UutisiaLokakuu 2010 (6):
Refluksikon elämänlaatu tutkimuksissa Lasten refluksi (yleisöluento) Tertologinen palvelu ja sikiövaurioiden ehkäisy Pantoloc Control itsehoitoon Tarkista ammattilaisten tiedot JulkiTerhikistä
Lesogaberaanistako ensimmäinen 3. polven refluksilääke?
Lääkeyritys AstraZeneca kehittää ja testaa parhaillaan ainetta nimeltä lesogaberaani (toim. käännös, engl. "lesogaberan") refluksitaudin hoitoon. Sitä suunnitellaan lisälääkkeeksi niille, joille perinteinen protonipumpun estäjä (happosalpaaja) -lääkitys ei yksistään tuo oireisiin helpotusta. Erään arvion mukaan heitä on 20-30% käyttäjistä. Lesogaberaani (AZD3355) on uusi GABA B- reseptoriagonisti, joka onnistuessaan olisi nk. 3. polven refluksilääke, jonka tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti suoraan varsinaiseen refluksitaudin syyhyn eli ruokatorven alasulkijan toimintaan. Kiinnittymällä solun reseptoreihin, AZD3355 aktivoi reseptorin toimimaan halutulla tavalla. Lääke on vasta kokeellisella tasolla mutta tulokset ovat olleet tähän asti positiivisia. Tutkimuksissa lesogaberaania (AZD 3355) on siedetty huomattavasti paremmin; sillä ei ole ollut niin paljon sivuvaikutuksia keskushermostoon kuin vastaavantyypisellä baklofeenillä. Lesogaberaani vähensi eräässä tutkimuksessa ruokatorven alasulkijan avautumisia 25% ja sen lisäksi myös refluksiepisodien kokonaismäärää 27%. Tämän lisäksi sen havaittiin lisäävän oireettomien päivien määrää jonkin verran. Lumeryhmään verrattuna sen vaikutus oli lähes 40% parempi. Havaittuja sivuoireita eri tutkimuksissa olivat mm. päänsärky (esiintyi enemmän lumeryhmällä), ripuli ja väsymys.
Vastaavanlaista uutta refluksilääkettä kehiteltiin myös vielä viime vuonna lääkeyritys Addex Pharmaceuticalsilla. Kyseinen refluksilääke ADX10059 pääsi testauksessa suhteellisen pitkälle mutta sen testaus jouduttiin refluksikkojen pettymykseksi lopettamaan testeissä ilmenneiden kohonneiden maksa-arvojen vuoksi (Uutisia Marraskuu 2009; Tammikuu 2010).
(Lähde: UEGW, 21.10 2008, J of Pharmacology and Experimental Therapeutics, 2009, 331:2, Med News Today, 5.6.2010, J of Eur Pharmacology, 2010, 25:634, Gastroenterology, 2010, 139:2)
Refluksikon elämänlaatu tutkimuksissa
Refluksitaudin vaikutusta elämänlaatuun on tutkittu useassa tutkimuksessa. Laryngofaryngeaalisen refluksin (LPR) oireiston vaikutus kokonaisuudessaan on jäänyt kuitenkin vähemmälle huomiolle. Välineinä elämänlaadun mittaukseen on käytetty joko yleisiä tai tautikohtaisia lomakekyselyitä (esim. Short Form -36, hospital anxiety and depression scale eli HADS). Äänihäiriöiden vaikutusta elämänlaatuun on kyselty erillisellä lomakkeella (voice handicap index). Tutkimuksissa on pyritty kartoittamaan sekä fyysistä että henkistä puolta kysymällä esim. yleisestä hyvinvoinnista, stressin ja ahdistuneisuuden määrästä sekä vaikutuksesta sosiaaliseen elämään. Tutkijoiden tavoitteena on luoda parempia ja tarkempia elämänlaatuun liittyviä kyselyitä, jotta mahdollisesti kaikki refluksitaudin vaikutukset saataisiin selville. Tätä tietoa voisi terveydenhuollossa sitten käyttää hyväksi hoitotavoitteita ja -strategioita valittaessa.
