Keskustelu
| Sitrus | hikka | 25.11.2011 13.05 |
| En muista että tästä olisi ollut puhetta ennen. Mulla tulee silloin tällöin hikka kun käyn nukkumaan. Aina juuri silloin. Hikkaaminen on rajua, se sattuu kurkkuun ja ruokatorveen. Mitä enemmän yritän saada sitä loppumaan, sitä pahemmaksi se käy. Onko kellään muulla? Ehkä se liittyy palleatyrään tai ruokatorven liikevajaukseen. Ei mulla aiemmin hikkaaminen koskenut. |
||
| Mindi | Re: hikka | 25.11.2011 20.34 |
| jooo, mulla on kanssa hyvin usein hikka. Ei välttämättä tuu ennen nukkumaanmenoa kuten sulla. Mutta ihmeen usein tota hikkaa itsellä. Mullakin se on melko voimakasta ja käy kipeetä välillä. |
||
| jets | Re: hikka | 25.11.2011 21.05 |
| Ohhoh. Tosiaan, itselläni hikka tuli melkein aina, kun olin syönyt mahan täyteen ja poltin tupakkaa. Hikka tuli aina kun hengitin tupakansavua sisään, mutta muutoin ei. Ja nyt kun en polta, ei ole hikkaakaan ollut vissiin ollenkaan. Mun hikka ei siis sitten koskenut mitenkään. |
||
| M-M | Re: hikka | 25.11.2011 23.35 |
| Minulle läheinen aihe! Tai no, ei enää sillä: Kuten olen usein sanonut täällä, kaksi vuotta sitten en vielä tiennyt mitä närästys on; olin lähinnä nähnyt Samarin-mainoksia telkkarista ja se oli siinä. Mutta siihenastisen elämäni aikana olin kärsiny kovista hikoista. Muistan lapsena, kun hikkoja saattoi olla yli kymmenen päivässä, enkä nyt puhu yksittäisitä hikkauksista, vaan kohtausten määristä. Vielä kaksi vuotta sitten juodessani vaikka limsaa liian suuren kulauksen, hikka alkoi välittömästi. Sama koski alkoholin nauttimista: vaikutin humalaiselta jo yhden oluen jälkeen, kun hikka iski. Kun refluongelmat alkoivat, hikka katosi pois elämästäni. Kahteen vuoteen en ole hikotellut kertaakaan. Hikka vaihtui siis refluun, ja mielestäni tämä on kummallista. Ennen en osannut röyhtäistä, mutta hikan kyllä sain aina aikaiseksi. Nyt asia on päinvastoin: röyhyjä kyllä on, mutta hikkaa ei vain tule. Osaakohan joku sanoa tästä jotain? |
||