Keskustelu
| Sitrus | yövierailut | 10.3.2012 12.19 |
| Vähän hassu otsikko, mutta selitän. Meidän oli tarkoitus mennä sukulaisten luo 400 kilsan päähän viikonlopuksi pe-su. Nää on sellaisia ihmisiä, joita me tavataan yleensä vaan kerran vuodessa, mutta niiden toinen 4-vuotias kaksonen on meidän kummipoika joten useamminkin voisi nähdä, että saisi kehitettyä kummipoikaan jonkunlaisen suhteen. Mua rupesi kuitenkin jänistämään yöpymiset. Mun on niin vaikea nukkua kotonakin. Herään 4-5 kertaa yössä, vuoroin kylmä vuoroin hiki, tuskanen olo, välillä on juotava, ravattava vessassa tai vaan istuttava. Ja olen tosi herkkä melulle - ja aamulla huonotuulinen ja hitaasti virkoava. Yleensä nukun kunnolla vasta aamuviidestä eteenpäin. Niillä taas pojat herää 6-7 aikoihin ja mekkalointi alkaa viimeistään siitä. Me oltais nukuttu niiden mökin parvella, kuumassa eikä mitään yksityisyyttä luvassa. Lyhyesti sanottuna, jänistin. On vieläkin vaikea hyväksyä, että ei ole enää se reipas reilaaja, joka nukkuu vaikka aidanseipäällä ja sopeutuu kaikkiin olosuhteisiin. Mä en usko että tollaset pikkulasten vanhemmat, jotka ei itsekään paljon unta saa, voivat käsittää että joku on refluksin takia näin "vaatelias" vieras. Mutta musta tuntuu, että se on vaan niin, että ei kannata mennä yöpymään sellaiseen paikkaan, jossa ei saa sulkea ovea takanaan ja nukkua niin pitkään ja silloin kun saa nukuttua kun haluaa. Kuulosti miten uskomattomalta vaan, niin tällasta tää elämä nyt vain on! |
||
| Vanilja | Re: yövierailut | 10.3.2012 15.29 |
| Minä olen aina nukkunut huonosti vieraissa paikoissa, en ole ikinä halunnut mennä mihinkään, missä ei ole omaa rauhaa. En kestä olla kenenkään aikatauluissa kiinni, haluan tehdä kaiken omaan tahtiini. Siksi en hirveästi ole yökyläillyt aiemminkaan. Tietysti silloin kun ei ole ihan kunnossa, haluaa pysyä kotona omassa turvallisessa sängyssään. Sitrus, oletko ajatellut pyytää lääkäriltä melatoniinireseptiä, sehän saattaisi auttaa sinua nukkumaan paremmin? |
||
| Zena | Re: yövierailut | 10.3.2012 18.26 |
| Täältä löytyy kohtalotoveri, vatsa turpoaa yöllä, porisee kummallisesti, sydän alkaa hakkaamaan, pitää nousta ja ottaa lääkkeitä. Siinä menee valvoessa parikin tuntia helposti että maha rauhoittuu. Reissussa ruuat ovat sitä sun tätä. Vaikka kuinka olis evästä mukana ja yrittäis vahtia syömisiä niin jotain ongelmallista tulee taas syötyä ja maha turpoaa tai tulee ripuli. Syömättömyyskään ei ole ratkaisu sillä maha turpoaa sittenkin. Ei toiset ihmiset ymmärrä mikä minua vaivaa, anopin mielestä minä olen vain kranttu. Nykyään en reissaa enää missään kun en yksinkertaisesti jaksa. Autossa istuminenkin (tärinä) saattaa laukaista hirveän närästyksen ja turvotuksen ja niin huonon olon että henkeä ahdistaa ja oksettaa.Lentäminen saattais olla parempi vaihtoehto mutta pelkään että sielläkin henkeä alkaa ahdistaa (tyrän takia). Yöpymiset minä olen ratkaissut siten että me mennään hotelliin yöksi. Siellä saa valvoa. Tietenkään ei sitten tule käytyä paljon missään kun hotelliyöt on kalliita. |
||
| Amalia | Re: yövierailut | 10.3.2012 18.28 |
| Minäkin arvostan omaa rauhaa enkä ole kovin innostunut kyläpaikoissa yöpymään ellei ole omaa huonetta, mielellään vielä etäämmllä talon väestä, jos mahdollista, ja ellei saa kohtuullisen pitkään aamulla halutessaan nukkua. Ja kuumassa en minäkään hyvin nuku. Yövierailuja minulla ei ole vielä ehtinyt refluksioireilun aikana olemaan, mutta jos kuvittelen olevani kylässä sellaisen vatsan kanssa kuin mitä vatsani viime vuoden lopulla oli, ei tunnu ollenkaan houkuttelevalta - mieluumin omassa petissäni silloin olisin. |
||
| Sitrus | Re: yövierailut | 10.3.2012 18.51 |
| Eihän näitä oireita kellekkään toivo, mutta lohduttaa vähän kun kuulee että meitä on muitakin. Ihmettelijöille antaisin ah niin mielelläni tän olotilan kokeiltavaksi vaikka viikoksi tai pariksi. Eikä monikaan välttämättä sano suoraan että ei tajua tätä, sen vaan kuulee äänestä. Minäkin kun tosiaan olin juuri sellainen mukautuva ja sopeutuva reipas reetta. Yleensä kun ollaan kesällä näiden sukulaisten luona, me yövytään erillisessä aitassa. Mutta ei se ole talvella käytössä. Ja tosiaan, toi ajomatka on lisäharmi. Onkse sitten se tärinä vai monen tunnin istuminen, mikä tekee tukalan turvotuksen. Ja nyt olen taas niin väsynyt että hyvä ettei lähdetty. |
||
| jets | Re: yövierailut | 10.3.2012 19.07 |
| Korvatulpat ja silmälaput! Niitä olen itse menestyksekkäästi käyttänyt :) |
||
| Amalia | Re: yövierailut | 10.3.2012 19.18 |
| Silmälappuja mäkin tarvittaessa käytän, kun monilla on niin valoisat huoneet, etten saa unta sen takia. Ja nyt pitäisi ruveta asentamaan taas pimennysverhoa omaankin makkariin, kun on ruvennut kevätvalo häiritsemään yöunta. Sitrus, voisko sun nukkumisongelma johtua liiasta valosta? |
||
| Amalia | Re: yövierailut | 10.3.2012 19.24 |
| Mullakin pitkät matkat, kun joutuu istumaan aloillaan, pahentavat närästelyä ihan selvästi. Automatkoilla olisi pidettävä taukoja vähintään parin tunnin välein. |
||
| Amalia | Re: yövierailut | 10.3.2012 19.34 |
| Sitrus, siis en siis tietenkään tarkoita, että se suurin ongelma sulla se valo olisi, mutta jos tämä kevään valoisuus vain pahentaisi tilannetta...?? Tuli tietty mieleen siitä, kun itsellä joka kevät sama juttu, että valo ei anna nukkua. Pahin tilanne vatsaoireilu + valo. |
||
| Maria | Re: yövierailut | 10.3.2012 21.40 |
| Mäkin nukun nykyään tosi huonosti varsinkin kyläpaikoissa, ennen ei ollut nukkumisen kanssa mitään ongelmia. Nyt olisi yökyläreissua tiedossa ja hieman ahdistaa jo ennakkoon. Henkilöt, joille menen, tietävät tästä ongelmastani, mutta todennäköisesti eivät muista taas etten voi syödä 3-4 tuntia ennen nukkumaan menoa. No varmaan joudun jotain sanomaan myös ruoka-aineista joita en voi oireiden vuoksi syödä, mutta en haluaisin mitään voivottelua enkä paapomista. Minun suurin ongelmani näiden yökylävierailuiden osalta taitaa olla se, etten halua saada mitään sairaan ja vammaisen leimaa enkä kuunnella ihmettelyä tai voivottelua kun ei se asioita auta. Olen esimerkiksi mielestäni joillekin ihmisille moneen otteeseen kertonut jo aikoja sitten etten voi ruokailun jälkeen käydä makuuasentoon tai etten voi juoda normaalia kofeiinipitoista teetä ja siitä huolimatta kuuntelen kerta toisensa jälkeen kommentteja, että voisin vaikka käydä ruokalevolle tai tiedusteluja, että auttaisiko teen juonti...kai se johonkin määrään asti on luonnollista, etteivät ihmiset voi tuollaisia asioita muistaa, välillä vaan tuntuu äärimmäisen rasittavalta. Pitäisi varmaan nukkua yönsä kotonaan, ettei tulisi tuota lisästressiä. Ennen närästelyongelmia kaikki kyläilyt oli kyllä lastenleikkiä nykyiseen verrattuna. |
||
| refluksikurkku | Re: yövierailut | 11.3.2012 11.00 |
| Sitrus, ymmärrän täysin ettet halua mennä yökylään noihin olosuhteisiin. Itsellä yöt useimmiten täysin ok - mutta en minä vaan halua herätä vapaa-aamuina 6-7 aikoihin mekkalointiin enkä yhtään mihinkään muuhunkaan. Kyläily taitaa nykyään olla parhaimmillaan, jos hotellihuone ym -- tai täysin erillinen huone maalla (eikä vanhemmat tm päästä tahallisesti lapsia hakkaamaan ovea kuuden aikaan tyyliin "heh, heh, tälläistä tämä pikkulapsiperheessä aina on"). Joskus lääkkenottoa ja syömistä ei pysty ajoittamaan niinkuin pitäisi yökyläiltäessä. Ja muuten joskus harvoin kyläiltäessä ärsyttävät kommentit "miten sä voit juoda kuohuviiniä lasillisen mutta et syödä tätä hyvää terveellistä (ja iänikuista) tomaatti-kurkkusalaattia?"... Ihan vaikka samallalailla kun laktoosi-intolerantikko voi juoda viskiä mutta ei maitotuotteita. Kyläiltäessä ärsyttävintä on se, että ollaan sovittu aikaisemmin ruoasta ym ja se onkin sitten vaihdettu (emännän mielihalusta) johonkin täysin muuhun, jota en voi syödä ollenkaan. Näitä on tullut pari kertaa vastaan. |
||
| Hilla | Re: yövierailut | 11.3.2012 12.51 |
| Mulla on mukana aina korvatulpat(apteekista pehmeät suippenevat, ei niitä kamalia vaahtomuovi lieriöitä) ja omia eväitä. Ei ole kyllä kukaan suhtautunut mitenkään nyrpeästi tai epäkorrektisti. En ees selittele kauheasti, totean vain, että mä nyt syön näitä ja otan pöydästä mitä voin, kiitos. |
||
| Sitrus | Re: yövierailut | 11.3.2012 13.25 |
| Mä teen samoin kun Hilla, otan omia eväitä. Lisäksi olen rajoittanut vierailut niin, että kyläilen vain fiksujen ihmisten luona. Siis niiden jotka tajuavat asioita. Monet tuntuvat helpottuvan, kun huolehdin itse omista syömisistäni. Ja auttaa kummasti, jos ihmisillä itsellään on kokemusta esim. diabeteksestä tai jostain suolivaivasta, jotka rajoittavat syöntiä. Ärsyttävintä on yrittää selittää tätä sairauden oikullisuutta ja rajoitusten vaihtelua, mutta kyllä sekin menee. Ja vielä se, että VAIKKA noudatan erikoisruokavaliota olen SITTENKIN huonovointinen ja väsynyt ja ärtyisä (joskus). |
||