Ajankohtaista

Kaikille sivuston käyttäjille refluksittomia hetkiä!

Arkiston uumenista

  • Kolmannes tyytymättömiä salpaajiin >>>>
  • Kuinka selviytyä refluksi(lapse)n kanssa - myös aikuisrefluksikoille apua! >>>>
  • Helikobakteeri keksittiin 1980-luvulla >>>>
  • Ärtynyt suoli (IBS) Suomessa >>>>

Keskustelu

HMPToupet12.8.2021 13:15
Nyt on vihdoin leikkausaika saatu ja minulle tehdään syyskuussa Toupet -tyyppinen versio ilmeisesti alasulkijan jäykkyyden tms. vuoksi. En tajua, miten sulkija voi sekä valskata että olla laiska... Oireita ollut 25v ja vuoden yöllistä happojen ylösnousua ja palleatyrä aiheuttaa aika kovia kipuja.
Manometria oli maaliskuussa ja ph-mittausta ei tehty ollenkaan, kun kukaan ei kyseenalaistanut happojen ylösnousuja.
Löysin todella vähän juttua täältä niiltä kenet on leikattu Toupet -tyyliin. Olisin kiitollinen niistäkin toipumiskertomuksista.
Eniten hirvittää jos tästäkin mallista tulee jostain syystä liian tiukka tms. ja luin jostain, että pitäs opetella feikkiröyhtäisyä, että saisi jumittuneen ruokatorven auki. Se hirvittää, onko tästä kokemuksia? Mitä tehdä jos ruoka jää kiinni?
Oletteko leikatut saaneet pahoinvointilääkkeitä reseptillä jos teille leikkauksen jälkeen tulee oksennustauti tms. Vai miten kummassa voi estää oksentamisen, ettei hajoita paikkoja?

HMPRe: Toupet15.9.2021 9:56
Lisään tähän nyt sitten oman leikkauskertomukseni Toupet -tyyppisestä fundoplikaatiosta. Floppy Nisseneitä täällä näyttäisi olevan, mutta en löytänyt Toupetia.
Olen siis 25v sairastanut refluksitautia ja viimeinen vuosi oli rajua happojen ylösnousua ja kipuja pallean kohdalla liukuvasta palleatyrästä johtuen. Söin 16 v säännöllisesti Esomepratsolia, se sopi minulle parhaiten. Viimeisen vuoden lisänä oli Gaviscon sekä Ziverel geeli. Minulle tehtiin vain manometria koska happojen ylösnousua kukaan ei kyseenalaistanut ja tämän perusteella päädyttiin Toupetiin. Vatsan alasulkija on jotenkin kai jäykkä vaikka valskaakin samalla. Lähetteestä leikkaukseen kului aikaa tasan vuosi.

Leikkaus tehtiin päiväkirurgisena toimenpiteenä. Leikkauspäivän aamuna näin pikaisesti kirurgin ja hän kertoi, että minulle tulee kovaa kipua ruokatorveen aivan, kuin puukolla iskettäisiin. Olin niin hermostuksissani, että en tajunnut kysellä sen tarkemmin. Otin vain nöyränä tiedon vastaan, että tämmöstäkin olisi luvassa. Olisi ollut hyvä tietää, mistä kipu johtuu ja kauanko kestää.
Kävelin itse leikkaussaliin ja menin pötköttelemään leikkauspöydälle ja aloin toivomaan, että nukuttaisivat nyt äkkiä niin jännitys loppuisi.
Heräsin melko pian heräämöön tuomisen jälkeen ja olin tosi kipeä ja pahoinvoiva vaikka olin saanut pahoinvoinninestolääkitystä. Sain lisää lääkkeitä ja toipuilin sängyllä. Sanoivat, ettei haittaisi vaikka oksennan/yökin, mikä oli täysin uusi juttu, kun luulin, että sitä pitäisi nimenomaan välttää... En onneksi edes yökännyt vaikka olo oli huono.
Jännitti saanko nieltyä mitään, mutta hyvin meni vesi alas pikku hörppyinä ja samoin jogurtti ja mehu. Hissun kissun nieleskelin n. 0,5 tl kerrallaan.
Pääsin onneksi iltapäivällä kotiin toipumaan ja pahoinvointi alkoi lientyä, kun sain lisää kipulääkettä.
Ensimmäiset kolme päivää olin kipeä ja ne puukoniskukivut, mistä lääkäri varoitteli olivat ruokatorven kramppeja. Niitä tuli minulle lähinnä ylösnoustessa sekä juodessa nesteitä. Nesteet oli hankalin saada alas. Smoothiet jne vähän paksumpi meni paremmin. Kaiken kaikkiaan ihan hyvin sain koko ajan tavaraa alas ja toipuminen oli tosi nopeaa. Kaupat ovat onneksi pullollaan kaikkea juotavaa vällipalaa. Viikon päästä leikkauksesta ei ollut enää kramppeja tai ne olivat vaihtuneet lähinnä voimakkaasee hikkaamisen tunteeseen. Leikkauskipuja ei ollut enää yhtään sekä pystyin tekemään jo normimittaista kävelylenkkiä. Toki niistä väsyy enemmän. Kävely oli erittäin suotavaa hetimmiten. Cuplatonia käytän, kun ilmaa kertyy mahaan, mutta sekään ei ole mitenkään häiritsevää.
Leikkauksesta on nyt kaksi viikkoa ja en ole vielä uskaltanut syödä mitään kiinteämpää. Ohjeissa sanottiin, että kolmannella viikolla nielemisvaikeudet ovat suurimmillaan ja leikkauksen jälkeen tietty niin en nyt vielä ala hurjastelemaan ruoan kans. Paino ei ole juurikaaan pudonnut eli hyvin olen saanut tavaraa alas. Olen hoikka ennestään niin tätä asiaa pelkäsin eniten, että kuihdunko olemattomiin...
Vointi on tällä hetkellä aivan loistava! Kaikki kivut ovat pois ja närästys on pois. Voin juoda kahvia ja syödä suklaata ihan normisti eikä buranakaan aiheuta närästystä enää. Mahalaukussa tuntuu kuin olisi tulimeri valloillaan, mutta poltot eivät nouse ruokatorveen enää. Olen niin onnellinen ja kiitollinen operaatiosta ja voin paremmin kuin moniin vuosiin. Toivottavasti tämä tilanne jatkuisi vielä pitkään.

PikeRe: Toupet15.9.2021 10:51
Hienoa kuulla että olet tyytyväinen vaikka hyvin kyllä kuvailit kipujasi ja oloasi leikkauksen jälkeen.
Mutta parin viikon kipu verrattuna vuosikausia kestävävään kipuun on helpotus.

Hyvää syksyn jatkoa ja voimaantumista sinulle 💜

HMPRe: Toupet12.11.2021 9:54
Kiitos Pike!
Leikkauksesta nyt reilu pari kk ja vointi on loistava. Välillä unohdan, että on mitään tehtykään. Cuplaton on päivittäisessä käytössä ja se vie kaikki mahatuntemukset pois. Ilma ei poistu röyhtäyksien kautta niin jos ei ota lääkettä tulee vähän kuin närästystuntemuksia ja kipuja milloin mihinkin päin vatsan aluetta. Kun käyttää Cuplatonia ei ole mitään vaivoja. Ilmaa toki kertyy vatsaan ja voisin sanoa näin, että onneksi en ole sinkkutyttö, voisi olla vähän haastavaa parisuhderintamalla...;)
Lopputarkastuksena minulla oli vain puhelinsoitto leikanneeltä lääkäriltä. Hän sanoi, että kudoksista kiinni miten leikkaustulos kestää. Joillakin hetken joillakin jopa lopun elämää. Kun nyt muutaman vuoden saisin nautiskella tästä. Olo ihana ja rytmihäiriötkin lähtivät ja aamukahvista on tullut suuri nautinto. Ja sukalaata kuluu myös. Mikään ei närästä. Elän ehkä täysinäisintä elämää mitä ikinä aikuisaikana.

Leikkauksen jälkeen paino laski vain 1kg. Katsoin, että saan tarpeeksi energiaa päivän aikana. Apeekin proteiinijuomilla sekä suklaapatukoilla ja jäätelöllä katoin loput, mitä ei juoden saanut alas. Sitten siirryin valmiskeittoihin ja ne laitoin vielä sauvasekoittimen kautta. Löysän perunamuusin ja raejuuston kautta pikku hiljaa normiruokaan 3,5 vko jälkeen.
Leikkauksen ympärillä pyörii niin synkkä varjo ja monenlaista tarinaa niin haluan siksi tuoda oman positiivisen tarinani julki. Eihän sitä tiedä kauanko tätä riemua kestää, mutta just nyt olen äärimmäisen onnellinen.

SitrusRe: Toupet12.11.2021 11:21
Aika karua touhua tuo sun leikkauskokemus.
Kumma ettei saanut jäädä sairaalaan tarkkailtavaksi
ollenkaan.
Mut hyvä että voit nyt hyvin.

HMPRe: Toupet12.11.2021 11:33
Mut on operoitu muista syistä nyt 3 kertaa 4-5 vuoden sisään niin aika perushutulta tuntu itsestä. Aina paskamaista herätä nukutuksesta leikkauksen jlkn kipeänä. Halusin itse vaan kotiin ja omaan sänkyyn toipumaan ja mulla aina kovat kivut ja pyörryttää heräämössä. Mua kävi nukkumatti ja lääkäri vielä katsomassa ja sanoivat, että terveen merkki se on, kun kotiin haluaa, että ilman muuta.

EpätoivoinenRe: Toupet28.11.2021 14:01
Hei HMP miten nyt voit, etkö pelännyt saavasi koronan sairaalasta, minulle on iso palleatyrä, joka vaivaa koko ajan inhottavana olona, olen perunut leikkauksen kaksi kertaa, ja sairastunut leikkauspelon vuoksi masennukseen, nyt on tähystys tyksissä 17.12, ja jännitän mitä siellä sanotaan, olen lukenut niin paljon epäonnistumisista, siksi pelkään ihan älyttömästi ja ikääkin on jo 68 v, minkä ikäinen sinä olet? Syön masennuslääkettäkin, mutta se ei auta tähän jokapäiväiseen ahdistukseen, ruoka inhottaa ja joulu kauhistuttaa, jaksaako mitään tehdä, olen aina kaikki itse valmistanut, nyt tuntuu etten jaksa, tämä sairaus on vienyt elämänhalun. Pelkään myös toipumista leikkauksesta, kun olen masentunt ja kuntokin mennyt makoilun vuoksi huonoksi ja ravitsemus, illalla voi syödä paremmin, elämä on ihan kauheeta kun mikään ei kiinnosta, kaikki alkoi palleatyrästä,,jatkuvaa röyhtäilyä ja maha inhotavan tuntuinen.

EpätoivoinenRe: Toupet28.11.2021 14:11
Hei HMP miten nyt voit, etkö pelännyt saavasi koronan sairaalasta, minulle on iso palleatyrä, joka vaivaa koko ajan inhottavana olona, olen perunut leikkauksen kaksi kertaa, ja sairastunut leikkauspelon vuoksi masennukseen, nyt on tähystys tyksissä 17.12, ja jännitän mitä siellä sanotaan, olen lukenut niin paljon epäonnistumisista, siksi pelkään ihan älyttömästi ja ikääkin on jo 68 v, minkä ikäinen sinä olet? Syön masennuslääkettäkin, mutta se ei auta tähän jokapäiväiseen ahdistukseen, ruoka inhottaa ja joulu kauhistuttaa, jaksaako mitään tehdä, olen aina kaikki itse valmistanut, nyt tuntuu etten jaksa, tämä sairaus on vienyt elämänhalun. Pelkään myös toipumista leikkauksesta, kun olen masentunt ja kuntokin mennyt makoilun vuoksi huonoksi ja ravitsemus, illalla voi syödä paremmin, elämä on ihan kauheeta kun mikään ei kiinnosta, kaikki alkoi palleatyrästä,,jatkuvaa röyhtäilyä ja maha inhotavan tuntuinen.

EpätoivoinenRe: Toupet28.11.2021 14:13
Anteeksi, tuli pari kertaa viesti

SitrusRe: Toupet28.11.2021 14:49
Anteeksi, en jaksa nyt syventyä ja lukea läpi.
------------

Mut mäkin ihmettelen jos täntyyppisiä elektiivisiä leikkauksia
tehdään nyt. Sairaalat on täyttymässä.
Muualla Euroopassa ollaan sodan pelossa, suljetaan taas
yhteiskunta koronan takia ym. ym. Ihmiset saa edelleen sydäreitä, aivoinfarkteja, luita menee poikki, kolareita. Missä ne potilaat hoidetaan?

Täällä vaan edelleen annetaan suosituksia.
Onko ryhmässä ketään, joka on sair.hoit, lääkäri tms,
mä pyydän, että voisitko kysyä yp.ltä lupaa valottaa asiaa
vakuuttavammin kuin mä vaikka
muulla kuin omalla nimim.?

Ihmiset eivät oikeasti tajua, että sairaalapaikoissa,
henkilöstössä ja laitteissa ja lääkkeissä _on raja_!

Kun resurssit loppuu, ne loppuu.
Puute on koko maailmassa. Kuvitteleeko joku, että
jostain ulkomsilta tulee joku pelastamaan? Ei tule. Sitä tarkoittaa PANdemia.
Asiat lähtevät vyörymään. Ks vaihteeksi jotain muutakin
kuin Suomen Ylen uutisia, siitä saa vähän näkökulmanvaihtoa.

