Keskustelu
| uupunut | Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 29.8.2018 11.02 |
| Aihe on arka enkä tarkoita loukata ketään ottamalla sen esille, mutta olen todella väsynyt ystävien vaivojen vaikerruksiin. Olemme kaikki 70 vuoden kahden puolen, siis ikäihmisiä ja tässä iässä harva on vaivoja vailla. Itsekin olen kipujen pitkäaikainen tuttava, mutta onnekas siinä että olen saanut niihin huomattavasti lievitystä kirurgisin keinoin. Olen onnekas myös siinä, että tekemällä ohjeiden mukaan muutoksia elämääni olen myös toipunut aika hyvin ja toimivaksi. Pystyn kävelemään vaikka saankin siitä helposti lonkkasäryn, tekemään kotityöt vaikka toinen käsi on voimaton. JUmppaan joka aamu ja venyttelen päivän mittaan, iltaunille mennään mielentilavenytyksien kera. Lääkkeiden käyttöni on melko niukkaa. Syön kasvispainotteista sekaruokaa enkä karta maitoa, viljoja ihan vaan varmuuden vuoksi, kuten muutamat ystäväni, vaikka ei allergioita olekaan. Olen väsynyt kuulemaan aina vain huonoja kuulumisia, koetan rohkaista muuttamaan elämäntapoja, yrittämään uusia keinoja mutta kun mikään ei "sovi" eikä mitään haluta muuttaa elämässä, tunnen ihan uupuvani ja masentuvani kaiken rutinan alla. Olen eläkkeellä terveydenhuollon alalta ja tahtoisin nyt eläkkeelle myös näistä ihmisistä. Heille oma sairauskertomus on elämän Raamattu. En tiedä miksi nyt tämän kirjoitankaan, mutta ehkä sanoakseni: ajatelkaa myös muiden jaksamista. Tarttukaa muutokseen. Liikkukaa vaikka kuinkakin vähän, sillä siitä se lähtee. Sallikaa elämän olla muutakin kuin vaivojen vankila. Olen tosi pahoillani jokaisen ihmisen kivusta ja vaivasta mutta se ei AUTA heitä. Jos ei voi luopua yleisesti vaivaa aiheuttavista asioista, viina,tupakat,kahvit,liikkumattomuus niin se on oma valinta! |
||
| Aikuinen nainen | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 29.8.2018 11.30 |
| Minä olen siinä asemassa että en juurikaan rasita muita omilla vaivoillani ja jos joku soittaa ja kysyy mitä kuuluu ja miten voit..en ehdi sanoa kun, että, eipä tänään ole hurraamista, sitten alkaa vuodatus. Ensin omat sitten ystävien, sukulaisten ym.vaivat. Siinä se puhelu menee kuunnellessa. Mieheni sanookin joka ei voi välttää kuulemista kun kotona olemme molemmat, että kuinka jaksat muiden valituksia kuunnella. Sano kerran, että nyt haluan minäkin " valittaa" voitko kuunnella. Siihen minusta ei ole. Eli en ole ruikuttaja, vaikka täällä kirjoitan vaivoistani. Näihin ei tarvi kenenkään vastata ja jos ärsyyntyy niin ei tarvitsi edes lukea. Usein lenkkeilen koirani kanssa psyk.alan ammattilaisen kera, eli hänelläkin on koira. En ikinä puhu omasta elämästäni/sairauksistani hänelle mitään, mutta huomaan kuinka hän mielellään puhuu minulle elämästään, lapsistaan ja ties mistä. Että tarpeita on meillä kaikilla puhumiseen. Onko se sitten ruikuttamista sen tuntee jokainen omalla kohdallaan kuten tuntee. Täällä kaikki perustuu omaan vapaaehtoisuuteen. Joko ottaa kantaa tai ei ota. Kiitos kun avasit keskustelun...👍 |
||
| kiitti.vaan | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 29.8.2018 12.01 |
| Helppoahan se olisikin jos voisi esimerkiksi liikkua säännöllisesti tai edes joskus. Kun päätä huimaa ja heitättää ja sydänoireet on joka päivä päällä, tai vatsaoireet rajoittaa, elämä menee ahdistavaksi, kun mihinkään ei pysty. Oma maailma pienenee muutaman kymmenen neliön sisään. Mistä siinä enää puhut kenenkään kanssa ? Minä olen ihmisten hermoja säästääkseni eristäytynyt kotiini, en kutsu vieraitakaan, koska en tiedä mikä vointini on milloinkin. Yritän pärjätä niin vähin terveysasemakäynnein kuin suinkin, etten sielläkään uuvuttaisi ketään. Emme voi sille mitään, että iäkkäitä samantapaisin vaivoin on niin paljon. Yksilölle sairaudet ovat henkilökohtainen ongelma, vaikka me hoitohenkilökunnalle olemme suuri vaivojamme valittava massa. |
||
| Aikuinen nainen | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 29.8.2018 12.28 |
| Sitä ei monet ajattelekaan, että elämämme ovat suurimmalla osalla niin erilaiset ja voimavarat selviytyä arjessa ovat todella vaikeita. Sairauksia on vaikka kuinka mutta ei ole ketään kenelle niistä puhuisi. Syöpäsairas ystäväni sanoi minulle kun päivittäin monia kertoja soitti minulle ja kun tavattiin, että jos ei saisi sairaudestaan puhua hän menehtyisi. Olkapäitä tarvitaan. Kun olin terveempi, tein vapaaehtoistyötä ja siinä jos missä näki ja koki kuinka yksin ihmiset ovat sairauksineen ja murheineen. Ja nyt kun itse on aika heikoilla on onni, että on ystäviä ja läheisiä jotka soittavat ihan sitä varten, että haluavat kuulla miten jaksan. Eli näitäkin onnekseni on. Myös se toimii toistekinpäin. Minä kuutelen heitä eli vaihdamme ikäänkuin epikriisejämme.🙂 Mutta edelleen monille olen kuuntelija ja ehkä olen juuri sen hetken se ihminen joka auttaa jaksamaan. Eli heitä tarkoitin joita ei minun vaivani kiinnosta mutta mieluusti minä saan olla heille se kuuntelija. En silti koe heitä ruikuttajiksi. Jos kokisin tekisin kuten mieheni sanoo...stop. |
||
| eräs.toinen | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 29.8.2018 12.32 |
| Mummoni tapasi sanoa: "Älä koskaan arvostele ketään kenen saappaissa et ole ollut vähintään kaksi viikkoa". |
||
| tavallinen akka | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 29.8.2018 13.32 |
| Kuuntelen mielelläni ns.valittavia ihmisiä. Haluan kuunnella. On tosiaan niin, että ihminen voi ihan oikeastikin jäädä sairauksiensa vangiksi. Ensin fyysiset sairaudet voivat rajoittaa tavalla tai toiselle liikkumista ja sosiaalista elämää ja sen jälkeen, kun ihminen jää vankilaansa kotiin, tilanne usein alkaa aiheuttaa psyykkisiä oireita. Aina ei nimittäin ihan heti sopeudu siihen, että suuri osa kaikesta, mikä ennen oli mahdollista, ei enää ole. Ensin pitää sopeutua sairauteensa ja sen jälkeen sen tuomiin rajoitteisiin. On siinä haastetta. On luonnollista, että terveys/sairaus ahdistaa ihmistä ja ihminen haluaa puhua siitä. Sosiaalinen elämä kapenee, mahdollisuudet kohdata toinen ihminen pienevät. Moni on asuu yksin. Kun kohtaan ihmisen, joka ei voi hyvin, kuuntelen mielelläni. Saatan olla ainoa jollakin viikolla tai kuukaudessa, joka häntä kuuntelee. Tai se voit sinä. Jos se yhtään auttaa niin annan mielelläni aikaani ja yritän kannustaa jaksamaan. Se ei maksa minulle mitään ja ystävällisyys palkitsee sekä saajan että antajan. Molemmille tulee parempi mieli. Olen tavallinen akka vaan, en kuvittele olevani mikään sekunda-äiti-Teresa. Tavalliselle akallle tuntuu aika luonnolliselta helpottaa toisen ihmisen matkaa tässä elämässä. Mitä parempaa voisimme tehdä ? |
||
| Aikuinen nainen | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 29.8.2018 13.48 |
| Tämmöisiä tavallisia akkoja maailma kaipaa 👍 Ja tällaiset foorumit missä lähes kaikki olemme samassa veneessä on todella yksi "parantava" voima elämään...i. ❤️❤️ Itsekin olen saanut tittelin " koirankusettajaterapeutti"🤔 eli kulkiessa kuulee tarinan jos toisenkin tosielämästä. |
||
| 60+ | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 29.8.2018 15.16 |
| Eikö työstään uupuneille ole omaa vertaistukiryhmää, että jaksaisi taas kestää tavallisia kuolevaisia, joita on jo ammattinsa puolesta joutunut kestämään ? Kaikkeen ja kaikkeen työhön voi uupua. Se on inhimillistä. Piristyvää mieltä ja voimia aloittajalle ! |
||
| kiitti.vaan | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 29.8.2018 15.44 |
| Tekisi mieli kysyä, miksi aloittaja kohdisti kirjoituksensa juuri tänne. Miksei hän ole osoittanut sanojaan suoraan "valittajiksi" kokemilleen ystävilleen ? Voisi myös nähdä mitä on "valitusten" takana. Siellä voi olla henkistä kipuakin ja yksinäisyyttä. Alan ammattilaisena ihmisen olettaa ymmärtävän vertaistukipalstan merkityksen, tämä on refluksi- ja vähän muittenkin mahasairauksien vertaistuki. Täällä voi saada laajasti kokemusperäistä tietoa sekä vinkkejä oman oireistonsa hoitamiseen, voi vaihtaa kuulumisia, miten kelläkin menee, henkinen puoli on myös tärkeä. Sitäkin voi "hoitaa" täällä. Täällä kun kukaan ei koe valitukseksi jos kertoo sairautensa tilasta, kuinka kipeä on. Kipu on osa useimpia sairauksia. Ihminen on kokonaisuus. Fyysinen olo vaikuttaa psyykkiseen oloon. Uskon, että täällä jokainen on tehnyt kaikkensa olonsa kohentamiseksi. Liikutaan niin paljon kuin voidaan oireiltamme ja yritetään saada syödyksi terveellisesti. Joskus saa olla onnellinen, että ylipäätänsä saa syödyksi jotain. Oikein hyvää vointia aloittajalle, nimimerkki "uupuneelle" ! Toivon, että löydät voimia ja sanat kertoa ystävillesi suoraan sen, minkä katsoit asiaksesi meille kirjoittaa. |
||
| Aikuinen nainen | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 29.8.2018 17.02 |
| Tosiaan minulle on Gastroenterologi suositellut tätä foorumia paikaksi mistä voi hakea vertaistukea ja myös antaa sitä. Paljon olen tukea saanut, toivottavasti myös olen antanut. Kuuluiko teksti tähän ketjuun onkin toinen kysymys.🤔 |
||
| Rakenteellinen_ | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 29.8.2018 20.04 |
| Kyllä vaan taas on hienoa kannustusta sairaille. Jättäkää kahvi, viina, tupakka ja syökää terveellisesti, liikkukaa. Hoh hoijaa. Itse olen vähä päälle parikymppinen sosiaalialan ihminen ja toiminut terveydenhoitoalalla. Ihmettelen kyllä suuresti suhtautumistasi ystäviisi ja ylipäätänsä kroonisesti sairaisiin ihmisiin. Kyllä hiukan heräsi ajatus oketko ikinä ollut oikealla alalla? Sairaus rajoittaa ihmisiä monella tavalla ja tavallaan ymmärrän pointtisi, mutta en suhtautumistasi. Ihminen voi paljolti päättää henkisesti onko terve vai ei, vaikka diagnoosina olisi pitkä lista lääketieteellisiä sairauksia, moni asia riippuu asenteesta sekä omasta suhtautumistavasta sairauteensa suhteessa elämään. Mutta muistakaamme, että täälläkin on paljon kaikenikäisiä vaikeista refluksisairauksista kärsiviä, eivätkä he todellakaan neuvoillasi terveeksi tule. Ja väität, että sairaus on oma valinta- tuskimpa ystäväsi tai kukaan muukaan täällä on päättänyt sairastua, ei kukaan huvikseen ole sairas. Voisit aloittaa mielestäni sillä, että muuttaisit omaa asennettasi, ehkä ystäväsikin muuttaisivat käytöstään. Täällä varmasti valitetaan, mutta eikö se ole osittain vertaistuen tarkoituskin, tuetaan ja autetaan vaikeimman läpi. Jos et sitä kestä, mene muualle valittamaan sitä miten muut valittavat. Paras keino on varmasti olla omissa oloissaan, ei ainakaan törmää valittaviin ihmisiin. |
||
| Sitrus | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 30.8.2018 7.00 |
| Luulisi aloittajan tuohon ikään mennessä oppineen, että jos ei pidä ihmisistä voi olla sitten itsekseen. Tuskinpa he seuraasi sen koommin kärttävät, kun vain kerrot heille miten rasittavia he ovat sairauksineen. |
||
| kahvikissa | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 30.8.2018 8.52 |
| Aloittajan mielestä siis kaikki sairaat ovat viinaa kaksin käsin vetäviä ketjupolttajia, joitten ainoa "ruoka" on kahvi ja jotka eivät tönöstään liiku kuin viina- ja tupakkakauppaan ? Vetää sanattomaksi. |
||
| Sitrus | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 30.8.2018 15.09 |
| Tossa pistää silmään, että ap kertoo saaneensa itse apua leikkaushoidosta. Varmaan se vähentää ruikuttamisen tarvetta, kun hoito tehoaa. Olen minä huomannut, että jotkut lääkäritkin närkästyvät, kun heidän määräämänsä lääke ei tepsi tai jopa pahentaa vointia. Uppiniskaiseksi potilaaksi siinä tuntee itsensä. |
||
| AnnaMyy | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 30.8.2018 15.40 |
| Kyllä me täällä toisiamme tukevat kuunnellaan ja myötäeletään parhaamme mukaan toistemme ruikutukset. Sana ruikutus itsessään on leimaava, me ollaan pahoista kivuista, unettomuuksista ja kriiseistä kärsiviä ihmisiä-niistä kertoessamme jos joku haluaa nimitellä ruikuttajiksi-ei ole meidän ongelma. Tuon sanoi mulle kerran eräs psyk.sh: onhan sulla muutakin elämää kuin kipu! Jonka jälkeen koetin sisäistää asiaa.Valitettavasti omallakin kohdalla tää kipu on kroonistunut niin etten voi erottaa kipua ja muuta elämää-niin kovasti kuin sellaiseen toivoisin pystyväni. Ihmettelin mäkin aloitusta, miksi kohdistettu juuri tänne🙄Voin vakuuttaa että me täällä toisiamme tukijat ollaan keinoja jos toisiakin käytetty, päällä ei ehkä ole seisottu virtuaalikimpassa, mutta aikamoinen skaala on, mitä olemme yrittäneet. |
||
| Aikuinen nainen | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 30.8.2018 16.06 |
| Kiitos tosiaan aloittajalle, ehkä silmät nyt aukeaa minkälaista elämää me jokainen elämme haluamatta itse näitä vaivoja kukaan omalle kohdallemme. Paljon kun olen sairaalassa maannut, olen tavannut sydämellisiä, empaattisia lääkäreitä ja hoitajia. Myös niitä jotka osaavat tällaista näytellä. Ja sitten niitä jotka eivät edes yritä näytellä, ehkä eivät edes osaa. Että jos se kyky puuttuu paneutua toisen asemaan joku voi yrittää sitä opetella. Monet eivät silti opi. Äsken juuri oma puolisoni taas totesi, että et aina kuuntelisi muiden valituksia, että sanoisit nyt en jaksa. Soitellaan toiste. En osaa olla sellainen. Koen, että minulle on annettu myös se ymmärrys, että moni muukin on kipeä ja heillä ei ole sellaista ystäväpiiriä joille voi soittaa ja kertoa pahaa oloaan. Minä olen kiitollinen, että minulla on joten jaksan yrittää oman parhaani koska tiedän puhumisen helpottavan oloa. Jopa tämä kirjoittaminenkin sitä tekee. Oppia ikä kaikki! |
||
| Sitrus | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 30.8.2018 16.45 |
| Kyllä on jälkeenpäin ottanut aivoon, että kuuntelin kiltisti vuosikausia systerin tarkkoja kuvauksia ihottumistaan ja arvuutteluja ruoka.allergioista. Välillä se luki mulle puhelimessa pitkiä stooreja eri ruoista ja mitä ne voi aiheuttaa. Ikinä en mukissut enkä sanonut että riittää. Sit kun mun käsi murtui tuusan nuuskaksi ja ravasin tutkimuksissa ym. joita on mapillinen ja kärsin jatkuvasta kivusta, se sanoi nopeasti että ajattele jotain muuta. Refluksista ja etenkin syöpäpelosta se alkoi huutaa! Muutenkin on tullut ilmi, että on ihmisiä, joiden asenne osoittaa, että ota yhteyttä sit kun olet taas kunnossa. Tai ainakin iloinen. Kun on kuulemma rasittavaa kuunnella toisen kärsimisestä. Just just. |
||
| Aikuinen nainen | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 30.8.2018 18.13 |
| Mä en Sitrus voi käsittää miten kovin läheltä sinun kokemuksesi liippaa minuakin. Sisartasi ja käden murtumaa myöden. Ja moni muukin kokemus mikä liittyy sisareesi. Aina kuuntelin kuskasin vein paikasta toiseen kun minulla oli auto hänellä ei. Paskasen passin sain kiitokseksi, vaikka en ollut mitään kiitosta vailla. Se tuli kuitenkin. Elämme omia elämiämme tahoillamme. Lohdullista on, että muut sisarukset ovat minun tukenani ihan omista katsantokannoistaan. En ole provosoinut heitä. |
||
| Sitrus | Re: Miten toimia ruikuttavan ihmisen kanssa | 30.8.2018 18.24 |
| Niin, tästä on ollut puhetta. Sitä mä en muistanut että sullakin on käteen sattunut. Mullahan ei muita sisaruksia ollut. Että senkin takia yritin viimeseen asti pitää hyvät suhteet sen ainoan kanssa. Eikä sitä oikein halunnut uskoa, että oma sisko on niin inhottava. Muistan senkin, että kun se luki yo- kokeisiin meillä piti olla tosi hiljaa. En saanut edes tuoda kavereita, että sillä olisi työrauha. Sit kun mä myöhemmin luin vuorostani kirjoituksiin, se nauroi ja metelöi. Kun sanoin etten pysty keskittymään, sitä ei olis vähempää voinut kiinnostaa. Kirjoitukset oli pikkujuttu, kun ne ei koskeneet häntä. Aika vähän on kyllä kivoja muistoja siitä. Mä en vieläkään oikein tajua, että jotkut, useimmat, suhtautuu nuorempaan sisarukseen kuin ihmiseen. Muhun suhtauduttiin kuin rasittavaan kiusanhenkeen. Ei tarvinnut tehdä muuta pahaa kuin olla. |
||