Keskustelu
| Toivoton 96 | Refluksi on vienyt elämäni | 30.8.2015 18.09 |
| En tiedä mistä edes alottaisin... Refluksi on vienyt elämäni sekä elämäniloni kokonaan... Olen taistellut masennusta vastaan jo 11-vuotiaasta lähtien ja paniikkihäiriötä vastaan 14-vuotiaasta lähtien.. Juuri kun olin päässyt kummastakin voiton puolelle niin sairastuin tammikuussa refluksitautiin. Minulla refluksi aiheuttaa nielemisvaikeuksia, hirveitä hengenahdistuksia mikä taas käynnisti paniikkihäiriöni uudestaan... Alkoholi aiheutti kaikista eniten refluksia niin jätin sen kokonaan. Sen seurauksena kaikki ystäväni katosivat...olen 19 vuotias ja kaikki entiset kaverini juovat joka viikonloppu minkä takia minut on hylätty. Tiedän että ystäväni ovat vääränlaisia varsinkin kun jättivät minut mutta tunnen itseni niin yksinäiseksi etten kestä.. Töiden kautta ainoat ystäväni ovat melkein äitini ikäisiä ja muita en tapaa kun en halua liikkua yksin missään.. En tiedä mitä voin tehdä, istun vaan kotona itkien joka päivä kun muut nauttivat elämästä. Tämä masennus on vienyt energiani kokonaan en jaksa edes huolehtia itsestäni tai kodistani... :( miten saisin entiset ystäväni tajuamaan tai miten saisin elämänilon takaisin.. |
||
| juissi | Re: Refluksi on vienyt elämäni | 30.8.2015 23.55 |
| Sitähän se tahtoo olla. Itselläkin nuorena jos puhelin soi, niin juomaan juomaan. Ei muuta, mutta aina se sama laulu. Selvinpäin ei voi jutella tai mennä minnekään. Paniikki oli itselläkin häiriönä ja alko vain pahentaa sitä. Noissa refluksikohtauksissa kun henkeä ahdistaa kannattaa yrittää suuttumisstrategiaa, kun pelko saa vallan. Haistatat vaan vihaisena pitkät niille peloillesi. Mulla on ollut apuna myös rauhoittavaa toisinaan. Eihän sinne baariin kiinnosta tosiaan mennä selvänäkään katsomaan sitä touhua, mutta kyllä nuori kai ystäviä saa muistakin yhteyksistä? Kotiin ei tule kukaan hakemaan, vaikka sellainen ihme tapahtui perjantaina, kun jopa neljän vuoden yksinäisyyden jälkeen kutsuttiin kahville naapuriin. Tosin aasialainen puolisko varmaan vaikutti asiaan aikalailla, mutta olipahan virkistävää. Silti, se on omalla vastuulla löytää elämään uusia asioita. Ymmärrän kyllä taas sen että masis vie voimat ja uskon, mutta tosiaan, pienin askelin eteenpäin. Tänä päivänä nautin paljon mitä näen silmilläni, luonto, aurinko. Ennen piti aina sykyillä niiden oluien kanssa ja aina oli levoton olo. Eläisin nuoruuteni hieman erilailla nyt jos olisi mahdollista, mutta se meni nyt näin. Refluksikin tuli ja toi se jotain hyvääkin tullessaan. Suhtautumiseen. Mutta jos masennus vaivaa liikaa, niin lääkäriin :) |
||
| Mazzio | Re: Refluksi on vienyt elämäni | 1.9.2015 11.16 |
| Totuus on se, että vähemmistö nuorista on baarikärpäsiä. Se vain tuntuu siltä, että kaikki harrastavat juomista, koska yleensä tama bileporukka on se äänekkäin ja näkyvin ryhmä. Moni mielellään hakeutuu tähän ryhmään, koska saa siitä jonkinlaista glooria itsellen. Suurin osa nuorista käy kuitenkin hyvin vähän baareissa ja harrastaa ihan muuta. Urheilua tai taidetta tai mitä tahansa. Näin se oli minun nuoruudessani ja näin se on nykyäänkin. Etenkin, kun päihteiden käyttö laskee koko ajan. Ymmärrän tilanteesi, koska olen aikoinaan elänyt samaa vaihetta. En silloin ymmärätnyt, miten asia on ja surin samalla tavalla hylätyksi tulemista. Vasta myöhemmin olen tajunnut, että myös muualla oli kivaa ja baarikärpäsiä parempaa ystävyyttä. |
||