Ok. En tosiaan jaksa nyt enempää. Väsymykseen on syy, mikä
ei kuulu tähän. Mutta Suomi toimii
taas kuin se hölmö, joka maleksii joukon hännillä
eikä tajua mitä on tekeillä.
Taas.

Tästä tulikin nyt hätähuuto. Yp siirtäköön muualle jos näkee
sen arvoiseksi tai vaikka poistoon.
En ole vihainen, en varsinkaan tälle ryhmälle.
Olen huolissani.
-Kiitos puheenvuorosta-

Sinä jonka leikkausketjussa olen, pyydän sinulta anteeksi.
Toivotan sinulle kaikkea hyvää.
Ehkä näen täällä etelässä sekasorron alun.
Toivottavasti ne jotka halveksivat pk-seutua eivät luule että täällä
on jotain paremmin, että täällä on isot sairaalat. Ne on nyt täynnä.
Täällä on luultavasti melko huonosti.

Eiköhän tästä sada taas meikäläisen niskaan kikkareita, mut eipä
ole eka kerta. Antaa tulla vaan.

HMPRe: Toupet30.11.2021 9:59
Hei epätoivoinen. Olin sen verran sairas ollut pitkään refluksin vuoksi, että en pelännyt saavani koronaa vaan odotin leikkausta, kun kuuta nousevaa. Olin saanut kaksi rokotetta ja se oli ainoa asia, minkä pystyin asialle itse tekemään.
Uskon, että asianosaiset viisaudessaan tietävät milloin rajoitetaan leikkauksia jne. sitä ei varmaan meidän peruskuolevaisten tarvitse pohdiskella.
Voisitko epätoivoinen jutella jollekin peloistasi, kun ne noin kokonaisvaltaisesti vaikuttavat elämääsi? Jos saisit apua sitä kautta ja helpotusta oloon?
Minut on leikattu vajaa 10 kertaa ja tuo refluksileikkaus oli helpoimmasta päästä ja toipuminen nopeaa. Toki se mietitytti itseänikin, miten kaikki onnistuu ja kun niin monta huonoa tarinaa on leikkauksista, mutta elämäni laatu oli niin huono, että päätin ottaa riskin ja se kyllä kannatti. Voin todella hyvin ja toivon, että sinäkin saat avun ja helpotusta päätöksentekoon.
Kaikkea ei ole pakko jaksaa itse tai yksin.

"Mikään tapahtuma ei itsessään vahingoita meitä vaan se miten itse reagoimme siihen".

EpätoivoinenRe: Toupet30.11.2021 16:10
Missä sairaalassa sinut leikattiin, olko kokenut hyvä kirurgi? Pelkään jo ikäni puolesta toipumista ja leikkausta 68 v, taida olla hydterikko, nytkin kova ahdistus päällä, kaikki arkipuuhat tuntuu ylivoimaiselta, pakotan sentään itseni kauppaan miehen kanssa. Nyt tuntuu taas vaikealta miten saan itseni aamulla hammasröntgeniin ja viikon päästä hampaampoistoon. Olen kauhea stessaaja, kunhan pysyisi järjissään ja toimintakykyisenä, edes tän verran, iltaisin on hyvempi olo ja ihana käydä nukkumaan, nukun toistaiseksi hyvin, aamua en haluaisi tulevan.

EpätoivoinenRe: Toupet2.12.2021 16:07
Hei HMP en ole jostakin syystä saanut vastauksiasi läpi sähköpostiin, jostain syystä sähköpostin lähetys ei ole onnistunut, voisitko kirjoittaa tälle sivustolle.

HMPRe: Toupet3.12.2021 9:34
Keskustelisin sinuna peloistasi ja tilanteestasi joko sairaanhoitajan tai lääkärin kanssa. Heillä on varmasti paras näkemys asiasta ja osaavat sanoa onko leikkaus kohdaltasi turvallinen, kun tietävät kokonaistilanteesi. Toivottavasti saat selvyyttä asiaan ja apua vaivoihisi.
Minut leikattiin TAYSissa, en tiennyt kuin leikkauspäivänä, kuka minut operoisi. Kohdalleni sattui kokenut ja loistava kirurgi.

EpätoivoinenRe: Toupet11.12.2021 9:00
Hei HMP mitä sinulle nykyään kuuluu? Olen menossa 17.12 gastroskopiaan ja jännittää sekä ahdistaa, mitä siellä sanovat leikkauksestani, herään joka aamu kamalaan ahdistukseen.

HMPRe: Toupet16.12.2021 8:20
Kiitos, minulle kuuluu hyvää! Nautiskelen taas aamukahvista ja ensimmäinen joulu, kun voin syödä huoletta suklaata ja kaikki ruoka sulaa normaalisti ja hyvin. Tuntuu ihmeelliseltä.
Tsemppiä gastroskopiaan vaikka se on viheliäinen tutkimus niin hienoa, että saat apua ja asiat etenevät. Sehän voi olla täysin uuden, paremman elämän alku jos sinut leikataan. Toivotaan, että asiat järjestyvät parhain päin!

EpätoivoinenRe: Toupet16.12.2021 11:39
Hei HMP, kiitos tsemppauksesta, minä vaan makoilen pitkin päivää, aika masentunut olo, mikään ei kiinnosta, ruokahalu nollassa, närästys vaivoja minulla ei ole, eikä mitään polttoja eikä ylösnousuja, en ainakaan tunne niitä, leikkausta lääkäri suosilleli jatkuvan röyhtäilyn vuoksi, ja välillä ällö tunne mahassa, olin 7 v sitten manometriassa ja vuorokausi mittauksessa, entedä oikein tuloksia, jotain ylösnousuja oli. Sitten on tämä iso palleatyrä. Vuonna 20 alkanut leikkauspelko laukaisi masennuksen, joka vieläkin vaivaa ja lääkitys ei auta, maha ei kestä ssri lääkkeitä. Kävin päivystyksessä muutama viikko sitten kun tuli mahaniin huonoksi, meni sitten ohi muutamassa päivässä, mutta laittoivat lähetteen gastroskopiaan, sama lääkäri tekee sen, jonka kanssa v 20 tehtiin leikkauspäätös, jonka peruin kun masennuin ja pelkäsin älyttömästi leikkausta. Onko joku muu röyhtäilyn ja silloin tällöin ällön olon kanssa päätynyt leikkaukseen ja iso palleatyrä myös?

EpätoivoinenRe: Toupet16.12.2021 12:07
Tohon äskeiseen vielä, hävettää kun olen 68 v ja tällainen pelko, nuoremmilla ei näytä olevan mitään tälläistä, minut on leikattu 3 krt ennen 2 sektiota ja kohdun poisto, enkä ole pelännyt niitä tällä tavoin, mutta silloin ei ollut nettiä käytössä, tieto lisää tuskaa.

RentukkaRe: Toupet16.12.2021 14:54
Epätoivoinen, jos yhtään lohduttaa niin kyllä minäkin pelkään leikkausta, ja on minutkin leikattu jo 4 kertaa, viimeksi tammikuussa syöpäkasvain. Nyt pitäisi mennä sappileikkaukseen ja sitten en tiedä mitä sitten. Mutta osa vaivoistani voi poistua sapenpoiston myötä. Sen jälkeen katsotaan mitä sitten. Ja olen melko samanikäinen 67, ja mieli on joskus hyvinkin alakuloinen ja uni kateissa.
Hyvä, että sinua tutkitaan.

EpätoivoinenRe: Toupet16.12.2021 15:12
Kiitos vastauksesta, kyllä nytkin vatsa vaivaa, mutta ihan stressin takia, reakoin aina vatsallani kaikkeen sressiin ja nyt on ollut monta viikkoa tätä, ruokaa tekee vähän mieli vasta illalla aika myöhään. En söisi varmaan päivällä mitään, ellei mies tarvitsisi jo aamupäivällä ruokaa diabeteksen vuoksi, sitten on pakko syödä itsekkin vähän, mutta kyllä tökkii, keitot mene paremmin, vähän niitäkin. Kyllä niin harmittaa tämä apaattinen olo, ja juuri kun joulu tulossa, onneksi ei tule muita kun poika syömään, laatikot tein pakkaseen ennen tätä härdelliä. Nyt pelkään tuleeko leikkauspäätös, kyllä näistä vatsatuntemuksista olisi hyvä päästä eroon, pelkään vaan onnistumista, ja jos vielä sairastuu koronaan sen jälkeen, kuolleisuus on 30-40% mahdollisuus. Pää tässä jo sekoo.

