Keskustelu
| H.H | Happosalpaajista juttu | 6.3.2020 14.28 |
| "Älä käytä närästyslääkkeitä turhaan - se voi altistaa vaarallisille bakteereille. Iltalehti 6.3 |
||
| Sitrus | Re: Happosalpaajista juttu | 6.3.2020 16.00 |
| Miksi kukaan käyttäisi niitä turhaan? Oliko uutisessa jotain uutta tietoa? |
||
| Rentukka | Re: Happosalpaajista juttu | 6.3.2020 16.44 |
| Luin jutun eikä siinä ollut mitään uutta tietoa. Tottakai kaikki lääkkeet joita syödään turhaan ovat huonoja sillä kohtaa, vaan entä kun ei pärjää ilman lääkitystä, niin tässä tulee lähes syyllinen olo. En ole nähnyt, että diabetes lääkkeitä käyttäviä tai verenpainelääkkeitä käyttäviä syyllistettäisi niin kuin meitä refluksikkoja syyllistetään. Toki luvussa sanottiin, että joillekkin on lääkitys tarpeen, mutta kyllä se ahdistaa, kun jatkuvasti hosutaan ja ollaan kielteisiä näitä ppi lääkkeitä kohtaan. Ei nämä nyt liene kaikkein pahimpia ole ja kun ei ilman pärjää. Lääketieteellä ei ole vaihtoehtoa. |
||
| Mirjami | Re: Happosalpaajista juttu | 6.3.2020 16.47 |
| Ei varsinaisesi mitään uutta! Närästyksen hoidossa käytettävät protonipumpun estäjä -lääkkeet voivat tuoreen tutkimuksen mukaan altistaa vaarallisille, antibiooteille vastustuskykyisille bakteereille. Tutkimuksen mukaan protonipumpun estäjiä käyttävillä todetaan usealle antibiootille vastustuskykyisiä bakteereja 75 prosenttia todennäköisemmin kuin potilailla, jotka eivät käytä kyseisiä lääkkeitä. Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti. Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua. Hoidoista tulee myös pitempiä ja kalliimpia. Tutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä. Lääkkeet toimivat vähentämällä haponeritystä vatsassa, joten on mahdollista, että tämä edistää haitallisten bakteerien toimintakykyä. On esitetty myös, että happosalpaajat vaikuttaisivat suoliston bakteerikantaan, ja sitä kautta elimistön immuunijärjestelmään. Aiemmissa tutkimuksissa protonipumpun estäjät on yhdistetty sekä virusten että bakteerien aiheuttamiin maha-suolitulehduksiin. Hyvin pitkissä lääkehoidoissa pitkä mahalaukun hapottomuus voi myös johtaa esimerkiksi magnesiumin ja B12-vitamiinin puutoksiin. Iäkkäillä ihmisillä pitkään lääkitykseen voi liittyä luuston haurastumista. Pitkät ja suuriannoksiset lääkitykset on aiemmin yhdistetty myös muun muassa sydänoireisiin ja keuhkokuumeisiin. Tutkimuksen havainnot perustuvat kahdentoista tutkimuksen aineistojen meta-analyysiin. Tulokset olivat samoja myös laajemmassa, 26 tutkimusta kattaneessa analyysissa. Jos tulokset varmistuvat lisätutkimuksissa, turhat protonipumpun estäjä -lääkitykset voivat olla yksi antibioottiresistenssiä lisäävä tekijä. Tutkimusten mukaan jopa 50?70 prosentissa tapauksista lääkkeillä hoidetaan kuitenkin oireita, joihin niitä ei ole tarkoitettu. Lääkitykset myös kestävät tarpeettoman pitkään. Itsehoitona lääkkeitä tulee käyttää korkeintaan kaksi viikkoa. Jos närästys vaivaa pitempään, on syytä hakeutua lääkäriin. Refluksitaudista kärsiville happosalpaajalääkkeet ovat kuitenkin tarpeellisia, ja osa tarvitsee happolääkitystä pitkiäkin aikoja. |
||
| Sitrus | Re: Happosalpaajista juttu | 6.3.2020 17.17 |
| Olisi hienoa, jos olisi lääke tehostamaan sulkijan toimintaa. Mut eipä ole. |
||