Keskustelu
| Pelkuri | Barretin pelkoa | 24.10.2023 22.05 |
| Kaipaisin hieman vertaistukea. Kävin tänään gastroskopiassa happosalpaajalääkityksen vähentämisestä johtuvien rebound-oireiden vuoksi. Todettiin tulehdus ruokatorven alaosassa ja vatsalaukussa. Vatsalaukun tulehdus kuulemma selittyy särkylääkkeillä, joita söin ahkerasti, kun olin juuri 2 viikkoa kovassa flunssassa. Katsottiin toimenpiteen tehneen lääkärin kanssa videolta, miltä tulehdus näytti ja säikähdin, että voikohan tulehdus olla itse asiassa Barretin ruokatorvi. Tulehdus oli nimittäin hyvin tarkkarajaisen näköinen, kuin piirtäen olisi merkitty tulehtunut alue z-linjassa (raja, jossa ruokatorven limakalvo muuttuu vatsan limakalvoksi). Kuvassa näytti, että vatsan limakalvo olisi n. sentin verran ruokatorven puolella, mutta sen reuna oli kuitenkin hyvin tasaisen pyöreä. Olen ymmärtänyt, että Barretissa limakalvomuutoksen reuna aaltoilee/ei ole tasainen. Enkä toki tiedä, että missä kohtaa z-linjaa tuon limakalvojen rajan pitäisi olla, eli siinä mielessä olen aivan amatööri tämän tulkintani kanssa. Minulle tehtiin viimeksi gastroskopia 2 vuotta sitten, jolloin todettiin lievä tulehdus samassa paikassa ja väljä kardia. 2 vuotta sitä aikaisemmassa tutkimuksessa ei löytynyt mitään ongelmia. Voiko Barret kehittyä näin lyhyessä ajassa, vaikka syön säännöllisesti happosalpaajalääkitystä (Somac 40 mg) ja käytän alkoholia hyvin harvoin, vain muutaman kerran vuodessa? Tiedän, että oikea vastaus tähän on odottaa patologin vastausta 2 viikon jälkeen, mutta odottavan aika on pitkä ja mielellään kuulisin kokemuksia vastaavanlaisesta tilanteesta tai jopa tietoa siitä, millaisessa ajassa Barret yleensä kehittyy. |
||
| Viljo | Re: Barretin pelkoa | 25.10.2023 12.07 |
| Moikka! Tosiaan vain patologi osannee kertoa oikean vastauksen, mutta jaan oman kokemukseni liittyen mun Barrettiin, josko siitä olisi vertaistukiapua. Mulla todettiin lievä Barret ekassa tähystyksessä 6 vuotta sitten. Olin silloin 30-vuotias ja närästystä kokenut (tiedostaen) ekan kerran muutamaa kuukautta aiemmin. Tähystäjä sanoi, että ei hätää, katellaan 10 vuoden päästä uudestaan miltä se näyttää. Tähystäjä siis vakuutti, että ei huolto, mutta minähän panikoin. Halusin tähystykseen jo aiemmin. Närästys oli ja on edelleen päivittäistä, joskaan ppi:t eivät auta ja pH-mittauksien perusteella nousuja on varsin vähän. Lienee siis jotain hermoperäistä hommaa närästyskipua, johon ei löydy selkeää selitystä. Edellinen tähystys tehtiin muutama vuosi sitten kahteen kertaan. Eri lääkärien toimesta. Molemmilla kerroilla havaittiin jälleen tuollainen 1 cm limakalvon nousu, joka viittaisi Barrettiin. Patologien tulkinta oli molemmilla kerroilla, että Barrettia ei kuitenkaan ole ja niin ei myöskään jatkoseurantatarvetta. Noh, närästys jatkuu edelleen, olen nyt 36-vuotias. Kirjallisuuteen ja omiin kokemuksiin perustuen ajattelen, että lievä Barrett (metaplasia) ei tyypillisesti etene nopeasti, ja sen vaikutus esimerkiksi elinajanodotteeseen on hyvin pieni. Pidemmälle edennyt dysplasia tai suuret limakalvomuutokset ilmeisesti eri juttu, mutta niihinkin ilmeisesti olemassa jo hoitoja kehitetty. Uskon ainakin osittain ymmärtäväni huoltasi. Toivottavasti pystyt odottamaan Patologin lausuntoa rauhallisin mielin. Itse Barrett on kuitenkin monien lähteiden mukaan melko harvinainen, ja niin on myös lievän Barrettin eteneminen miksikään vakavammaksi. |
||
| Pelkuri | Re: Barretin pelkoa | 25.10.2023 16.27 |
| Kiitos viestistäsi! Taisinkin lukea jostain toisesta ketjusta juuri sinun kokemuksia samaisesta aiheesta. Sain juuri tutkimuksen tehneen kirurgin tekstin skopiasta. Laitan sen tähän: ?Hoidon toteutus Esitiedot (anamneesi): Refluksiongelmaa, tarvitsee jaktuvasta ppi-lääkitystä, jotta poltteen tuntu pysyy pois. Ferritini ollut matala. Tutkimus: Esteettä esofagukseen. Motiliteetti ja limakalvo normaalia. Distaalisesti ei merkittäviä tulehdusmuutoksia, limakalvoraja 43 cm ja LES 45 cm hammasrivistä. Hiatuksessa väljyys skoopin mentävä. Kardiassa ja funduksessa ei poikkeavaa. Korpuksen poimutus normaalia. Ventrikkeli laajenee normaalisti. Anguluksessa ja antrumissa ei poikkeavaa. Prepylorisesti punoitusta. Särkylääkkeitä joutunuit dflunssan vuoksi käyttämään. Pylorus symmetrinen, bulbus ja duodenum normaalit. Koepalat: 1) duodenum, 2) antrum, 3) korpus, 4) esofagus, limakalvoraja. Jatkot PAD:n mukaan, soitto vastauksesta. Tehty lähete laboratoriotutkimuksiin: Ts-PADGast? Säikähdin tietysti noita senttimääriä. Jos kerran limakalvoraja on 43 cm kohdalla ja LES 2 senttiä sitä alempana, niin eikö se silloin tarkoita, että ruokatorven limakalvo on muuttunut Barretiksi? Eikö yleensä tuo limakalvoraja pitäisi olla LES:in kohdalla? Vai voiko terveessä ruokatorvessa olla raja tuossa missä minulla se on? Tämä tieto ei nyt ainakaan helpottanut ahdistusta. |
||
| Pelkuri | Re: Barretin pelkoa | 26.10.2023 0.08 |
| Tarkistin vielä vuonna 2020 tehdyn gastroskopian lausunnon ja siinä mainitaan, että limakalvoraja on n. 45 cm hammasrivistä. Eli jos nuo mitat pitävä paikkansa, limakalvoraja on noussut kahdella sentillä ylemmäs ruokatorveen. Näillä ennakkotiedoilla ei kovin lupaavalta vaikuta. |
||