Refluksitaudin negatiivinen vaikutus elämänlaatuun näkyy niin fyysisissä toiminnoissa kuin myös psykososiaalisella puolella. Tauti vaikuttaa rajoittavasti tavallisiin arjen askareihin kuten kotitöihin, puutarhanhoitoon ja liikuntaan puhumattakaan työnteosta sekä nukkumisesta. Useat refluksioireista kärsivät eivät enää pysty myöskään entisissä määrin nauttimaan päivittäisestä ruokailusta tai sosiaalisista tapaamisista, joissa ruoka ja juominen ovat keskeisinä tekijöinä. Tauti näkyy toisilla refluksikoilla myös läheisyyden välttämisenä sekä seksielämän huonontumisena. Tutkimuksissa refluksioireiden esiintyminen on ollut huomattava stressitekijä. Refluksikot käyttävät tautinsa kuvailuun voimakkaita ja tunnepitoisia ilmaisuja korostaen näin taudin vaikutusta normaaliin elämään. Jo taudin epäselvät taustasyyt aiheuttavat huolta ja ahdistuneisuutta (näin erityisesti kurkunpään refluksioireista kärsivillä); taustasyyksi epäillään usein vakavampaa taustasairausta kuin refluksitautia. Kurkkurefluksin diagnosoinnin vaikeus sekä myös osaltaan kurkkusyövän pelko saattaa selittää näitä tuloksia. Elämänlaadun huononemista esiintyy kaikissa ryhmissä (erosiivinen ja ei-erosiivinen refluksitauti, Barrett, kurkkulöydökset) suurin piirtein yhtä paljon. Varsinaiset fyysiset löydökset eivät niinkään huononna elämänlaatua vaan nimenomaan refluksioireilu. Eräässä tutkimuksessa kurkkurefluksin oireet pahensivat tilannetta enemmän. Toisessa tutkimuksessa kurkkurefluksoireiden havaittiin vaikuttavan erityisesti sosiaaliseen toimivuuteen sekä vireyteen.
(Lähteet mm. R.L. Carrau, H., Laryngoscope, 2004, 114:4, Liker et al., J of American Board of Family Practice, 2005, 18, J. Ronkainen et al., Alimentary Pharmacology & Therapeutics, 2006, 23: 12, N. Siupsinskiene et al., Layngoscope, 2007, 117:3)
Lasten refluksi
Dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lasten gastroenterologi Taina Arvola (Tays lastenklinikka) luennoi syyskuussa Tampereella aiheesta "Lasten ruoka-allergiat ja refluksitauti". Runsaan tunnin kestänyt tilaisuus oli Pirkanmaan Allergia-ja Astmaliiton järjestämä ja houkutteli paikalle yli parikymmentä asiasta kiinnostunutta. Luennolla kerrottiin lasten refluksitaudista sekä ruoka-allergioista. Kuten lähes kaikilla imeväislajeilla, refluksi on normaali fysiologinen ilmiö. Normaalille refluksille on tyypillistä se, että lapsen vointi on hyvä eikä komplikaatioita esiinny. Lapsen kasvun (ja niin myös sulkijan toiminnan kehittymisen) myötä tämäntyyppinen refluksi useimmiten häviää lähes kokonaan (eräässä tutkimuksessa 10-12 kk ikäisenä 5% ja 2-vuotiaana 2%). Refluksitaudista on kyse silloin, kun lapsella esiintyy komplikaatioita tai refluksointiaika 24h pH-mittauksessa on yli 5% kokonaisajasta. Imeväisillä ongelmana on esim. ruokatorven pieni tilavuus (sisältö nousee helposti suuhun asti). Vastasyntyneet eivät myöskään osaa nielaista takaisin ylösnousevaa mahansisältöä. Yli 1-vuotiailla refluksin taustalla saattaa olla montakin tekijää esim. erilaiset liikkuuvuushäiriöt (ruokatorvi, mahasuolikanava). Varsinainen sulkijan väljyys on huomattavasti harvinaisempaa (8% lapsista, joilla ruokatorventulehdus). Joskus refluksioireilun taustalla voi olla myös lapsilla ruoka-allergia. Tätä on syytä epäillä, jos oireet selvästi esiintyvät tietyn ruoka-aineen yhteydessä, refluksitauti ei reagoi tavalliseen hoitoon, refluksitauti on vaikea-asteinen , esiintyy muita allergiaoireita tai lähisukulaisella on allergia. Dosentti Arvola mainitsi myös harvinaisemman ruoka-allergian aiheuttaman eosinofiilisen ruokatorventulehduksen (ruokatorven tulehtuneessa seinämässä isompi määrä eosinofiilejä l. tietyntyyppisiä valkosoluja). Se ilmenee usein tavallisen refluksin oirein ja nielemiskivuin. Hoitona tähän käytetään dieettihoitoa (tiettyjen ruokien välttäminen) sekä paikallista kortikosteroidihoitoa (lisää aiheesta joulukuun uutisissa).
Refluksi voi olla myös muiden sairauksien taustalla kuten esim. astman (eräässä tutkimuksessa 77 eri-ikäisestä astmaatikkolapsesta 61% oli refluksitauti) tai hengitystieahtautuman. Taudin diagnosoimiseen käytetään 24h pH - pitkäaikaisrekisteröintiä. Negatiivinen tulos testistä ei välttämättä tarkoita etteikö refluksia olisi. Ei-happamet nousut saadaan selville vain impedanssitutkimuksella, jossa elektrodien väliset muutokset kertovat ylösnoususta. Muita mahdollisia tutkimuksia lapsilla ovat vatsatähystys, manometria (normaali löydös ei sulje pois refluksin mahdollisuutta) sekä keuhkoputkien tähystys (vaikeassa hengitystietulehduksessa). Lääkehoitona lapsille on tarjolla esim. alginaatti (Gaviscon), jonka käyttö edellyttää kuitenkin myös asentohoitoa ja lääkkeen nauttimista vasta röyhtäyttämisen jälkeen. Erikoislupavalmiste sisapridi (Prepulsid) lisää ruokatorven alasulkijan painetta sekä nopeuttaa vatsan tyhjenemistä. Aine on lapsilla hyvin tutkittu. Koska sivuvaikutuksena saattaa olla kuitenkin pidempi Qt-aika (sydämen liian tiheä syke palautuu liian hitaasti, mikä voi aiheuttaa vakavia sydämen rytmihäiriöitä), lapsilta otetaan EKG ennen hoitoa ja 2 viikkoa aloittamisen jälkeen. Lapsille määrätään myös H2-salpaajia (ranitidiini) sekä protonipumpunestäjiä (lansopratsoli, omepratsoli, pantopratsoli). Ruokatorven limakalvon suojaamiseen voi käyttää myös sukralfaattia. Dosentti Arvolan antamat itsehoito-ohjeet alle 1-vuotiaille lapsille sisälsivät sängyn päädyn noston, koho-asennon ruokailun jälkeen, pienemmät ruoka-annokset, maidon sakeuttajan käytön, lisäruokien antamisen aikaisemmin, ummetuksen hoitamisen sekä tihennetyt painokontrollit. Päälle 4-vuotiaille ohjeet olivat lähinnä samoja kuin aikuisillekin.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna suurin osa imeväisistä paranee lääkehoidolla vuoden sisällä eikä jatkohoidolle ole tarvetta. Tosin on viitteitä siitä, että tauti voi uusiutua osalla lapsista aikuisiällä. Viimeisenä keinona käytettävällä refluksileikkauksella (Nissenin fundoplikaatio) on lasten kanssa saavutettu huonompia tuloksia kuin aikuisilla.
Suomen Refluksi: Lasten refluksi, Tutkimukset, Refluksi ja astma Lasten refluksitauti potilasjärjestöjä: Pager, Risa
(Lähde: Dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lasten gastroenterologi Taina Arvolan yleisöluento, Tampere 23.9. 2010)
Teratologinen tietopalvelu on vuonna 1994 perustettu valtakunnallinen puhelinpalvelu, joka toimii nykyään Myrkytystietokeskuksen yhteydessä Helsingin Meilahdessa. Tietopalvelu vastaa raskauden ja imetyksen aikaisiin altistusta koskeviin kysymyksiin tavoitteenaan sikiövaurioiden ehkäisy. Se jakaa tietoa teratogeeneistä eli ulkoisista tekijöistä, jotka ovat haitallisia hedelmällisyydelle tai sikiölle. Näihin lukeutuvat mm. äidin tai isän käyttämät lääkeet, äidin infektiot ja erilaiset kemialliset ja fysikaaliset ympäristöaltistukset. Palvelu ei puutu kuitenkaan varsinaiseen hoitoon eikä anna myöskään lääkemääräyksiä.
Refluksitautia ei varsinaisesti mainita tautien joukossa mutta närästykseen tietopalvelu suosittelee seuraavaa: "Kun lääkehoitoa tarvitaan, apteekista satavat antasidit ja limakalvon suoja-aineet, jotka eivät juuri imeydy, ovat käyttökelpoisia. Jos näillä ei saada riittävää hoitovastetta, voidaan suolahapon erityksen estäjistä käyttää ranitidiiniä. Neuvolalääkärin kanssa voi tarvittaessa keskustella vielä muista vaihtoehdoista. ... Myös imetyksen aikana antasidit ja limakalvon suoja-aineet, jotka eivät juuri imeydy, ovat käyttökelpoisia. Suolahapon erityksen estoon vaikuttavista lääkkeistä famotidiinin käyttö kuuriluontoisesti on mahdollista imetyksen aikana. Pidempiaikaisesta käytöstä ja muista lääkevaihtoehdoista pitäisi keskustella neuvolalääkärin kanssa." (tiedot närästyslääkkeiden käytöstä päivitetty 10.6.2009). Teratologinen puhelinpalvelu (puh. 09 4717 6500) on auki arkisin 9-12 välillä. Puheluihin vastaa erikoiskoulutettu farmaseutti tai kätilö. Muina aikoina asiakkaita pyydetään ottamaan yhteyttä neuvolaan tai äitiyspoliklinikkaan.
(Lähde: Teratologinen tietopalvelu, 26.9.2010)
Pantoloc Control itsehoitoon
Pantoloc Control on Novartis Finland Oy:n tänä vuonna markkinoille tuoma happosalpaaja (protoni- eli happopumpunestäjä), joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen refluksioireiden itsehoitoon. Vaikuttavana lääkeaineena Pantoloc Controllissa on pantopratsoli. Se on saatavilla apteekista 7 (6,56e) ja 14 kappaleen (10,05e) pakkauksissa. Tuotetta ei saa liottaa nesteeseen vaan se on nieltävä kokonaisena.
Lisätietoa tuotteesta, närästyksestä ja refluksitaudistakin löytyy monipuoliselta sivustolta www.pantoloccontrol.fi, jossa on mm. potilastarinoita, tuoteseloste (sis. myös tavallisimmat itsehoito-ohjeet) sekä erillinen asiakasesite. Myös ammattilähteitä on mainittu. Refluksitaudin syyt (alasulkijan tahattomat rentoutumiset, alasulkijan väljyys), oireiden esiintyminen päivin öin sekä oireiden vaikeusasteen vaihtelevuus on myös tuotu esiin sivustolla. Sivusto ja esite löytyvät myös päävalikon "Esitteet" - osiosta. Refluksikon huomio kiinnittyy tuotteen pitkään vaikutusaikaan, joka sivuston mukaan voi olla jopa 24h. Tarkempaa jakautumaa ei valitettavasti ole annettu (3 englanninkielistä lähdettä kylläkin). Varsinaisille reseptilääkkeille ei yleensä ole annettu näin pitkiä vaikutusaikoja. Stressikohdan selitys närästyskierteestä ei täsmää varsinaisen visuaalisesti hienon "närästyskierre" - kuvan selityksen kanssa (yöaikainen refluksi -- huono aamu/päivä töissä ja syömisessä -- lisää närästystä) kanssa.
