Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
YLLÄPITOREFLUKSI JA RUOKAILU9.4.2010 17.59
Hei!

Tässä osiossa on tarkoitus keskustella refluksiin ja ruokailuun liittyvistä yleisistä asioista.

Lue myös aikaisempi nimim. Karvisen aloittama "ruokailusta" - keskustelu.
foniRe: REFLUKSI JA RUOKAILU10.4.2010 7.45
Miten teil toi perheen kanssa syöminen on sujunut? Teettekö kaikille samaa refluksiruokaa?
meillä menee aikaa kun kaikille pitäis olla eri versioita!
karvinenRe: REFLUKSI JA RUOKAILU10.4.2010 11.18
meikäläisen perhe koostuu täl hetkel mun lisäksi 2 kissasta:O)
ahmRe: REFLUKSI JA RUOKAILU10.4.2010 11.45
Meitä on kaksi ja samaa ruokaa syödään.
refluksikurkkuRe: REFLUKSI JA RUOKAILU10.4.2010 11.46
Meitä on kaksi ja syödään sekä
yhteisiä että erillisiä ruokia (muutenkin ihan makukysymysten vuoksi) ... onneksi molemmat kokkaa!
VonRe: REFLUKSI JA RUOKAILU10.4.2010 12.12
Kaksi täälläkin ja samaa ruokaa syödään :)
refluksikurkkuRe: REFLUKSI JA RUOKAILU9.3.2014 12.05
Nostoa ...
SitrusRe: REFLUKSI JA RUOKAILU9.3.2014 15.20
En ole vieläkään päässyt siitä, että vieraammassa/isommassa seurueessa tai ravintolassa syöminen jännittää.

Tutkin mieltäni, ja huomasin että pelkään jotenkin sen tulevan ilmi, että en voi syödä normaalisti. Tiedän ettei siinä ole järkeä, mutta se on se tunne. Pelkään sen todistavan lähinnä itselleni että olen jotenkin kammottavasti ja oudosti erilainen kuin muut.
Ja kkun tältä tuntuu voi olla varma että syöminen onkin vaikeaa. Erityisesti muistan yhden viime talvisen ravintolakäynnin, kun olo oli jo valmiiksi heikko kun edellisestä syönnistä oli liikaa aikaa, ja tuntui siltä että ruoka ei ehkä mene alas. Valitsin mahdollisimman helpon ja pienen ruoan, ja pinnistelin että saan siitä menemään sen verran ettei tarjoilija kiinnitä asiaan erityistä huomiota. Otin loput annoksesta mukaan ja söin kotona hyvällä ruokahalulla.

Onkohan kellään toisella tämmöstä?
Ja mulla on siis diagnosoitu ruokatorven motoriikkavajaus, minkä vuoksi antirefluksileikkausta ei voi tehdä.
SitrusRe: REFLUKSI JA RUOKAILU9.3.2014 15.59
Kahvitarjoilu on aina kiusallista.

Rehellisintä olisi sanoa että juon vain espressokahvia. Mutta se on noloa, koska espressokahvi on parempaa ja kallimpaa kuin suodatinkahvi, ja vaatii erilaisen pannun. Toisaalta en viitsi väittää etten juo kahvia, koska se on valhe ja siitä jää jossain vaiheessa kiinni.
Tietysti voisin selittää miksen juo suodatinkahvia, mutta on suuri mahdollisuus että selitystä ei uskota tai ymmärretä.

Lopputulos: kahvitarjoilu on kiusallista.
MyrttiRe: REFLUKSI JA RUOKAILU9.3.2014 16.11
Minulla on Sitrus tuo sama ongelma ruokailun suhteen. Koska ruokailu on usein hieman vaikeaa ihan vaan siksi, että se on tavallaan pakoitettua refluksin aiheuttaman huonohkon olon vuoksi, syön paljon mielummin yksin ja rauhassa. Lisäksi ruokailun jälkeen tuleva ylitäyttö-fiilis tekee ruokailusta jotenkin ikävää ja sen fiiliksen yli haluan useimmiten ryömiä ylhäisessä yksinäisyydessäni. Kaipaan niitä aikoja, kun saatoin syödä sydämmeni kyllyydestä vaikka työpaikkaruokalassa ilman suurempia seuraamuksia. Nyt esim. töissä ollessani närkin jotain pitkin päivää ja varsinaisellla ruokatauolla taivastellaan, että meinasitko oikeasti selvitä noilla kahdella luumulla. Kyllä meinasin.
laulajatarRe: REFLUKSI JA RUOKAILU9.3.2014 18.13
mullakin nuo kahviarjoilut on kiusallisia, etenkin kun ennen pystyn juoda vaikka viisi kuppia päivässä ilman mitään oireita, niin nyt on sitten vaikea selittää ihmisille miksi nyt en juo kahvia tai teetä ollenkaan.

Minulla taas on sellainen tilanne että kun syön niin kaikki tuntuu jyvältä ei minkäänlaisia oireita tai tuntemuksia mahassa tai kurkussa, mutta melkein heit ruoan jälkeen limaneritys lisääntyy ja välillä tulee ihan hirvittävä polte. Välillä oikein haluaisi syödä koska silloin en tunne refluksioireita...onko kellään vastaavia tuntemuksia?
SitrusRe: REFLUKSI JA RUOKAILU9.3.2014 20.14
Muistin hiljattain, että mullahan on ollut syömisvaikeuksia jo ala-asteikäisenä lapsena. Koulussa oli vaikeeta ehtiä syömään vartissa ja vaikka siihen otti seuraavan välkkävartin mukaan, ei sekään aina riittänyt. Ja kylässä syöminen on aina ollut vaikeeta: jotenkin ei ehdi pureskella ja niellä tarpeeksi nopeasti, kun yleensä pitää ehtiä siinä samalla jutellakin. Lapsena istuin kotonakin joskus kaksi tuntia ruokapöydässä, kun ei millään tahtonut maistua.

Kun tulin teini-ikään ja siitä eteenpäin noi ruokailuongellmat helpotti jonkun verran, ja ruokahalukin muuttui hyväksi. Refluksitauti on muuttanut kaiken.

Nyt syömisestä tekee kiusallisen ruokatorven korinat. Tiedän että ne kuuluu monen metrin päähän kun mulle on kerrottu. Kotona rauhassa ja yksin syödessä kuten Myrtti sanoo voi oloaan keventää röyhtäilemällä, mutta seurassa tietenkään ei. On kyllä vanhempia ihmisiä jotka röyhtäilee sumeilematta, mutta ei se ole kivaa käytöstä.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: