Uutisia
Kohti vatsaystävällisempää kahvia Omepratsoli - vanhin happosalpaaja Losec - Suomen toinen reseptivapaa happosalpaaja Kansainvälinen keliakiapäivä Danone muokkaa mainoksiaan uusiksi myös Euroopassa
Kolmannes tyytymättömiä salpaajalääkitykseensä
Happosalpaajia pidetään refluksitaudin vakiolääkityksenä. Ne tuovat helpotusta oireisiin tehokkaammin kuin muut tarjollaolevat vaihtoehdot. Toisaalta on kuitenkin havaittu, että refluksioireet saattavat jatkua lääkityksestä huolimatta; jopa 30-50% käyttäjistä kärsii edelleen refluksioireista. Vaikka happosalpaajia on käytetty melko kauan, tyytyväisyyttä niihin hoitokeinona ei ole vielä paljoakaan kartoitettu. Amerikkalaiset tutkijat W.D. Chey, R.R. Mody ja E. Izat päättivät selvittää tilannetta sekä potilaiden että lääkäreiden näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Digestive Diseases and Sciences - lehdessä tänä keväänä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että n. 2/3 potilaista oli tyytyväinen salpaajalääkitykseensä. "Erittäin tyytyväisten" joukossa olivat todennäköisemmin ne, joille lääke toi lievitystä oireisiin. He myös todennäköisemmin suosittelivat lääkitystä samoista oireista kärsivälle. Salpaajalääkitykseen erittäin tyytyväiset eivät myöskään olleet niin huolestuneita lääkityksen kalleudesta, pitkäaikaisuudesta eivätkä lisälääkkeiden käytöstä. Noin kolmannes osallistujista (35,4 % refluksikoista, 34,8 % lääkäreistä) kuitenkin kertoi olevansa tyytymätön ("joskus tyytyväinen", "täysin tyytymätön") salpaajalääkitykseen. Tutkimus paljasti, että 35% vuorokaudessa yhden annoksen ja 54% kahden annoksen ottavista refluksikoista kärsi refluksioireista edelleenkin lääkityksestä huolimatta. Samantyyppisiä tuloksia saatiin myös syksyllä 2009 julkaistussa tutkimuksessa (Chey et al): runsas neljännes ei ollut täysin tyytyväinen happosalpaajalääkitykseensä. Kyselyyn osallistuneista 617 henkilöstä 85% oli oireita lääkityksestä huolimatta. N. 82% esiintyi yöaikaista refluksia. Vastanneista yli 40% joutui käyttämään lisälääkitystä.
(Current Medical Research and Opinion, 2009, 25:8, Digestive Diseases and Sciences, 17.4. 2010)
Kohti vatsaystävällisempää kahvia
Somoza ja Hofman tutkivat eri kahvipapuja sekä paahtomenetelmiä. Testattavana oli mm. vaaleampi, tummempi, kofeiiniton ja vatsaystävällinen versio. Tätä aikaisemmin ei ole pystytty näin tarkasti määrittelemään kahvin vatsaa ärsyttäviä ainesosia. Tutkimuksessa löydettiin useita vatsahapon tuotantoa lisääviä aineita (mm. kofeiini, katekolit). Ne eivät aiheuta ärsytystä yksinänsä vaan ne toimivat haitallisesti lähinnä yhdistelmänä. Tutkijoiden yllätykseksi kahvista löydettiin myös aine, NMP (N-metyylipyridiini), joka vähentää vatsahapon tuotantoa. NMP:tä syntyy aina paahdettaessa mutta tummapaahtoisissa sitä on huomattavasti enemmän. Sen määrä saattaa olla jopa kaksinkertainen tummapaahtoisissa kahveissa (kahvipavuista ja paahtomenetelmästä riippuen). Tähän asti hapon vaikutusta on pyritty vähentämään höyryttämällä tai käsittelemällä kahvipapuja liuottimella. Näiden menetelmien tehokkuus ei ole kuitenkaan täysin selvä. Tämän lisäksi käsittelyt muuttavat usein kahvin makua ja aromia. Ne saattavat myös muuttaa kahviin liitettyjä positiivisia terveysvaikutuksia. Somoza ja Hofman tutkivat lajikkeita ja paahtomenetelmia edelleen luodakseen mahdollisimman vatsaystävällisen ja aromikkaan kahvin. Tarkoituksena on testata uutta tuotetta ihmisillä vielä myöhemmin tänä vuonna. Suomessa vatsaystävällisempiä kahvivaihtoehtoja on saatavilla mm. Pauligilta (Watsa Kahwi) sekä Pirkka-valikoimasta. Niiden menekki on kuitenkin kaiken kaikkiaan todella pieni; tummempipaahtoisten sekä erikoiskahvien yhteisosuus kahvin kulutuksesta on Suomessa vain 3%.
(Physorg.com, 22.3.2010, Medical News Today, 23.3.2010, Paahtimoyhdistys, 27.4. 2010)
Omepratsoli - vanhin happosalpaaja
Vuonna 1989 AstraZeneca toi markkinoilla ainutlaatuisen uuden tuotteen - toisen polven refluksilääkkeen omepratsolin, joka vaikutti vatsahapon eritykseen paljon tehokkaammin kuin aikaisemmat markkinoilla olevat lääkkeet. Myyntiniminä oli tuolloin Losec ja Prilosec. Omepratsoli on nk. protonipumpun (happopumpun) estäjä (PPI, proton pump inhibitor), joka estää suoraan ja annosriippuvaisesti parietaalisolujen protonipumppujen (H+, K+-ATPaasi-entsyymi) toiminnan, jolloin mahahapon eritys vatsaan estyy. Sitä käytetään vatsahapon aiheuttamiin vaivojen hoitoon ja uusiutumisen estoon: happoperäiset dyspepsiavaivat, maha- ja pohjukkaisuolihaavat, ruokatorven tulehdus, oireinen gastroesofageaalinen refluksitauti, Zollinger-Ellisonin oireyhtymä. Omepratsolia voidaan käyttää myös osana heliko-bakteerin häätöhoitoa.
Omepratsoli on happoherkkä aine ja se imeytyy ohutsuolessa. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan nopeimmillaan n.1-3h (ratiopharm), joskin imeytyminen voi kestää myös 3-6h (AstraZeneca). Täysi teho saavutetaan 4 päivän kuluessa (AstraZeneca). Kuten muutkin happosalpaajat, omepratsoli voi lisätä tai heikentää tiettyjen vatsan happamuudesta riippuvaisten lääkeaineiden imeytymistä. Näihin kuuluvat mm. diatsepaami (ahdistuksen hoito), fenytoiini (epilepsialääke), varfariini (verenohennus), ketokonatsoli ja itrakonatsoli (sienitulehdukset) (kattavammat listat lääkkeiden yhteisvaikutuksista pakkausselosteista ja valmisteyhteenvedoista Fimeasta). Myös B12-vitamiinin imeytyminen voi olla vähäisempää, joka kannattaa huomioida, jos perustaso on muutenkin alhainen. Mäkikuismaa sisältäviä valmisteita ei suositella käyttämään samanaikaisesti omepratsolin kanssa (ratiopharm). Yleisimpinä (yli 1 potilasta sadasta) sivuoireina on mainittu mm. vatsakivut, ummetus, ripuli, ilmavaivat sekä pahoinvointi/oksentaminen. Myös päänsärky, unihäiriöt ja huimaus on mainittu toisissa tuotteissa. Kattavammat listaukset löytyvät kunkin tuotteen pakkausselosteista ja valmisteyhteenvedoista Fimeasta) . Hapon tuotannon estymisen vuoksi omepratsoli voi kohottaa kohtalaisesti gastriinitasoa pitkäaikaishoidoissa. Histamiiniä tuottavien ECL-solujen määrä voi lisääntyä lievästi tai kohtalaisesti. Hyvänlaatuiset rauhaspolyypit saattavat pitkäaikaishoidoissa hieman lisääntyä mutta eläinkokeissa havaittuja karsinoideja ei ole havaittu ihmisillä. Kuten muutkin vatsahapon tuotantoa vähentävät lääkkeet, omepratsoli lisää bakteerien määrää maha-suolikanavassa, mikä saattaa lisätä infektioriskiä (esim. salmonella- ja kampylobakteeri). Omepratsolia on Suomessa saatavilla 10mg, 20mg ja 40mg kovana enterokapselina ja tablettina. Reseptilääkkeenä sitä saa mm. AstraZenecalta, Sandozilta, ratiopharmalta ja monilta muilta. Suomessa käsikauppalääkkeeksi omepratsoli tuli alkuvuodesta 2010 (USA:ssa 2003). Yliopiston Apteekin hintalaskurilla on mahdollista verrata eri tuotteiden hintoja sekä korvaavuutta. Omepratsolia seurasi vuosia myöhemmin joukko muita happosalpaajia: lansopratsoli (1995), rabepratsoli (1999), pantopratsoli (2000), esomepratsoli (2001). Tuorein happosalpaajatulokas on 2009 USA:ssa hyväksytty dekslansopratsoli.
(Drugs Today, 2010, 46:2, Fimea, 2010, Wikipedia, 2.5.2010, kuva: Giorgiogp2, 2010)
Losec - Suomen toinen reseptivapaa happosalpaaja
AstraZeneca on tänä keväänä tuonut närästyksestä kärsiville käsikauppalääkkeeksi uuden Losec® 20mg. Tuote on toinen reseptivapaa protonipumpun estäjä Suomessa. Vaikuttavana aineena Losecissa on refluksikoille tuttu omepratsoli, joka on ollut käytössä yli 20 vuotta. Maailmanlaajuisesti omepratsolilla on yli miljardi käyttäjää. Losec® on saatavilla apteekeista 7 tbl (7,17e) ja 14 tbl (11,88e) pakkauksissa (hinnat: Yliopiston Apteekki, huhtikuu, 2010). Se voidaan nielaista kokonaisena tai liuottaa veteen, mehuun tai jugurttiin.
Lisätietoa, TV -mainos ja esite tuotteesta löytyvät www.losec.fi (Bayer HealthCare). Sivustolla on koottu tietoa närästyksestä ja omepratsolin toiminnasta. Mm. AstraZenecan, Orionin ja Leiraksen vastaavista esittelysivustoista poiketen Bayer selittää närästyksen aiheuttajaksi liikahappoisuuden. Sivustolla ei käytetä varsinaisesti refluksitauti - termiä (sanastosta löytyy "GERD/GOERD" mutta sitä ei ole suomennettu). Viime vuoden syyskuussa apteekkeihin tuli myyntiin Somac 20mg (Leiras), joka oli ensimmäinen reseptivapaa happosalpaaja Suomessa (Uutisia Marraskuu 2009).
(Bayer HealthCare, www.losec.fi, 2010)
Kansainvälinen keliakiapäivä
Kansainvälistä keliakiapäivää vietetään sunnuntaina 16.5. 2010 Euroopassa jo viidennen kerran. Päivän tarkoituksena on tehdä keliakiaa ja sen vaatimaa ruokavaliohoitoa tunnetuksi. Aloite keliakiapäivän viettämiseen on tullut Suomen Keliakialiitolta. Tänä vuonna Suomen Keliakialiitto haluaa tuoda esiin, että keliakia ja vilja-allergia ovat kaksi eri sairautta. Keliakia on elinikäinen sairaus, jossa gluteiini (vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine) tulehduttaa ohutsuolen limakalvoa ja vaurioittaa suolinukkaa, jolloin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Vilja-allergia on puolestaan herkistymistä yhdelle tai useammalle viljalle ja toisin kuin keliakia se on usein ohimenevää. Suomen Keliakialiiton vuosittainen päätapahtuma "Keliakia 2010" - messut pidetään 11.-12.6. 2010 Tampereella (Uutisia Huhtikuu).
(Terveyskirjasto, 13.9. 2007, Keliakialiitto, 2010, Evira, 5.5.2010)
Danone muokkaa mainoksiaan uusiksi myös Euroopassa
Muutama kuukausi sitten ranskalainen elintarvikejätti Danone myöntyi maksamaan ennennäkemättömiä jättikorvauksia väärästä terveysmainonnasta tuotteissaan USA:ssa (Uutisia Helmikuu 2010). Nyt yhtiö on muuttanut omaehtoisesti Activia ja Actimel -tuotteittensa mainontaa myös Euroopan puolella ainakin Britanniassa sekä Ranskassa. Danonen mainosten mukaan Activia-tuotteilla on mm. myönteinen vaikutus ruoansulatusjärjestelmään kun taas Actimel puolestaan parantaa kehon puolustuskykyä.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA, European Food Safety Authority) on EU:n erillisvirasto, jonka pääpaikka sijaitsee Parmassa, Italiassa. Viraston tehtävänä on tarjota riippumatonta tieteellistä neuvontaa asioissa, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti elintarvikkeiden turvallisuuteen (sisältäen eläinten terveyden sekä kasvien suojelun). EFSA antaa neuvoja myös yhteisön lainsäädäntöön liittyvissä ravitsemusasioissa.
(EUbusiness 15.4.2010, Talouselämä 15.4. 2010, France24, 15.4.2010)
|
Suomen Refluksi refluksi.fi
Tutkimus toteutettiin online-kyselynä, johon osallistui kaiken kaikkiaan 1013 potilasta. Lääkäreiden kyselytutkimukseen osallistui puolestaan 1002 lääkäriä. Arvioinnin kohteena olivat nykyiset reseptilääkkeinä määrättävät happosalpaajat. Kyseltävien ominaisuuksien joukossa olivat mm. hoidon kesto, tyytyväisyys, oireiden lieventyminen, oireiden ilmeneminen, lisälääkkeiden käyttö ja sivuoireet.
Tutkijat Veronika Somoza (Wienin Yliopisto, Itävalta) ja Thomas Hofman (Münchenin Teknillinen Yliopisto, Saksa) löysivät kahvista ainesosan, joka itse asiassa vähentää vatsahapon tuotantoa.Tutkimuksen tulokset julkaistiin tämän vuoden maaliskuussa San Franciscossa pidetyssa American Chemical Societyn vuosikokouksessa.
Omepratsoli on aihiolääke (lääkeaineen esimuoto, joka muuttuu vasta elimistössä vaikuttavaksi lääkeaineeksi), joka pystyy estämään sekä perushapon tuotantoa että stimuloitua. Se on heikko emäs, joka kertyy ja muuttuu aktiiviseen muotoon (omepratsolisulfenamidiksi) happamessa ympäristössä parietaalisoluissa (pH < 4). Sillä on myös itsesäätelymekanismi; jos jostain syystä entsyymisysteemi estyy ja pH parietaalisoluissa nousee, omepratsolia kertyy tai sitä muuttuu aktiiviseen muotoon vähemmän.