(Lähde: www.pantoloccontrol.fi, kuva ja linkit Novartis Finland Oy:n luvalla)
Tarkista ammatilaisten tiedot julkiTerhikistä
Syyskuun alussa 2010 avattiin JulkiTerhikki, julkinen tietopalvelu, jota ylläpitää Sosiaali- ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto (Valvira). Käytännössä se tarkoittaa lakisääteistä terveydenhuollon ammattilaisten keskusrekisteriä, josta voi tarkistaa kyseisten henkilöiden ammattipätevyyden. JulkiTerhikki löytyy Valviran sivuilta. Ensimmäisen vuorokauden aikana tehtiin 100 000 hakua. Tiedot ovat ollet saatavilla aikaisemmin puhelimitse mutta nyt ne ovat luettavissa myös Internetin kautta ympäri vuorokauden. Tavoitteena palvelulla on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia tarkistaa työnhakijoiden taustatiedot ja parantaa näin potilaiden turvallisuutta. Taustalla ovat mm. viimeaikaiset terveydenhoitoalan väärinkäytökset. Vastaava palvelu on jo käytössä monessa muussa maassa (esim. Norja, Tanska, Viro, Hollanti). Ruotsi on parhaillaan ottamassa vastaavaa rekisteriä käyttöönsä. Tällä hetkellä rekisterissä on yli 370 000 laillistettua tai nimikesuojattua terveydenhuollon ammattilaista. Kaikkia nimikesuojattuja henkilöitä (esim. lähihoitajia) ei välttämättä löydy, koska he eivät tarvi Valviran hyväksyntää nimikkeen käyttöön. Rekisteri päivittyy kerran vuorokaudessa jo olemassa olleesta Terhikki- rekisteristä. Hakutulos kertoo mm. henkilön nimen, syntymävuoden ja ammattipätevyyden. Tämän lisäksi näkyvillä saattaa olla ammatinharjoittamista koskevia rajoituksia (esim. määräaikaisuus EU - tai ETA -alueen ulkopuolella koulutetuilla), joista saa lisätietoa ottamalla yhteyttä Valviraan.
(Lähde: Valvira, 2.9. 2010, UusiSuomi, 9.9.2010, Mediuutiset, 13.9.2010)
|
Suomen Refluksi refluksi.fi
Lesogaberaanistako 3.polven refluksilääke?
Lesogaberaani - tutkijoiden joukosta löytyi myös kaksi suomalaistutkijaa: emeritusprofessori Simo Oja (Tampereen yliopisto) sekä fysiologian professori Pirjo Saransaari (Tampereen Yliopisto).
Refluksitaudin oireiden ja seurauksien vaikutusta jokapäiväiseen elämään aliarvioidaan usein edelleenkin. Kaikkien tutkimusten mukaan refluksitauti kuitenkin huonontaa merkittävästi elämänlaatua useilla eri alueilla. Elämänlaadun huonontuminen on samantyyppistä tai jopa pahempaa kuin muilla kroonista tautia sairastavilla (esim. diabetes, sydäntaudit, syöpä).
Refluksitaudin oireina mainittiin mm. oksentelu/pulauttelu, syömisen lopettaminen kesken tai syömisestä kieltäytyminen nälkäisenä, huono painonnousu, selän kaarelle veto, hengityskatkokset, yölevottomuus. Isommilla lapsilla oireet ovat samantyyppisiä kuin aikuisilla: närästys, happamen mahansisällön nousu suuhun, rintalastan takainen kipu (45% ruokatorvesta peräisin) sekä nielemisvaikeudet. Tämän lisäksi mahdollisiin oireisiin listatttiin toistuvat mahakivut (usein navassa tuntuva kipu), raudanpuuteanemia (vuoto tulehtuneessa ruokatorvessa) ja toistuvat keuhkokuumeet ja keuhkoputkentulehdukset.