EpätoivoinenRe: Toupet17.12.2021 9:50
Tuohon äskeiseen vielä, että jos se leikkaus nyt tulee eteen, nii poistuukohan tämä ahdistus ja masennus sen jälkeen ja palaako ruokahalu, vai paheneeko ne vielä jos tulee nielemisongelmia tai muita juttuja. Leikkauspelosta tämä kaikki on saanut alkuunsa. Nyt päivällä sitten kuulee mitä gastrokirurgi sanoo, ymärtääköhän ollenkaan ongelmaani😔

EpätoivoinenRe: Toupet17.12.2021 20:18
Nyt on käyty tähystyksessä, mahalaukku oli noussut tyräreiästä n. 7 cm, joka aiheuttaa sitä röyhtäilyä ja paineentunnetta, mitään tulehdusta ei ollut, sain valita jatkanko lääkitystä, mikä ei kyllä auta näihin minun oireisiin, närästykseen kylläkin hyvin, vai päädynkö leikkaukseen. Lääkäri oli mukava ja selosti tarkalleen mitä tehdään leikkauksessa, koska pelkäsin liian tiukkaa mansettia, hän sanoi, että tehdään toupet-mansetti. Joten päädyin leikkaukseen, joka tehdään maaliskuussa, kun monta vuotta ollut jo tätä oloa mahassa, ja röyhinyt päivittäin, välillä kaksi tuntia putkeen ja illalla sängysäkin pitää nousta välillä istumaan, että saa ilman pois mahasta röyhimällä, haluaisin jo normaalin elämän. Leikkauksessa on aina kaksi kirurgia, tämä pitäisi olla hyvä kirurgi ja tehnyt paljon näitä leikkauksia.

EpätoivoinenRe: Toupet22.12.2021 22:23
Hei HMP ,voitko syödä jo kaikkea aivan normaalisti, ovatko annoskokosi pienentyneet leikkauksen jälkeen?

HMPRe: Toupet30.12.2021 14:30
Hienoa, että asiasi etenee ja saat apua!

Voin syödä aivan normaalisti. Annoskoot ovat jonkin verran pienentyneet. Alussa tuli enemmän sitä vatsan täyttymisen tunnetta. Sitä saa kuunnella ja ei kannata ahnehtia ruokaa. Pian oma rytmi löytyy kyllä.
Olen normaalipainoinen, enkä ole laithunut yhtään koko aikana. Minua pelotti, että lähtee liikaakin pianoa, kun täältä lueskelin kertomuksia. Alkupäiviin minulla oli lisäravintona apteekin proteiinijuomia/ateriankorvikkeita sekä jäätelöä ja sukalaapatukoita.
3,5vko jälkeen aloin syömään normiruokaa. Proteiinirahkat otin myös pian ruokavalioon juomisten lisäksi. Sosekeittoja söin alkuun ja muut keitot vedin sauvasekoittimella sileäksi. Perunavelli oli herkkua alussa myös ja siitä sitten siirryin perunamuusiin pikku hiljaa koostumusta paksuntaen. Minulla meni ruoka alas todella hyvin alusta asti. Melkein juominen etenkin veden juonti oli ärsyttävämpää, kun paksumpien nesteiden. Kahvi tuli kuvioon toisena tai kolmantena päivänä ja se on ihana herkkuhetki aloittaa päivä. Pystyn syömään kaikkea eikä mikään närästä tai tunnu huonolta.
Vatsansuojan poisjättö kuin seinään sai vatsassa tuntumaan tulimeren, mutta se pysyy täysin vatsalaukun puolella vaikka alkuun epäilytti. Ilmaa kertyy paljon, mutta Cuplaton auttaa loistavasti ja mielestäni tablettimuodossa paremmin kuin ne tipat. Jos tulee närästystuntemuksia minulla se on johtunut ilmasta eikä siitä, että oikeasti närästäisi. Cuplaton helpottaa sitä tunnetta pian. Luota toimenpiteeseen, että se tekee tehtävänsä ja anna itsellesi aikaa parantua kaikessa rauhassa mikäli toimenpiteeseen päädyt.

EpätoivoinenRe: Toupet30.12.2021 15:22
Kiitos vastauksestasi, lue kohta: leikkauskysymys, nimimerkki epätietoinen, siinä on selostus tulevasta leikkauksestani. Hyvä, että sinulla menee hyvin, pystytkö yhtään röyhtäilemään? Hyvää uutta vuotta!

HMPRe: Toupet31.12.2021 8:11
Hyvää Uutta Vuotta!
En pysty röyhtäilemään. Kurkusta tai ruokatorvesta joskus tulee pieni röyhtäys, mutta ei koskaan vatsasta asti. En juo hapotettuja juomia enkä syö purukumia tms. Röyhtäilemättömyys ei vaikuta normaaliin elämään millään tapaa.

EpätoivoinenRe: Toupet9.1.2022 14:55
Kyllä nyt on taas palleatyrä huonossa kunnossa, kauhea paineen tunne, tuntuu kuin olisi mahalaukku pumpattu ilmaa täyteen, alkaa vähän jälkeen syömisen, vaikka syö pienen määrän, sitten alkaa röyhtäily jota kestää kauan, pääkin tuntuu huippaavalta, tosi tukala olo, oli vaikeaa kaupassa keskittyä ostoksiin, kyllä niin toivoo jo tämän elämää häiritsevän tuskan loppuvan, en voi ajatellakaan muuta enää vaihtoehtona kuin leikkausta, riski on otettava, näinkään en halua tämän jatkuvan, ja jos tyrä on vielä harvinaisempi eli paraesofageaalinan, mitä lääkäri epäili, vaikka sain silti valita itse leikataanko, luin, että kureutmisvaara on isompi tollaisessa tyrässä. Vielä pitäisi pari kk odotella, aikaa ei vielä ole tullut, maaliskuussa pitäisi tulla.😔

IhmetteleväRe: Toupet9.1.2022 18:33
Epätoivoinen, oletko kokeillut cuplatonia, minulle auttavat kun ilmaa kertyy vatsaan nimenomaan pillerit. Tuovat helpotusta oloon huomattavasti.

EpätoivoinenRe: Toupet9.1.2022 19:20
On cuplatonit kokeiltu, ei mitään tehoa röyhtäilyyn ja tukalaan oloon, paria muutakin tuotetta olen kokeillut, ei auta☹️

EpätoivoinenRe: Toupet14.1.2022 18:31
Hei HMP miten sinulta luonistui kotihoitotyöt, imurointi ym. Minulla ei ole apuna ketään, mies on, mutta hänellä on erinäisiä sairauksia esim. Ei voi kantaa mitään painavaa, eikä imuroinut ole koskaan, eikä lakanoita vaihtanut, voiko näitä tavallisia kotihommia tehdä pian leikkauksen jälkeen. Eikä 71v mies opi enää uusia temppuja, enkä jaksa edes opettaa enää😏

HMPRe: Toupet17.1.2022 7:21
Lakanat kannattaa vaihtaa juuri ennen leikkausta. Mies meillä imuroi ja teki viikkosiivoukset muutaman viikon. Kuukausi piti ottaa rauhallisesti, ettei mitään raskasta nostele tms. Jos on jotain pölyä keräävää rättiä mopin nokkaan se varmaan imurointia kevyempi vaihtoehto, kun alkaa tuntua siltä, että pystyy jotain tekemään. Kyllä oma kroppa kertoo. Astianpesukonetta taisin tyhjentää ekalla viikolla, kauppakassit mies kantoi kuukauden. Hassua, miten nopeasti sitä unohtaa tämmöiset asiat...
Cuplaton minulla toimi vasta leikkauksen jälkeen pienentämään ilmakuplia mahassa, kun ei pysty röyhtäisemään. Sattuu aika paljon se ilman meno suolen mutkassa ja tulee tukala olo ilman.
Kyllä ne kotihommatkin järjestyvät. Sitten vain pitää pölypalloja sietää kunnes on kunnossa. Keskity vain paranemiseen, kyllä ne kotityöt tekijäänsä odottavat...
Oma olo menee koko ajan parempaan suuntaan vaikka oli hyvä pian leikkauksen jälkeenkin. Olen aina tullut tosi sairaaksi esimerkiksi kasviksista enkä voi sietää niitä keitettyinä. Nyt ne maistuvat aivan ihanilta ja mistään ei tule vatsakipuja. En voi lakata ihmettelemästä...

EpätoivoinenRe: Toupet17.1.2022 13:47
Kiitos vastauksesta! Kysyisin vielä,että kun moni tuntuu voivan leikkauksesta pahoin ruokailun jälkeen, onko se yleistä, itselläni ei ole nykyisin ruokahalua oikein ollenkaan, palautuukohan ruokahalu palkeatyräkorjauksen jälkeen, vai meneekö loputkin rukahalut, minulle tehdään joku doorin mukainen mansetti, joka on myös osittainen, tehdään vaan toiselle puolelle rokatorvea kuin toupet. Onko kipu leikkauksen jälkeen pahempi rinnan alueella, josta on operoitu, vai leikkaushaavoissa? Onko kipu siedettävää? Onko liikkuminen vaivatonta, kuinka pian?

HMPRe: Toupet17.1.2022 14:19
Voin pahoin ainoastaan leikkauspäivänä heräämössä. Silloin oli aika kova pahoinvointi vaikka sain estolääkitystä. Toivat pussin viereen, että sinne sitten vaan oksentamaan. Pahoinvointi meni onneksi päivän mittaan ohi enkä oksentanut. Pahoinvointi kai liittyy siihenkin, kun pallean seutua operoidaan.

Heräämössä oli jo kova nälkä enkä ole voinut pahoin ruokailun jälkeen missään vaiheessa. Tämä tietty yksilöllistä, mutta näin minulla.
Kipu oli pahimillaan leikkauspäivänä ja kolme ensimmäistä päivää olin kipeämpi sitten kivut alkoivat pian helpoittamaan.

Leikkauksen jälkeen tulevat ruokatorven krampit, varmaan sekin yksilöllistä miten kipeiltä ne tuntuvat. Lääkäri kuvaili puukoniskuiksi ruokatorveen, mutta minulla ne tuntuivat lähinnä ikäviltä. Krampit vaimenivat parin viikon kuluessa hennoksi hikaksi. Niitä ei pidä säikähtää. Mielestäni sappileikkaus on paljon pahempi operaatio. Leikkaushaavat taisivat vihoitella eniten. Liikkuminen helpottuu huomattavasti päivä päivältä ja se kolme ekaa päivää pahimmat. Kipu on siedettävää paitsi leikkauspäivänä olin todella kipeä.

Nyt on neljä kk leikkauksesta ja pitää oikein muistella niitä tapahtumia. Niin nopeasti ihmismieli kuitenkin unohtaa tuommoiset asiat.

Se mitä olen saanut leikkauksesta on sanoin kuvaamatonta. En tule kipeäksi ruoasta ja syömisestä yhtään. Kahvi on mieltä kihelmöivä nautinto etenkin aamuisin ja ruokaan liittyy pelkkiä positiivisia tuntemuksia ja nautintoa. Olen aina syönyt suht pieniä annoksia ja säännöllisesti niin siksi annoskoot eivät ole vaikuttaneet minun elämääni negatiivisesti tai että olisivat merkittävästi pienentyneet. Keittoja suosin edelleen paljon. En edes muista enää, että ruoka pitäisi purra todella hyvin. Ehkä se tulee jo takaraivosta. Kertaakaan ei ole jäänyt mikään kiinni tai ollut vaikeuksia niellä.

Käytän paljon proteiinirahkoja ja yksi hassu juttu oli pian leikkauksen jälkeen, kun aiemmin rahkat maistuivat todella happamilta ja niiden ajatteleminenkin närästi niin nyt ne eivät tunnu yhtään happamilta vain se nihkeys vaatii kunnon satsin vettä, että menee hyvin alas asti. Kuiva ja nihkeä ruoka pitää syödä isomman vesimäärän kera ja aina juoda aterian päätteeksi hyvin.

EpätoivoinenRe: Toupet17.1.2022 14:35
Kiitos että vastasit, saanko vaivata sinua vielä jatossa, jos tulee mieleen kysymyksiä? Muuten rahkat myös minusta tuntuu liian happamilta. Leikkausaika ei ole vielä tullut, odotan sitä jännittyneenä ja huokaisen aina, kun ei ole postin seassa, maaliskuussa se kuitenkin tehdään, kunnossa minun pitäisi jo olla toukokuussa, kun muutetaan mökille, siellä ei ole mukavuuksia ja kunto pitäisi kestää 10 l vasiämpäreitä ja juomavesikanistereita kantaa, mies ei pysty niitä kantamaan. Saunaankin pitää monta ämpärillistä kantaa, eikä pelkästään kantaa vaan nostella ylös myös, mahtaako maha kestää sitä.

HMPRe: Toupet17.1.2022 14:43
Toki saa jos minun kokemuksistani jotain apua on niin vastaan mielelläni.

Minulla meni muistaakseni 4 vkoa ja aloin treenaamaan painojen kera body pumpia eikä leikkaus tunnu missään eikä hankaloita liikuntaa. Nostelen tosin enää max. 20kg tankoa vaan. En uskalla sen isommilla rytkiä.
Liikuntakaan ei enää närästä... ;)

EpätoivoinenRe: Toupet17.1.2022 14:56
Kiitos? Varmaan kysymistä tulee vielä. No, ehkä kesällä jo kärsii nostella, lääkäri muistaakseni sanoi, että kk päästä jo voi nostella painavampia. Sinä olet varmaan nuori ja myös kuntoilet säännöllisesti, niin palautuminen on nopeaa, minulla on ikää jo 68v ja liikkuminen jäänyt vähäiselle, jonkinlaista masennustakin olut, tästä mahasta johtuen, ja aamuheräämisen jälkeen outoa pahaa oloa ja ahdistusta, päivän aloittaminen aina vaikeaa, tuntuu kuin se paha ahdistava olo nousisi vatsasta päähän, omituista. Kylläpä taas päiväruuan jälkeen pelkkää röyhimistä😨



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: