan ylös, niin mitä voidaan tehdä, kun just on vuoden sisällä ollut leikkaus????

Pistähän Mileko lääkärit tosiaan koville, hengessä mukana.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen23.6.2011 8:20
Mulle on tehty tuo mittaus ja jos mahantähystykseen verrataan, niin on ihan helppo homma. Alkuun se letku vähän tuntuu kurkussa ja saattaa yökkyyttää, mut pian siihen tottuu. Kyllä siihen kannattaa mennä, niin saat tietoa refluksin määrästä.
Tsemppiä vaan sinullekkin tutkimuksiin!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.6.2011 8:19
Eilen oli sitten se kauan odotettu lääkäri. Eipä tuo paljoa osannut arvailla, mikä voisi oireet aiheuttaa. Verikokeet ja ulostenäytteet on ok. Lähetteet lähti kipupolille ja kapselikuvaukseen. 1.8 ois sitten aika sisätautipolille.
Toissayönä iski kyllä sellainen kipu, että ambulanssin tilaaminen oli mielessä. Jonkinlainen tukos tuolla suolistossa oli. Ripuliinhan se kipu sitten loppui, mutta ennen sitä kyllä koski pari tuntia niin, että välillä piti huutaa.

KatjaRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.6.2011 11:04
Olisit hyvänen aika soittanut vaan sen ambulanssin!!! Sullehan pitää tehdä colonscopia ja kiireen vilkkaa. Mitä ihmettä ne oikeen häslää siellä lääkärissä. Nykyään pitää näköjään itse vaan vaatia ja vaatia, että saa tarvitsemaansa hoitoa. Voimia sulle !

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen6.7.2011 23:26
Kirurgin mielestä tilanne ei ole vakava eikä kolonoskopiaa tarvita. Kuulema toiminnallinen vika. laparoskopiastakaan ei kuulema olisi hyötyä. Tukkeumat, ärtynyt suoli, kiinnikkeet ja sappi eivät kuulema aiheuta tällaisia oireita. Joten mitään kummempaa ei ole tehtävissä. Katsotaan nyt, mitä sisätautipuolella sanotaan.
Saikku vaihtui kesälomaksi, mutta eipä tässä kovin lomafiiliksillä olla. Apteekin kanssa joutuu taistelemaan Litalginin saatavuudesta, kun kuulema käytän sitä heidän mielestään liikaa. Reissussa tässä ollaan ja mahan ehdoilla mennään. Ruokien kanssa joutuu olemaan tarkkana ja laskeskelemaan, milloin voi syödä, jos meinaa jossain käydä.

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.7.2011 15:30
Tosi inha juttu, tuo sinun tilanteesi!
Tuo Litalgin visiinkin aihauttaa pitkässä käytössä, jotakin omia haittavaikutuksia. Sen takia ne apteekissa varmaakin siitä kiukuttelee. Mutta tiedän omalta kohdaltani sen, että jos on joku konsti saada kipu hetkeksikin pois, niin ei siinä viitsi hirveästi tulevaisuuteen tuijotella.
Omalta osaltani leikkaus taitaa siirtyä hamaan tulevaisuuteen ja olenpa miettinyt sen perumistakin.
Olen ollut sairaslomalla keväästä lähtien mielenterveys- / uupumisjuttujen takia ja tähän saumaan ei todellakaan enää jaksa kuvitella epäonnistunutta refluksileikkausta.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.7.2011 16:31
Kumma kun nuo erilaiset "tuntemattomattomat toiminnalliset viat" ilmaantuvat yhdelle jos toiselle refluksileikkauksen jälkeen.
Voimia, Mileko ja voimia tuplasomakki.

Kummallista ettei masentumisriskiä ole liitetty refluksitaudin komplikaatioiden joukkoon. Se kuuluisi sinne selvästi.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen10.7.2011 20:15
Hyvä, että pääsit kapselikuvaukseen. Toivotaan, että pääset myös heti kärkeen kipupolille elokuussa!


tupla somakki, paljonko sulla on aikaa aikaisemmin suunniteltuun leikkaukseen aikaa (elo-syyskuulla?) ? mikä olotila on nyt?

M-MRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.7.2011 0:07
Mikä kapselikuvaus on? Se, missä niellään pikkuinen kamera? Varmaan kallis operaatio?

tupla somakkiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.7.2011 9:50
Refluksikurkulle: Jos hoitotakuussa meinaisivat pysyä, pitäisi kutsun tulla odennäköisesti syyskuun loppuun mennessä. Mutta niin kuin tuolla aiemmin kirjailin, niin eipä minusta ole siihen leikkaukseen ehkä menijäksi.
Vatsan ja ruokatorven osalta asiat on niin hyvässä kunnossa kun ne vain voivat olla. Kun vain malttaa hiukan katsoa mitä laittaa suuhunsa, niin aika pienellä närästyksellä selviää.
Nyt kun noita muita lääkkeitä on vaihdeltu, niin en ole syönyt edes särkylääkkeitä.

astma/refluksiRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen11.7.2011 21:48
tupla somakki:
Älä nyt rupea perumaan leikkausta joka sulla on jo kohta eessä, koska eihän sua turhaan lähdetä leikkaamaan ja sullehan siinä helpotusta tehdään! :) Eiköhän nämä "Lisä-ongelmat", joita on ollut niin ole tosi harvinaisia!!
Jkl:ssä on hyvät Kirurgit!!(Ainakin yksi)

Mietihän vielä uudestaan kuitenkin! :)

MakeRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen12.7.2011 10:07
Tosiaan, täällä palstalla on todella vähän leikkauksen läpikäyneitä kokonaismäärällisesti. Useat jotka ovat maininneet menevänsä leikkaukseen ovat jättäneet sanomatta miten on mennyt. Suomesta löytyy ihan kotitekoisia tutkimuksia leikkauskomplikaatioista (isot potilasmäärät) ja niissä suurilta komplikaatioilta on vältytty. Itsessäänhän leikkaus on jo ikivanha, joten siitä on tietoa kymmenien vuosien ajalta. Kannattaa kääntyä asiassa sisätautien (gastro) erikoislääkärin puoleen, ja kysyä ihan suoraan miten tieteellisissä tutkimuksissa on käynyt. Itse ei välttämättä hirveänä kannata painoarvoa pienelle lukumäärälle foorumeilla tai omille google-löydöksille (tutkimukset) laittaa, koska alan ulkopuolelta ei osaa arvioida esimerkiksi tutkimusmetodien puutteellisuutta. Tämä on suurin ongelma, kun ihmiset suoraan siteeraavat tukimustuloksia - niissä voi olla suuria aukkoja jotka toki itse lekurit keskenään alansa sisällä käsittelevät. Kirurgit myös itse tekevät fundoja suuren määrän vuodessa, ja osaavat toki kertoa suoraan kuinka monella heidän leikkurissansa käyneillä ongelmia esiintyy.

Suurin asia on: ovatko mahdolliset leikkauksen haitat (esim. ilmavaivat, oksennus/röyhtäilyongelma) suuremmat kuin hyödyt (pirunmoisen poltteen, uupumuksen yms. loppuminen kokonaan/suurilta osin). Tältä kantilta kannattaa myös haastatella sitä omaa erikoislääkäriä. Siltä perusteella kirurgi nimittäin tekee aina leikkauspäätöksen, ja Suomessa noita leikkauksia ei tehdä ellei indikaatio ole selvä.

Omakohtainen kokemukseni leikkauksesta on se, että apua olen saanut 95%. Mahan saan kipeäksi syömällä miten sattuu, eli jos venytän ruokailuväliä liikaa kiireen tai tyhmyyden vuoksi kärsin. Aiheuttaa samanlaista tunnetta kuin närästys, mutta se katoaa kun syön. Olen myös huomannut tiettyjen ruoka-aineiden aiheuttavan ihan sitä itse oikeaa närästystä noin 4 kk välein. Silloin olen syönyt jotain suklaata, en ole juonut vettä ja se suklaa on jäänyt jumittamaan leikkauskohtaan. Siitä kun tosiaan ei tavara enää ihan normitavalla enää liiku mihinkään suuntaan. Lääkityksen olen kuitenkin voinut jättää pois, sillä en laske kahta Rennie-tablettiä muutaman kuukauden välein lääkitykseksi. Toki avopuolisoa välillä äänekäs pöristely ärsyttää, mutta se on pieni hinta entiseen verrattuna. Silloin sitä valvottiin yöt, ei voinut syödä paljon mitään ja täytyi syödä säännöllisesti lääkkeitä. Leikkauksesta on nyt siis vajaa 1½ vuotta, ja olen täysin leikanneen kirurgin kanssa samaa mieltä: leikkausindikaatio selvä. Mietin toki jos kuulun siihen epäonniseen leikkausporukkaan, mutta elämässä kaikki on sattumaa. Huonolla tuurilla ihan mikä tahansa operaatio tai sairaus voi sotkea kaiken. Pelkkään yleisanestesiaan liittyy mahdollinen riski peruselintoimintoja kohtaan.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen12.7.2011 18:28
tuplasomakki, onneksi leikkauskutsu ei ole mikään ainutlaatuinen - sitä voi siirtää, jos syystä tai toisesta haluat aikaa kypsyttelyyn tai et ole varma asiasta jostakin syystä edes ammattilaisten kanssa juttelun jälkeen ... ja kirurgi ymmärtää ilman muuta tällaisen siirron, hänelle riittää kyllä töitä...

Onhan tässä keskustelussa tietenkin huomioitava se, että meillä sinulle vastanneilla ei ole tietoa sinun kokonaistilanteesi/toisen vaivasi laadusta/tasosta ym, joten näitä kirjoitellaan vähän "sokkona" siinä suhteessa...

Jos muuten kyselet kirurgilta/gastrolta tutkimustuloksia, kysele myös tutkimusten vuodet ja ovatko ne suomalaisia tieteellisiä vai ei (kaikissahan niissä eriasteisia vajavaisuuksia on mutta eihän niitä maallikoille keskusteluissa selvitetä ellei joku kysy - kuten ei muillakaan aloilla) - ja miten paljon osaston omat kokemukset poikkeavat/ovat samankaltaisia.

Toistan tässä (niinkuin varmaan muistatkin) varsinaisia epäonnistuneita leikkauksia täällä ei ole ollut vielä (kuin ehkä yksi?) .. noista yli 20 leikkauksestaan täällä kunnolla kertoneista suurimmalla osalla on mennyt kaikki ihan ok ja vain osalla tästä porukasta on tullut pitkäaikaisia komplikaatioita. Ne negatiivisimmat kokemukset jäävät mieleen helpommin, vaikka täälläkin on paljon positiivisia. Mukavasti kirjoittajat ovat kyllä jaksaneet leikkauksistaan kertoa.

Tätä palstaa koskien muille lukijoille - kaikkien leikkauskertomuksia tarvitaan ja halutaan ehdottomasti - joten menipä leikkauksesi huonosti tai hyvin, aloita oma keskustelunavaus ja kerro tarinasi ...

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen14.7.2011 14:32
Lomalta palattuani postilaatikossa oli kutsu kapselikuvaukseen. Lääkäri siis lienee laittanut lähetteen pikana.
Tänä aamuna sitten menin Kysille 7.30. Eilen ei saanut syödä enää mitään kiinteää, ainoastaan liemiä ja mehuja. Syömättä ja juomatta piti olla 8h.
Hoitaja nappasi mahan täyteen lätkiä, joillaisia käytetään sydänfilmissäkin. Niihin sitten johdot kiinni, vyötärölle rekisteröintilaite ja tutustumaan kapseliin. Kirurgi sanoi minulle kapselin olevan Buranan kokoa. Meni kyllä arvio aikalailla alakanttiin. Tuplasti isompihan tuo mötikkä oli. Nielaisin sen veden kanssa ja jäin jännittämään, meneekö mahanportista läpi. Jäi jumimaan joksikin aikaa, kunnes tuntui napsahdus ja koneelta katsottiin, että massussa on. Sitten odottelemaan 1,5 tunniksi, jolloin katsottiin, että kapseli on ohutsuolessa ja pääsin kotiin. Kapselista loppuu virta 11 tunnin jälkeen, jolloin voin irrottaa lätkät ja vien koneen huomenna Kysiin. Seuraavan 4 viikon aikana kapselin pitäisi tulla pois eli jokaisen ulosteen joudun tutkimaan. Harvoissa tapauksissa kapseli saattaa juuttua, jolloin se joudutaan leikkaamaan. Magneettikuvaanhan ei saa mennä, ennenkuin kapseli on poistunut, koska voi vaurioittaa suolta.
Nyt sitten vaan odotellaan...

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen25.7.2011 19:29
Kuvaus oli ja meni. Tasan 2 vrk meni kapselin ulostautumiseen.
Mahalla on taasen menossa joku tiukempi kriisi, kun vesikin saa kivun aikaiseksi. Kesälomalla on tosin helpompaa elää kivun ja ripulin kanssa, kun ei tarvitse lähteä mihinkään, vessa on lähellä ja pitkällään voi olla kun siltä tuntuu. Maanantaina olisi paluu töihin ja se tuo mukanaan taas laskutoimitukset, milloin voi syödä ja mitä voi syödä, plaah. Maanantaina on myös aika sisätautipolille, jossa toivon mukaan otetaan vaivani tosissaan ja tehdään jotain suunnitelmia jatkotutkimuksista.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen1.8.2011 21:45
Tänään oli sitten se odotettu käynti sisätautipolilla. Nyt on lähetteet laktoosikokeeseen ja sappinesteenkiertotutkimukseen, joka on 15.8. Siinä pitää taas niellä kapseli ja käydä kuvauksissa. Jos sieltä ei löydy vikaa, niin sitten edessä on paksusuolen tähystys. Jos siinäkään ei löydy mitään, niin sitten on kuulema vaan kärsittävä.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.8.2011 12:47
Voi noita sun oireita! Miten eka viikko meni töissä -pärjäsitkö jotenkuten?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen8.8.2011 21:07
Ihan hyvin meni viikko, kun rajoitti syömistä ja otti Litalginia maksimimäärän. Työkaverit otti tosi lämpimästi vastaan, kyselivät vointia ja ihmettelivät, miten paino on taas selvästi pudonnut kesäkuusta. Pomo tulee lomalta ensi viikolla ja joudun taas pyytämään pienempiä vaatteita. Koko on tippunut koosta 50-52 kokoon 42-44. Oudolta tuntuu, kun voi jo normiosastolta ostaa vaatteita.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen13.8.2011 21:21
Viime päivät on menny nieleskellessä. Tuntuu, kun joku puristais ruokatorvea oikein kunnolla ja torvessa ois tuossa keskivaiheilla viinirypäle. Vesikin tuntuu juuttuvan torveen.
Ilmavaivat kyllä tekee mahan tosi kipeeks. 9 tunnin päivän kun on töissä, niin maha turpoo ihan palloks ja kotimatka menee turautellessa. Liekö tuo ilman pidättely syynä siihen, että ilta ja alkuyö menee ripuloidessa, vaikka ei olisi syönytkään.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen24.8.2011 19:10
Sappinesteen kierto tutkimus siirtyi sitten syyskuun puoliväliin, kun eivät saa ainetta tilattua. Odottelua siis taasen.
Syömisissä olen päässyt jonkinlaiseen "balanssiin". Salaatit, ruisleipä, jotkin hedelmät, pähkinät ja erilaiset kasvisruuat menevät jotenkuten. Muutamana päivänä olen uskaltautnut töissä jopa puolikkaan pullan syömään. Maitotuotteet aiheuttavat edelleenkin suurta tuskaa. Pari kuppia kahvia normimaidolla on ihan ok, mutta sen ylimenevä maitotuotemäärä aiheuttaa sotatilan pötsissä. Salaattien ja vihannesten määrää pitää jonkin verran rajoittaa, koska maha menee jonkinlaiseen käymistilaan, josta seurauksena turinaa tuutin täydeltä terästettynä sanoinkuvaamattomalla hajulla.
Tällä hetkellä siis tuntuu, että olen jotenkin sinut mahani kanssa. Kun vaan maltan elää kurinalaisesti ja kiirehtimättä. Huomenna asiat voivat olla taas toisin...

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen3.9.2011 17:22
Eilen oli sitten se kauan odotettu kipupolikäynti. Lääkäri oli todella mukava. Ensimmäisenä kielsi Panadolin käytön kokonaan mahdollisten maksavaurioiden takia. Tähän mennessähän sitä on mennyt 4-6g päivässä. Buranankin voin jättää mielellään pois kokonaan. Muutti lääkityksen Norflexiin 1-3 päivässä, lisäksi tarvittaessa Panacodia max 3 päivässä, Lisänä Primperania 1-3 päivässä ja tarvittaessa Litalginia. Lähete lähti ravitsemusterapeutille. Viikon päästä soittoaika, että onko lääkitys auttanut. Jos ei, niin Norflexin tilalle vaihdetaan Oxanest.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen3.9.2011 18:53
Hyvä että positiivinen lääkärikokemus ja saat uusia kokeiltavia!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen4.9.2011 17:53
Pari päivää oon nyt testaillu noita uusia lääkkeitä. Primperan ilmeisesti tehoaa ainakin tuohon jatkuvaan yökkäilyyn. Kipulääke ei taasen auta. Eilen söin pari palaa patonkia, turkkilaista jugurttia ja juustoja + suolakeksejä. Tiesin niistä tulevan mahakipuja, joten oli ihan lääketesti. Norflex ei vaikuttanut mahakipuun mitenkään, mutta otin sitten myös Litalginiä, joka vei kivulta terävimmän kärjen. Tämä päivä onkin sitten mennyt vessassa =/

tyttöRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen4.9.2011 20:34
mileko ..onkos sullakin sappikiviä/vaivoja kun sait litalginia???
itse sain niitä sappikivikohtauksiin ensiapuun...

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen4.9.2011 21:13
Ei ole sappikiviä näkyny. 2 kertaa ollu paha sappirakon tulehdus, joka on muuten todella tuskallista. Litalginia taitaavat aika helposti määrätä vatsan kouristuskipuihin. Toisaalta, mulla on vielä sappinesteenkiertotutkimus tulossa. Siinä jos löytyy jotain, niin sapen alueen kipuilut voipi selittyä sillä.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.9.2011 16:10
Oih ja voih.
Melkein 2 viikkoa olen painiskellut flunssan kanssa. Viime yönä yskä meni siihen pisteeseen, että yskin tauotta ja pelkäsin löytäväni keuhkot pian tyynyltäni. Lisäksi ahdisteli aika voimakkaasti. Sain ajan päivystykseen, jossa kävin spiiralla, verikokeessa ja keuhkokuvissa. Poskiontelontulehdus ja keuhkokuumehan sieltä löytyi. Lisäksi lääkäri epäilee infektioastmaa. Nyt sitten kokeillaan, miten maha kestää voimakkaat antibiootit. Astmalääkkeistä ei varmaan mahaoireita tule.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.9.2011 17:04
Voi itkun paikka!
Mä olen välillä myös miettinyt miten kummassa selviää jos joskus joutuu antibioottikuurille.
Eikö niitä voi saada pistoksina?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.9.2011 18:19
Ei tullut ees mieleen kysyä. Eka tabu ainakin kipuilee. Katson nyt viikonlopun yli ja kun kontrolliverikokeessa käyn maanantaina, niin kyselen toista vaihtoehtoa. Tietysti, jos tulehdusarvot on nousussa, niin voi olla vielä sairaalareissukin edessä =/

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.9.2011 19:26
Kysy ihmeessä, Mileko. Mä olen pari kertaa saanut Somacia suoneen sairaalassa. Varsin ihanaa, koska silloin ei ole tullut maha ollenkaan kipeäksi, mikä muuten on normaali kuvio. Toivon että paranet pian.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.9.2011 12:25
Antibioottikuuri takana, mutta yskä vaan jatkuu. Onneksi tulehdusarvot pysyneet samana, joten kotosalla saan potea. Tällä hetkellä lapsistakin 3 on sairaana ja 1 kävelee kepeillä nivelsidevamman takia.

Mutta, mutta...
Jostain kumman syystä maha on ollut melko kiltisti. Agiocur-rakeita olen nyt ottanut sännöllisesti. Pari ekaa päivää maha kipuili rakeista aikalailla, mutta sitten se vaan yhtäkkiä loppui. Tosin Primperania ja Norflexia otan molempia kolmesti päivässä. Antibioottien takia olen yrittänyt syödä normaalia reilummin. Maitotuotteita, kiisseleitä, sieniä, lohta, appelsiinimehua, vaaleaa leipää, leikkeleitä, juustoa, popcornia ja pullaa on ainakin sietänyt. Pieniähän nuo määrät on, mutta kuitenkin. Eilen kävin tytön kanssa Rossossa syömässä ja sienipasta-annoksesta jaksoin syödä kolmasosan ja lämpöisenä. En siis taidakkaan olla ihan toivoton tapaus.
4.10 on aika ravitsemusterapeutille, josta toivon mukaan saan lisävinkkejä syömisiin.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.10.2011 16:21
Piti sitten viime päivityksen jälkeen hakea toinenkin antibioottikuuri mykoplasmaan. Olipahan melkoinen flunssa =/
Mahan tilanne paheni selkeästi antibiooteista ja alettiin olla samassa ruokavaliossa kun aiemmin.

Eilen kävin ravitsemusterapeutilla. Sain jopa terapeutin hiljaiseksi ruokapäiväkirjallani =)
Nyt sitten jätetään kaikki tähänastiset eväät pois ja aloitetaan mahan totuttaminen ruokaan uudelleen. Totuttaminen aloitetaan apteekin valmisteilla ja kokeiltavaksi sain Nutridrink ja Nurtidrink juice- valmisteita. Tarkoitus on alkuun nautiskella pullo päivässä vahvasti laimennettuna ja suullinen kerrallaan ja vain yhtä makua kerrallaan. 3 päivää yhtä makua ja sitten siirtyminen seuraavaan makuun, jonka rinnalla voin nauttia jo kokeiltua makua, jos maha sen sietää. Yritys on saada määrä 3 pulloon päivässä. Sitten lisätään mukaan vauvapuurot ja hedelmäsoseet. Kasvikset ja hedelmät lisätään ruokavalioon vasta sitten ja silloinkin kypsennettyinä. Paino ei kuitenkaan saisi toistaiseksi enää pudota. Mitenkähän sekin muka onnistuu...
Tällä tavalla saadaan karsittua heti pois tuote, joka aiheuttaa oireita ja saadaan maha taas tajuamaan, että sen on tarkoitus sulattaa ruokaa, eikä kipuilla ja tunkea evästä pois.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.10.2011 16:49
Mä olen hirvittävän hämmästynyt siitä, että ravitsemusterapeutti määrää sulle Nutridrinkiä. Siinähän on valmistusaineena vaikka mitä, ja koko tuote on täysin teollinen. Huomaat kun purkin kyljestä luet. Toinen kummallisuus on määräsuositus, yksi pullo. Se ei riitä mihinkään: yksinomaisena ravintona tarvitset Nutridrinkiä vähintään 5 pulloa päivässä.

Olen kyllä itsekin käyttänyt Nutridrinkejä hätätilanteissa ja myös niitä täällä mainostanut. Ongelmia niiden jatkuvassa käytössä ovat närästyksen lisääntyminen ja ummetus. Nutridrink ei tarjoa suolelle oikein mitään tekemistä, ei edes MultiFibre, mitä toivottavasti käytät.

Väistämättä tulee mieleen millaiset yhteydet apteekkikauppaan tällä terapeutillasi on.

Toivotan kuitenkin parasta menestystä kokeilullesi ja kohenevaa vointia.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.10.2011 17:28
Yhessä pullossa on kuitenkin enemmän kaloreita ja tarpeellisia vitamiineja & hivenaineita, kun rasiassa kirsikkatomaatteja ja siivussa ruisleipää...
Tarkoitushan ei ole noita käyttää, kun sen aikaa, että saadaan maha ottamaan vastaan oikeeta ruokaa.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.10.2011 17:38
Joo, mutta yhdessä pullossa on vain 300 kaloria. Se ei riitä mihinkään.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.10.2011 17:53
Mykoplasmako sulla oli - kääk! Itse on just ja just selvitynyt tästä omasta flunssasta :-( Tsemppiä ja vointeja ja toivottavasti se parempi olo alkaa tästä.

Mitä tuollainen ravintoterapeutti käynti konkreettisesti sisältää?
Mikä ero on Nutridrink ja N. juicella (kooostumus vai ...)?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.10.2011 19:30
Nutridrink on sellanen pirtelömäinen ja juice mehua.

Terapeutti kyseli taustatiedot, ruokavalion, lääkityksen, oireet ym ja niiden pohjalta laadittiin suunnitelma, minkä mukaan etenen ja toivottavasti saan tuloksiakin. Noitten valmisteiden lisäksi saan kyllä syödä muutakin, jos haluan, mutta sellaista, minkä tiedän sopivan. Nyt siis kartoitetaan, mitä maha sietää ja mitä ei, mutta samalla yritetään turvata edes osittainen vitamiinien ym saanti. Näläntunnetta kun ei ole, niin vapaapäivinä unohdan syödä ja töissä en uskalla syödä. Jos maha sietää nuo valmisteet, niin on edes jotain, mitä uskallan nauttia ja samalla saan edes jotain tärkeää. Nythän on mennyt jo kuukausia, etten ole saanut mistään esim. rautaa, kalsiumia, proteiinia, rasvaa...

GasterixRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.10.2011 20:19
Moikka Mileko!

Ikävä kuulla, että sulla on vielä vaikeuksia löytää sopiva ruokavalio. Nyt tuli vastaan muutama pointti kirjotuksistasi, jota en ihan ymmärtänyt...

"Nythän on mennyt jo kuukausia, etten ole saanut mistään esim. rautaa, kalsiumia, proteiinia, rasvaa..." Mitä tarkoitat???

Luin juuri kirjotuksiasi 24.8 ja 16.9...kirjoituksissasi mainitset varsin runsaan määrän erilaisia ruokia, joita nautit. Kuulostaa jopa todella hyvältä (jopa itsekin näin koit asiat)!!!
Josko tarkoitat annoskokoja, ne eivät kyllä ole itsellänikään kovin isoja. Voisin kuvitella, että menisin ravintolaan syömään pasta-aterian, jäisi siitä multakin reilu satsi sivuun, kun vatsa tulee nykysin täyteen kovin hepposin eväin ;)

Lisäksi mainitsit 29.6 verikokeet ja ulostenäytteet ok..eli kyllä noista nauttimistasi eväistä on jäänyt valtaisa osa hyötykäyttöön.

Toki, jos ei ole näläntunnetta, ruokailut unohtuu ja sitä myöten varmasti elimistö käy yli/alikierroksilla kun ei tule säännöllisesti aiemmissa viesteissä mainitsemiasi ruokia. Myös sairastelu (flunssa/mykoplasma) tekee tehtävänsä ruokailujen unohtamisiin.

Voimia ja toivottavasti löydät pian toimivan ruokavalion!

Kirpsakkaa syksyn jatkoa :)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.10.2011 20:48
Lähinnä tarkoitin, että valtaosa tuosta ajasta on mennyt minimaalisella syönnillä. Nuo päivitysten "syömingit" ovat kestäneet valitettavan vähän aikaa. Tämä toinen antibioottikuuri varsinkin oli aika rankka mahalle. Verikokeet tosiaan ovat muuten ok, paitsi hemppari, joka tällä hetkellä laskenut 92:een. Määrät ovat tosiaan melkoisen pieniä ja kun maha jotain uutta kestää, innostun ehkä liian herkästi iloitsemaan liian aikaisin.

"Nythän on mennyt jo kuukausia, etten ole saanut mistään esim. rautaa, kalsiumia, proteiinia, rasvaa..." Mitä tarkoitat???
Tällä tarkoitan elimistön tarvitsemaa määrää.
Tammikuun alusta pudotettu paino, tällähetkellä 31kg, kertonee, minkä verran evästä on kurkusta mennyt alas.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.11.2011 13:26
Sappihappojenkiertotutkimus on nyt tehty ja tulokset saan 22.11.

Olen nyt ollut gluteenittomalla ja maidottomalla ruokavaliolla. Mahakipuja on todella paljon vähemmän. Keliakiaa ei siis ole todettu kokeissa, mutta gluteiinia maha ei vaan kestä. Tai sitten olen allerginen vehnälle, kauralle ja ohralle tai joillekkin noista. Ruistahan maha jonkin verran kestää. Ilmaakaan ei enää kerry entisiä määriä ja pahoinvointi pysyy kurissa lääkityksellä.
Joko olen löytänyt syyllisen oireisiin tai sitten maha alkaa kuntoutua leikkauksesta.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.11.2011 16:13
Toivottavasti homma alkaa nyt kunnolla eteneen positiiviseen suuntaan!


Käytkö vielä ravintoterapeutilla (tai kuinka monta kertaa siellä kävit)?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.11.2011 17:58
Ravitsemusterapeutilla olen käynyt kerran ja soittoaikoja on 2 vkon välein. Toistaiseksi neuvot on olleet aika turhia. Tämä nykyinen dieettikin tuli ihan omasta päästä. Saa nähdä, miten terapeutti asiaan suhtautuu.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.11.2011 15:54
Vihdoin sain syyn oireiluille. Sappihappojen imeytymishäiriö se nyt sitten virallisesti on. Tutkimuksissa selvisi, ettei minulla imeydy sappihappoa elimistöön takaisin juuri ollenkaan. Onneksi tähän on lääkkeet olemassa ja reseptikin viimeistään torstaina laatikossa.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.11.2011 16:00
Mileko, toihan on upeaa. Sä olet kärsinyt niin paljon että ansaitset kyllä oloosi helpotusta.
Kaikkea hyvää!

jetsRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen23.11.2011 12:09
Mileko, kertoilehan sitten miten asiasi etenee, fiilikset ja niin edelleen :) Toivottavasti tuo auttaa! Hienoa että jollakulla alkaa asiat selviämään.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen23.11.2011 16:33
Etsin eilen tietoa sappihappojen imeytymishäiriöstä ja moni oire selittyi diagnoosilla. Luulin esim. niveloireiden liityneen vasta sairastettuun mykoplasmaan, mutta tämän taudin oireistoonkin se kuuluu. Tosin suvussa on nivelreumaa ja nyt odottelen, että iskeekö minuunkin. Astmahan diagnosoitiin jo hiljattain ja sitäkin suvussa on paljon.
Mahan kurina, runsaat ilmavaivat, kipuilu, pahoinvointi ja ripuli siis tämän sairauden normioireistoa.
Gluteeniton ruokavalio ei tuottanut paljoakaan tulosta, koska kestän ruista ja ohraa, mutta en gluteenitonta kauraa, enkä vehnää. Eilen sitten luin, että useilla potilailla vehnä ja kaura pahentaa oireita. Samoin sipuli ja maitotaloustuotteet, joiden olen huomannut pahentavan oireita. Stressittömänäkin pitäisi osata elää...
Lääkärille sanoin, että on tosiaan helpottavaa, kun syy löytyi, kun olen jo jonkin aikaa pohtinut, että oireisto lienee päässä, kun ei mitään edistytstä tapahdu ja oirehtiminen vaihtelee niin paljon.
Kapselikuvauksessa löytyi mahalaukussa ja ohutsuolessa limakalvorikkoumia, jotka ei kuitenkaan viittaisi Chronin tautiin, vaan ovat selitettävissä myös runsaalla särkylääkkeiden käytöllä.
Äsken kävin apteekista hakemassa ensimmäisen lootan Questrania. Kokeilen nyt sitä ja toivon sen auttavan. Mielenkiinnolla odotan, että auttaako se myös kipuihin, vai joudunko edelleen etsimään sopivaa lääkettä siihen.

KatjaRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.1.2012 14:37
Nyt vasta huomasin Mileko, että olet saanut diagnoosin oireillesi, vau tosi hieno juttu ,että selvisi mistä on kyse.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.1.2012 14:11
Hyvähän se on, että "vika" löytyi. Questranista on apua ripuliin, mutta ei kipuun tai pahoinvointiin. Lääkkeenä siihen Primperan+ Norflex. Aika tarkkana saa ruokavalionkin kanssa olla. Vältettävinä liha, kana, kala, maitotuotteet, peruna, sipuli, vehnä, kaura, rasva, paprika, kurkku ja kananmuna ainakin.
Närästystä en ole tuntenut leikkauksen jälkeen, mutta en kyllä nälkääkään. Röyhtäily ja oksentaminen ovat mennyttä elämää. Kaikenkaikkiaan olotila on suhteellisen hyvä. Painoa on pudonnut 35kg. Nyt olen pitänyt painon samassa lukemassa ravitsemusterapeutin käskystä 3kk. Seuraavat 10kg aion pudottaa nutraamalla kevään aikana.
Mahaongelmat kun sain kuriin, äityi vanha niska- olkapää- rannevaiva hankalaksi. Siihen olen nyt joutunut mahalääkkeiden lisäksi nappailemaan yhdistelmää Panacod x3, Lyrica 150 mg, Mobic x 3, Burana 600mg x3 ja Sirdalud iltaisin. Melkoinen määrä, mutta näin pystyn olemaan töissä. Ensi kuussa onneksi pääsen lisätutkimuksiin.
En tiedä, johtuuko kivuista, lääkkeistä vai pimeästä ajasta, mutta olen ollut viime aikoina äärettömän väsynyt pystymättä kuitenkaan nukkumaan kunnolla. Aloitinkin vitamiinikuurin jos vaikka siitä löytyisi apua.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen26.1.2012 16:51
Täytyy kyllä sanoa, että näin vuosi leikkauksen jälkeenkin mahatauti on kyllä viheliäinen tauti. Nyt kolmas vuorokausi menossa. Mikään ei pysy sisällä ja maha on tyhjän yökkäilystä niin kipee, ettei oo tosikaan. Mitään en oo pystyny syömään, mut vissyä oon yrittäny pikkusen lipitellä. Lääkäri sanoikin, että huomenna olisi hyvä tulla päiväks tippaan, kun oon aika pahasti kuivunu.
Tuleekohan mahataudit olemaan tästälähtien aina näin vaikeita.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen26.1.2012 16:57
Onko siitä jo/vain vuosi aikaa??

Jaksamista yökkäilyn kanssa!!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen21.3.2012 11:04
Sain aika mielenkiintoisen tiedon. Työkaverilla on myös sappihappojen imeytymishäiriö ja hänelle lääkäri oli sanonut, että tämä sairaus tulee yleensä vatsan alueen leikkauspotilaille. Ja minulle lääkäri sanoi, ettei ole mitään tekemistä leikkauksen kanssa. Minkähänlainen johtopäätös tästä olis nyt tehtävä.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen21.3.2012 13:44
Ei kai tuollaisia yhteyksiä haluta mainostaa. Siinähän on tarjolla vaara, että potilas lähtee vaatimaan vahingonkorvausta.
Mutta olisi kyllä hyvä mainita tuokin riski jo ennen leikkausta. Yleensähän varoitellaan vain mahdollisista nielemisvaikeuksista fundoplikaation jälkeen.
Mutta tällä palstalla on tullut ilmi että monia muitakin ikäviä seurauksia voi olla.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen21.3.2012 14:12
Kappas vaan, Mileko! Melkoisen mielenkiintoinen (ja olennainen) tieto!

Kävitkö helmikuussa jossain lisätutkimuksissa?

TervoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen23.3.2012 11:28
Hmmm....olen menossa samaiseen operaatioon ja vähän tuntuu etten haluaisi mennä noiden kokemusten jälkeen......
Ois sama paikka, Mileko kuka sinut leikkasi?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen23.3.2012 17:29
Joku J:llä alkava sukunimi sillä miehellä oli. On tullu vuoden aikana käytyä niin monella lääkärillä, ettei nimissä pysy mukana millään.

Refluksikurkku: en oo käyny mahan takia, mutta olkapään kyllä. Sitä aletaan nyt vihdoin tutkimaan, kun 2 vuotta sitten olin liikenneonnettomuudessa. Tähän mennessä saikkua ja lääkkeitä lisää jatkuvasti. Nyt pääsen magneettikuvaan asti.

tervoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen24.3.2012 19:31
no menisitkö uudelleen jos tietäisit mitä on tulossa? Ilmeisesti itse leikkaus meni hyvin? Nuo muut oireethan ovat muusta sairaudesta johtuvia, eikö?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen25.3.2012 20:43
Vatsaongelmien, Kysin ensiavussa ramppaamisen, epätietoisuuden, kipujen, lääkärien välinpitämättömyyden, jatkuvan saikkuilun ja ruokarajoitusten takia en menisi.
Mutta refluksia ei enää ole, joten siihen leikkaus tehosi.
En menisi sanomaan kellekkään, että älä mene. Tälläkin sivustolla on useimpien leikkaukset menneet tosi hyvin. Leikkaukseen meneminen kannattaa harkita omien oireiden ja niitten kanssa elämisen kannalta.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen6.4.2012 16:32
En tiedä kuvittelenko, mutta mahanportin kohdalla polttelee tutusti. Panacod poretta menee 6 päivässä ja Buranaa 3-6, joten johtunee siitä. Toivon tosiaan, ettei entinen kaverini närästys ala kaveerata uudelleen. Tosin ruokarajoitusten sallimissa rajoissa syönkin melko surutta kaikkea. Mausteet ja appelsiinimehu aikakin aiheuttavat hetkellistä pistämistä ja poltetta. Osasyynsä lienee stressilläkin. Sitä kun pukkaa työn, kotiasioiden, kipujen ym murheiden taholta.
Kaikesta huolimatta aion viettää mukavan pääsiäisen ja aion maistaa suklaatakin, vaikka tiedän kivun taas tulevan. Mutta pitäähän sitä joskus edes heittäytyä vallan hurjaksi =)
Hyvää pääsiäistä teille kaikille kanssatovereille. Toivottavasti kevään saapuminen piristää kaikkien mieltä, vaikka ei oireita pois viekkään <3

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen6.4.2012 20:21
Voi sentään, ei kai tuo ole ihme jos polttaa noin isolla särkylääkemäärällä.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen13.4.2012 10:18
Eilen sain omalääkärillä kortisonia ja puudutteen olkapäähän ja passituksen töihin. Muutaman tunnin jälkeen piti lähteä Kysin päivystykseen kärkyttävän hermokivun takia. Diagnoosina hermopinne. Sain piikkinä kipulääkkeen ja rentouttavan ja viikon saikkua. Lääkityksenä 6 Panacodin lisäksi 150mg Tramalia. Pää on melko pyörällä, maha ripulilla ja vatsassa polttelee edelleen. Ei taida massu tykätä lääkemäärästä. Toivottavasti pinnettä ei tarvitse operoida.

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen25.4.2012 0:40
Käytiinpä tuossa sunnuntaina pyörähtämässä Helsingin jäähallissa Judas Priestin konsertissa. Yllätyksekseni en pystynyt konserttia kentällä kuuntelemaan vaan kuuntelin sen sitten käytävällä. Basson jumputus tuntui tosi pahalta tuossa mahanportin kohdalla. Tuli kylmä hiki ja paha olo. Ja tällaista ei ole koskaan ollut ennen leikkausta. Monissa konserteissa on koluttu. Tiedä sitten, mistä johtui, mutta mielenkiintoinen havainto. Toiseen kertaan pitää kokeilla, että uskon =)

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen25.4.2012 10:39
No mutta - lisäkuvioita pukkaa lisää :-( !

Priest taisi kuulua aika hyvin käytävälläkin, vai mitä :-)?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen25.4.2012 21:17
Kuului tosi hyvin ihan pinnistelemättä =)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen2.5.2012 10:33
On se vaan nyt uskottava, että kaverini närästys on palannut takaisin. Ei kovin vahvana vielä, mutta tunnistettavana. Vappuna tuli syötyä vähän tuhdimmin rasvaista ruokaa, simaa, munkkeja ja muutama olut. Tiesinkin, että mahakivun ja ripulin aiheuttaavat takuuvarmasti, mutta että vielä närästyskin.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen2.5.2012 11:03
Eikä :-( Onko sulla vakituisena edelleen noi kipulääkkeet?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen2.5.2012 18:06
Panacodit ja Burana menee. Tramal oli pakko lopettaa suvuvaikutusten takia. Noilla lääkkeillä varmaan iso osa närästyksen palaamisessa. Toivottavasti sitten kun/ jos pääsen lääkkeistä eroon, närästyskin katoaa.

zoltRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen2.5.2012 21:23
Ei tuo kyllä kivalta kuulosta! :(

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen19.7.2012 8:51
Viime aikoina oon huomannu, että stressi ja närästys ja yleensäkkin vatsavaivat kulkevat käsi kädessä.
Tytön rippijuhlat oli 8.7 ja seuraava viikko meni sängynpohjalla. Maha oli 5pv täysin sekaisin ja kivulias. Meinas jo epätoivo iskee. Mikään ei taaskaan pysyny sisuksissa. Yökkäilin ja ripuloin, mutta edelleenkään ei oksentaminen onnistunut.
Nyt sitten aloitin taas työt 2 vkon saikun ja 2 vkon kesäloman jälkeen. Lääkitys olkapää- ja niskavaivoihin piti jälleen tuplata ja siitähän tuo maha taas tykkää. Lisäksi stressaan käden kestoa ja mahdollista tulevaa saikkua. Yöunetkin tahtoo jäädä huonoksi. No tästä tilanteesta maha oireilee kivulla, närästyksellä ja ripulilla. Kivaa =/
Leikkauksen jälkeen paino on pudonnut nyt 42kg ja vaatekoko pienentynyt koosta 50-52 kokoon 42-44. Onhan se mukavaa, että vaatteita löytyy kaikista kaupoista. Diabetesvaarakin on pienentynyt huomattavasti. Mutta kylläpä maistuisi kunnon pihvi, kanafile, makkara tai tuhti pizza! En olis kyllä ikinä uskonut, että minusta vielä kasvissyöjä tulee =)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen22.7.2012 19:18
Näläntunne tuli takaisin! Jippii! Ihanaa <3

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen24.8.2012 0:16
Olin 2vkoa kuntoutuksessa tos:n takia. Lisädiagnoosina vaikea masennus ja kasvain kilpirauhasessa. Vielä ei ole tietoa, minkä laatuinen tuo on. Kyllä vetää mielen matalaks =/

HansuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen24.8.2012 11:10
Mitä sivuoireita sulle tuli Tramalista? Mää oon syöny Tramal/ Tramadol Hexalia jo kuus vuotta mutta ei mitään sivuoireita. Nyt välillä käytössä Tramagetic, pitkävaikutteinen- samaa lääkettähän nuo kaikki on. Eikä ne ees pitäis vaikuttaa mahaan toisin ku tulehduskipulääkkeet ja antibiootit. Kysypä lääkäriltä semmosta ku Vimovo 500 mg/20 mg depottabletit
-tulehduskipulääke ja mahansuoja samassa.
Eipä voi muuta kuin toivottaa sulle jaksamista taistelussasi!

HansuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen24.8.2012 11:34
Luin sitte koko ketjun ja eikös sulta ne mahansuojat kielletty, joten unohda, mitä sanoin :) Toivon kaikkea hyvää sulle!

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen24.8.2012 11:35
Mileko, jaksamista kasvaimen kanssa! Sua kyllä koetellaan nyt aivan liikaa.

Koska sulla otetaan näyte vai joudutko suoraan leikkaukseen?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.10.2012 20:51
Vetkuttelin lääkärissä käynnin kanssa, kun en oikein tiennyt, haluanko tietää kasvaimesta mitään. Ultra on nyt kuitenkin varattu 23.10. Sen jälkeen ollaan viisaampia.
Verikokeissa pitäis käydä, mutta kun on niin saamaton nahjus =/
Hemppari ainakin on taasen laskenut hurjasti, joka lienee hurjiintuneen endometrioosin aiheuttamien juttujen ansiota. Kohdunpoisto lienee seuraavana harkinnassa.
Tuntuu, kun tuli 40 mittariin, niin paikka toisensa jälkeen alkaa hajoamaan. Meikäläisessä ei taida olla enää takuutakaan jäljellä ;D

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen16.10.2012 18:30
Tsemppiä ultraan - toivotaan, että hyvänlaatuinen!

Ei sitä aina jaksa rynnätä kaikkiin kokeisiin :-(
Valuviat alkuu kuulemma tulla näkyviin tuossa 40 ...
ja loput hoitelee refluksitauti. Tätä tietä talsitaan ...

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.10.2012 14:34
Ultrassa käyty. Onneksi oli vain harmiton nesterakkula. Tosin yhden sijasta niitä onkin jo 4. Poistetaan sitten, jos alkaavat vaivaamaan.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.10.2012 17:44
¨Hyvä hyvä, Mileko! Toi on ihanaa ku joku pelätty asia osoittautuu vaarattomaksi.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.10.2012 17:44
¨Hyvä hyvä, Mileko! Toi on ihanaa ku joku pelätty asia osoittautuu vaarattomaksi.

SitrusRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen29.10.2012 19:31
köh, tuota. Onko täällä yhtään tietokonefiksua? Mitähän pitäisi säätää, kun hiiren painike ottaa jatkuvasti yhden painalluksen kahtena, ja näitä tuplia riittää?

hesalainenRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen3.11.2012 15:52
Mileko sun kannattais pyytää morfiinia kyllä kivut lähtee ja lääkeriippuvuus jatkuu takuulla kylläpäs muutamasta leikkauksesta saadaan paljon tarinaa huh huh

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen3.11.2012 19:58
Onneksi olkoon nesterakkulasta!!! Upeata ettei ollut kasvainta.

Allekirjoitan tuon 40 v kehon alkaa krakaan :-( :-(

Sullahan tulee kohta pari vuotta jo täyteen fundoplikaatiosta. Oletko käynyt toista kertaa kipupolilla sitten viime syksyn?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen4.11.2012 9:04
En ole mahan takia käynyt nyt millään lääkärillä. Olen kokeilemalla löytänyt mulle sopivan ruokavalion, josta ei mahaoireita tule ainakaan kovin usein.
Enköhän minä ole ihan tarpeeks lääkekoukussa ilman morfiiniakin. Mielellään olisin leikkauksen ottanut sellaisena, että olisin voinut kommentoida: leikkaus ohi, kaikki ok. Mut aina kaikki ei mee niinkun haluais.
Hesalaisen viestin tarkoitus jäi kyllä vähän epäselväks. Siis olenko kirjoittanut ketjuuni liikaa vai?

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen5.11.2012 9:09
Ei tässä ketjussa kukaan kirjoitelleista ole kirjoittanut yhtään liikaa tai liian paljon - etkä taatusti sinäkään, Mileko.


Hyvä juttu tuo sopivan ruokavalion löytyminen!

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.3.2013 11:39
Mileko, mikä vointi on tällä hetkellä?

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen9.3.2013 11:53
Perheessä tapahtuu niin paljon paskaa tällähetkellä, ettei omia tuntemuksia tule paljoa kuunneltua. Ruokavalio on entisellään. Aloitin joku aika sitten ärtyneeseen suoleen tarkoitetun luontaistuotteen kokeilun. Josko siitä jotain apua olisi.
Nyt on lääkitys vaikeaan masennukseen ja käden/ olkapään tilanne on todella hankala. Parhaillaan mietitään, mitä sille tehdään.
Nyt 1,5vkoa sairastanut influenssaa, joka sitten kääntyi keuhkokuumeeksi jälleen.
Ravitsemusterapeutin luokse olisi aikakin, mutta jos on sama hlö kun viimeksi, niin ihan yhtä tyhjän kanssa on sinne mennä.

Nyt kun miettii 2v ajanjaksoa taaksepäin, niin paljon on tapahtunut ja tapahtuu edelleen. En jaksa enää murehtia leikkausta ja sitä, oliko järkevää siihen mennä. Tehty mikä tehty. Kun vain pärjäisi tällälailla jatkossa, niin voisin olla suht tyytyväinen. Proteiinin ja maitotuotteiden käytön kun saisi vielä hallintaan, niin elämä voisi olla jopa hyvää. Huhtikuussa aletaan sitten tutkia matalaa hempparia. Sen kun saisi nousemaan normaaliksi, niin voisi mielikin piristyä.

PirpanaRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen15.7.2013 17:48
Voi hurja, kuinka raskas taival on Milekolla ollut. Toivottavasti asiat olisivat jo paremmin kaikilta osin.

Kerro joskus kuulumisia Mileko, jos jaksat/haluat/ehdit.

Iloa ja voimia kaikkeen! :)

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen17.7.2013 10:15
Ruokailu on ennallaan eikä nyt oikein riitä voimia alkaa sitä rustaamaan. Hb ollaan saatu ferritiinitiputuksilla nousemaan vähän mutt vielä on tiputusviikkoja jäljellä. Parhaillaan olen osastohoidossa ollut kohta viikon selittämättömien selkä-ja lonkkakipujen takia. Reumatologi sanootänäön oman kantansa. Näinköhön tässä saadaan vielä reuma mulle aikaseks.

PirpanaRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen20.7.2013 17:32
Tsemppiä sinulle Mileko! Toivotaan, että pian olosi kaikin puolin helpottuu!

MinttuinenRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen24.7.2013 14:40
Luin juuri koko ketjun ensimmäistä kertaa ja kerralla. On sinulla Mileko ollut todella rankka tie. Todella paljon voimia sinulle jatkossakin!

MilekoRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen25.11.2013 19:41
Leikkauksestahan tulee pian 3v. Ompa aika vilahtanut nopsaan. Maan kanssa on oppinut elämään pikkuhiljaa. Sillointällöin närästelee, välillä voimakkaastikkin. Mahan tilanne on jäänyt väkisinkin taka-alalle perheessä olevien ongelmien, kroonisen kivun ja työn takia. Kipulääkkeitä menee hurjia määriä ja lisää tulossa. Elämääni sulostuttaa ja piristää kuitenkin 17v tyttäreni 3.6 syntynyt pikkuinen. Asuuvat kotona ja saan seurata kasvua ja kehitystä päivittäin.

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen25.11.2013 21:32
Mukava kuulla sinusta Mileko! Ja onnittelut ensimmäisestä lapsenlapsesta!

refluksikurkkuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen2.5.2014 18:33
Mileko, mitä tähän kevääseen kuuluu? Kirjoittele, kun piipahdat täällä joskus!

SussuRe: Mileko elämää ennen ja jälkeen leikkauksen12.10.2017 14:56
Onkohan Milekon elämäntilanne vielä samanlainen.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: