logo_1.bmp  Refluksikot kertovat


Täältä löydät refluksikkojen kertomuksia omista taudeistaan. Jos haluat lähettää oman tarinasi luettavaksi, käytä yhteydenottolomaketta ja lähetämme sinulle kysymykset, jotka toimivat tarinasi runkona. Päivän refluksikuulumiset on siirretty "Sopeutuminen" - osioon erilliseksi linkiksi.

  • Anni (krooninen refluksitauti, säännöllinen lääkitys)
  • Hannele (krooninen refluksitauti, säännöllinen lääkitys)
  • Henna (ajoittaista refluksia, tarvittaessa lääkitys)
  • Niina (leikattu; Nissenin fundoplikaatio)
  • Tuikku (krooninen refluksitauti, ei löydetty sopivaa lääkitystä)
  • Marja (krooninen refluksitauti, säännöllinen lääkitys)
  • Jalmari (krooninen refluksitauti, leikkausjonossa)
  • Pauliina (krooninen refluksitauti, säännöllinen lääkitys)

**********************************************

Anni, kroonista refluksia vuosikausia, säännöllinen lääkitys                                                        

Varsinainen refluksidiagnoosi tuli vasta 5 v sitten mutta sitä on luultavasti ollut kauan! Olen nyt 50+. Refluksia on ollut myös perheessä; äidillä on jatkuvasti närästysongelmia ja siihen lääkitys Somac. Pojallani on ollut refluksia 9 - vuotiaana ja sai lääkityksenkin ylävatsatähystyksen jälkeen. Kuvioissa mukana saattaa olla itsellä jonkinlaista rasitusastmaa, ei kuitenkaan selvää diagnoosia.

Oireina on jatkuva yskä, köhiminen ja rykiminen. Ääni häipyilee ja käheytyy. Ruokatorvi on ärsyyntynyt ja yläpäässä turvotusta. Oireet pahenee, jos puhun paljon tai laulan tai hengästyn. Vääränlainen ruokavalio pahentaa oireita kanssa.

Lääkkeenä on Somac joka päivä. On kokeiltu Nexiumia, kuivatti limakalvot aivan. Lääkkeenä myös Aerius, joka avaa hengitysteitä, ja inhalaattori. Leikkauksesta ei ole ollut puhetta.

Puhetyöläisenä (ja laulu-) refluksi on harmittava tauti! Illasta ei enää ääni kulje tai korkeintaan kähisee...

Vaikka refluksitauti on, kyllä tämän kanssa oppii elämään ...


j0442246.jpg

*********************************************

Hannele,  kroonista refluksia 5 vuotta, säännöllinen lääkitys

Muistan sen talven hyvin - olin kolmetta kuukautta hyvällä painonhallintaprojektilla kaikkien oppien mukaisesti -  painokin tippui 5  kg ihannelukemiin! Terveellistä ravintoa, liikuntaa, rentoutumista.  Siihen tuli sitten se tavallinen talviflunssa - ja  sen seurauksesta alkoikin oudot oireet kurkun ja ruokatorven seutuvilla. Töissä ääni ei meinannut kestää.

Outoja selittämättömiä oireita oli parisen vuotta. Kaikenlaisissa testeissä kävin mutta letkua nieleen en pystynyt meneen. Kukaan ei kertonut, että sen voisi tehdä myös nukutuksessa! Painajaismaista aikaa! Kukaan ei tosissaan epäillyt närästystä tai refluksia. Närästystä oli ehkä pari kertaa vuodessa. Töitä täytyi vähentää, koska ääni ei kestänyt enää normaali määrää. Sosiaalisessa elämässä roikuin mukana puhumista välttäen.

Kurkku rupesi vähitellen punottaan ja sitten kokeiltiinkin happosalpaajia. Olo parani puolen vuoden sisällä jotenkin siedettäväksi. Tosin mikä tahansa olis siedettävää sen alun jälkeen. Lääkitys, ruokavalio ym ym - kaikkea on tullut kokeiltua pitkiäkin aikoja! Röyhtäily ja hengenahdistus häipyi - jotain hienoa tässäkin taudissa! Onneksi ei ole muita tauteja vaivoina.

Edelleen on huonoja ja hyviä kausia. Huonot kaudet on tosi rasittavia - viimeinen kesti useita viikkoja. Oireena tavallisesti ruoan jälkeen röhinää, melkein kivuliasta ihmeellistä supistamista nielun takaosassa ja äänen kanssa hankaluuksia. Vakioasiakas hammaslääkärissä, reikiä piisaa. Äänityö vaati erillisen kalliin mikrofonin hankinnan!

Refluksi ei ole mielessä enää koko ajan mutta kyllä se kolmikymppisen elämää muutti. Työkyvyn säilyminen huolestuttaa. Tsemppiä kaikille hankalien oireiden kanssa kamppaileville!!

 

Hannelen tarinan löydät yksityiskohtaisemmin "Refluksi" - osion alalinkeistä.

*****************************************

 

Henna, satunnaista refluksia 10v, ei säännöllistä lääkitystä

Refluksioireet alkoi 10v sitten, kun olin 40+. Suvussa sitä oli ollut isällä.

Oireina on mm. vatsan turvotus, hillitön röyhtäily, jatkuva kuiva yskä. Nestettä ei onneksi nouse kurkkuun asti. Rytmihäiriöt liittyy kanssa refluksiin (olen itse ajatellut, että johtuvat vatsaoireista, kun pallea turpoaa). Kaksi tähystystä tehty tähän mennessä, mutta niissä ei ilmennyt muuta kuin tuo refluksivaiva.

Pahentavia juttuja itsellä on stressi ja liian myöhäinen ruokailu (yskiminen alkaa vaaka-asennossa). Ruoka-aineista ei käy suklaa, kahvi, raaŽat juurekset (esim. porkkanat), tuore ruisleipä, lohi,  ja mausteiset/rasvaiset ruuat. Olut, siideri, valkoviini ja appelsiinituoremehukin pahentaa oireita.


j0438369.jpg

Oireita helpottavia on loma tai vapaa eli rentoutuminen. Ruokien puolelta käy hyvin puurot, vesi, marjateet, kevyet salaatit, banaanit, kasviskeitot, juurekset esim. porkkanat keitettynä. Alkoholipitoisista aineista parhaiten sopii punaviini. 

Rennietä syön epäsäännöllisesti, kuurimaisesti Nexiumia ja Somacia - yleensä kolmen kuukauden kuuri. 

Minulla oli divertikuliitti, jota sairastin 7 vuotta ja sen jälkeen leikattiin eli poistettiin n. 20 cm paksusta suolesta 4 vuotta sitten. Voi olla, että refluksivaiva kehittyi tuona aikana? Divertikuliittivaivat loppuivat siihen eli jouduin syömään jatkuvasti antibioottia tulehduksien vuoksi.

Refluksin vaikutus ei näy työssä paljonkaan, ainoastaan yskä epämukavaa esim. palavereissa ja koulutuksissa. Kuoroharrastuksessa yskä on haittaava tekijä, mutta veden juonti hillitsee jonkin verran yskimistä. Matkoilla pitää varoa voimakasmausteisia ruokia!

Terveiset muille refluksikoille: ruokavaliolla ja ruoka-ajoilla (ei syöntiä ennen nukkumaanmenoa) pystyy vaikuttamaan oireisiin lieventävästi! 

*********************************************

 

Niina, refluksitauti 10 vuotta, leikattu 2 kuukautta sitten

Refluksitautini alkoi varmuudella 2000-luvun alussa, mutta uskon kärsineeni tästä jo kuitenkin paljon kauemman aikaa. Närästystä on meillä perheessä ollut sekä isällä että äidillä. Isällä oli tosi pahana, mutta en usko, että sitä koskaan diagnosoitiin.

Lapsuudessa oli jos jonkinlaista mahavaivaa ja on tullut kokeiltua jonkinlaista dieettiä sekä muutakin. Laktoosi-intorelanssi diagnosoitiin 80-luvulla, jonka jälkeen alkoi vähälaktoosinen dieetti - ja sitten tulikin jo useiden vuosien jälkeen laktoositon dieetti. Kamalien mahakipujen sekä tähystyksien jälkeen diagnosoitiin maitoallergia. Joten nyt ollaan oltu yli 10 vuotta maitoallergisen dieetillä. Tuo närästys on ollut siinä sivussa koko ajan. Kun sai mahaoireet vähän kuriin, niin alkoi paremmin tulla esille refluksioireet.

Oireena itsellä on ollut kamala polte ruokatorvessa, maha pitää meteliä sekä kuplii. Röyhtäilyä ja ruuan tulemista suuhun takaisin esiintyy myös. Paineen tunne kurkussa ja mahakipu on niin ikään tuttuja. Omia refluksioireita  pahensi esim. raa’at kasvikset (mm. paprika, tomaatti, kurkku, porkkana ym.), kahvi, tietyt teelaadut, rasvainen ruoka, käristetty ruoka ja alkoholi.

potilastarina.jpg

Tähystettäessä ruokatorvesta ei löytynyt mitään tulehduksen merkkejä. Palleatyrä kuitenkin löytyi. Lääkityksenä oli aluksi Nexium 20 mg päivässä, josta se muutettiin 40 mg. Leikkaus tehtiin tammikuussa 2010 nuoren iän (20+) ja ihan oman haluamisenkin pohjalta. Nyt (2 kuukautta leikkauksen jälkeen) oireiluun on käytössä Pantoprazol Actavis 20 mg. Ei kannata näköjään syödä vielä kaikkea ns. kiellettyjä ruokia.Mutta eiköhän tuo maha ala voimaan vähitellen paremmin.

Pahemmin tämä refluksitauti ei ole vaikuttanut arkeen, kun olen oppinut elämään mahaoireiden kanssa sekä lääkityksen sai kuntoon. Leikkaus ei sujunut ihan täysin niin kuin odotin mutta kun pääsen takas töihin tältä leikkauksen jälkeiseltä sairaslomalta, niin en varmaan edes huomaa koko asiaa enää.

Terveiset muille taudin kanssa kamppaileville: lääkitys kohdalleen ja kannattaa miettiä leikkausta!

                

******************************************** 

Tuikku, refluksia 3 vuotta, ei löydetty vielä sopivaa lääkitystä

Minun refluksitautini alkoi vajaa kolme vuotta sitten, kun olin 45v. Ongelmia vatsan ja suoliston kanssa on ollut ajoittain läpi elämän. Itse asiassa isäni puolella suvussa on suolistovaivaisia enemmänkin. Aloitin kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkityksen ja sitä myöten tulivat ylävatsavaivat. Minulla on myös astma, keliakia, fibromyalgia, osteopenia, suolistotulehdus sekä allergioita.

Tähystyksessä käytyäni sanoivat, että on sappirefluksi (runsaasti sappinestettä), löysä vatsanportti, tulehdus vatsalaukussa sekä ruokatorvessa. Lääkityksenä oli tuolloin Nexium, Librax ja Litalgin. Paha vain, että nykyisin voin käyttää noista vain Litalginia ja sitäkin vähäisessä määrin.

Oireina refluksissani on närästys, vatsakivut (vatsa erittäin turvonnut), vannemainen kipu ympäri rintakehän, selkäkipu, päänsärky, niskasärky, äänen käheys ja voimakas ärtymys kohtauksen tullessa. Saan siis melkoisia oireita! 
 
Olen Nexiumia käyttänyt aiemminkin, mutta nykyään se tekee vain vatsakipuja lisää. Kokeiltu on myös Somacia, Ranimexia, Rennietä ja Gavisconia - jokaisestä näistä tulee sivuoireita. Käytän nyt magnesiamaitoa. Olen menossa lähiaikoina keskustelemaan tilanteestani gastroenterologille. Tähystävä vatsaelinkirurgi ei suositellut leikkausta - ainakaan vielä. Lupasi leikata kun olen "mummoikäinen".

Olen kokeillut monenlaisia konsteja vaivaani, kuten muutkin samasta kärsivät (sängyn kohotus ym.). Helpotusta on tullut vaihtelevasti. Olen joutunut rajoittamaan ruokavaliotani melkoisesti (hedelmät ym.). Oireet ovat jonkin verran helpottaneet, kun jätin maitotuotteet melkein kokonaan pois (vain juusto jäi vähäisessä määrin). Kokeilen myös vähentää gluteiinipitoisia viljatuotteita. 
 
Työssä olen välillä toistaitoinen vaivojen vuoksi ja väsymys on melkoinen. Vaivani on jokapäiväinen. Suolisto-ja vatsavaivat ovat tuoneet vuosien varrella tukun lisäsairauksia. Minulla on hivenaine-,vitamiini tukilääkitys (antioksidanttiklinikalta), maitohappobakteerit, kalaöljy sekä ajoittain koivuntuhkauutejuoma (emäspitoinen). Olen saanut näistä helpotusta. j0439611.png
 
Tilannettani pahentavat nämä muut sairaudet. Elämä on silti elettävä ja mietittävä miten vaikuttaa asiaan. Ongin tietoa enkä anna periksi.

Toivottavasti saamme tulevaisuudessa todellisen lääkkeen, joka parantaa/lievittää varsinaista kohdetta, eikä vain alenna vatsahappoja. Vertaistuki on tärkeää, koska vaikea tätä on terveen ymmärtää!

********************************************


Marja, refluksitautia 6 vuotta, säännöllinen lääkitys


Refluksitautini alkoi keväällä 2004, kun minulla oli paljon stressiä opiskelukiireiden vuoksi. Minulla oli pahoja oireita suunnilleen pari kuukautta ennen kuin menin lääkäriin. Oireet olivat pääasiassa pahoinvointia ja vatsan turvottelua; tuolloin en edes tiennyt, mitä närästys oikein tarkoittaa. Ajattelin ensin, että olen luulosairas, koska eihän kenelläkään voi olla joka päivä paha olo.

Ensin kokeilin Somacia, mutta siitä vatsani meni sekaisin, joten keskeytin sen kuurin nopeasti. Sitten meninkin jo tähystykseen, koska halusin varmuuden sairaudesta. Olin tuolloin 22 v. Äitini kärsi koko lapsuutensa ja nuoruutensa närästysongelmista, mutta niitä ei siihen aikaan oikein osattu diagnosoida. Hänelle on tehty refluksileikkaus vanhalla leikkaustekniikalla 90-luvulla.

Pahimpana oireena koen edelleen pahoinvoinnin/närästyksen. Muita oireita ovat ylävatsan turvottelu ja pinkeys, joskus kipu. Ruokatorven ulkopuolisena oireena minulla on liman nousu kurkkuun, tätä on esiintynyt vasta parina viime vuotena. Yksi lääkäri epäili, että minulla on ärtyneen suolen oireyhtymä.

Tähystyksessä todettiin ruokatorven tulehdus, löysä alasulkija ja palleatyrä. Kontrollitähystyksessä 2007 kävi ilmi, että tulehdus oli onneksi parantunut lääkityksellä. Lääkitys on ollut aina säännöllinen Gasterix (aiemmin Lanzo Ratiopharm). Jo pitkään olen käyttänyt 30 mg kerran päivässä, joskus taisin pärjätä 15 mg:lla lyhyen aikaa. Olen aina välillä yrittänyt vähentää lääkitystä, mutta ainakaan toistaiseksi siitä ei ole tullut mitään.

Minulle on kaksi kokenutta kirurgia sanonut, että oireistoni perusteella he eivät suosittele leikkausta. Tämä johtuu siitä, että kuulemma parhaat leikkaustulokset saadaan niillä, joilla ruoka nousee takaisin suuhun. Minulla ei ole koskaan ollut tätä oiretta (löysästä alasulkijasta huolimatta). Lisäksi minulle ei ole mikään
ongelma syödä lääkkeitä vaikka lopun ikääni, kunhan ne vaan tehoavat yhtä hyvin kuin tähänkin asti.

Pahentavia tekijöitä on tietenkin paljon: useat ruoka-aineet ja juomat, vääränlainen liikunta ja stressi tai vain pelkkä kiire. Olen nyt pitänyt ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa parin kuukauden ajan oppiakseni paremmin tautini saloja, mutta saldo on ollut melko laiha. Olen kuitenkin jotain saanut selville. Esimerkiksi itse tehty ruoka ei närästä juuri koskaan, ravintolaruoka/muiden tekemä ruoka lähes aina. Liikunnan kanssa on oltava tosi tarkka, parasta olisi, jos liikkuisi vain pystyasennossa. Ja sitten epäjohdonmukaisuus kuuluu myös tähän tautiin: yhtenä päivänä tietty ruoka tai juoma voi aiheuttaa kovankin närästyksen, toisena päivänä taas ei mitään. Tämä on tosi turhauttavaa. Helpottavista tekijöistä merkittävin on loma.

Sillon kun maha ei paljoa oireile, en kovin usein ajattele refluksitautia. Tosin sen verran täytyy aina ajatella, ettei syö tai juo mitään epäsopivaa. En esimerkiksi ole pystynyt juomaan alkoholia enää moneen vuoteen ja sitä saa aina selitellä tässä suomalaisessa juomakulttuurissa. Juomattomuuteni tuntuu olevan paljon suurempi ongelma muille kuin itselleni. Viime aikoina on alkanut harmittaa se, että refluksitauti haittaa niin paljon liikuntaharrastuksia; haluaisin liikkua enemmän ja harrastaa monentyyppistä liikuntaa, mutta sepä ei vaan onnistu.

Kun on huonompi kausi, on tilanne tietenkin aivan erilainen; silloin melkein kaikki ruoat aiheuttavat närästystä ja siitä syystä mieli on aika maassa. Onneksi minulla on ainakin tähän saakka toiminut se, että tuplaan lääkeannoksen viikoksi. Sillä maha rauhoittuu tosi hyvin. Sekin tietenkin auttaa vähän, kun tietää, että huonot kaudet vaan kuuluvat tähän tautiin.

Refluksitaudista on vaikea sanoa mitään tyhjentävää, kun tuntuu, etten sitä ymmärrä täysin itsekään. Olen oppinut pärjäämään sen kanssa, kun oli pakko. Eräs lääkäri sanoi kerran, ettei kannata liikaa miettiä refluksitautia, ettei eläminen unohdu. Tätä neuvoa yritän noudattaa, vaikka se joskus onkin vaikeata!

***************************************************


Jalmari, kroonista refluksia lähes 10 vuotta, leikkausjonossa
 
Olen tällä hetkellä 53- vuotias ja olen kai lapsesta asti reagoinut kaikkeen jännittävään vatsallani. Äidilläni oli myöskin vatsaongelmia ja hänet tähystettiinkin useampaan kertaan. Vatsahaava häneltä ainakin löytyi ja häädettiinpä häneltä helikobakteerikin kerran, mutta refluksidiagnoosia hänellä ei tietääkseni ollut.

Itse sain refluksi diagnoosin vuonna 2004, gastroskopian jälkeen. Sitä ennen olin 2000-luvun alussa syönyt pari, eripituista Somac - kuuria ylävatsavaivoihin, joiden ajateltiin silloin liittyvän työstressiin. Somac poisti kivut joksikin aikaa, mutta kun oireet uusivat kolmatta kertaa, kirjoitti työterveyslääkäri lähetteen tähystykseen. Koepaloissa ei ollut mitään poikkeavuuksia ja ennen tutkimusta syöty lääkekuuri oli todennäköisesti parantanut mahdollisen tulehduksen, mutta diagnoosina oli lievä refluksi. Lääkitykseksi määrättiin Somac ja kun se ei purrut normaalilla 40mg annoksella, isonnettiin annos 2 x 40mg:aan ja se toimi. Pudotin tuon diagnoosin jälkeen painoani huomattavasti ja muutin tietenkin ruokavalion ”refluksikolle” sopivaksi. Oireet pysyivät kurissa riittävän hyvin, mutta jos yritin pienentää lääkeannosta, oireet palasivat viikon sisällä.

Nyt keväällä 2010 tapahtui erinäisiä asioita, jotka toisaalta aiheuttivat jonkinasteista stressiä ja toisaalta sotkivat myös tuota ruokavaliota. Lieneekö niistä johtuvaa, vai tuliko refluksini sellaiseen vaiheeseen, jolloin sen kuuluu pahentua, mutta oireeni pahenivat loppukesästä voimakkaasti.

Yritin samoja konsteja kuin silloin ensimmäisen diagnoosin tienoilla pahimpina aikoina, jotka silloin auttoivat, mutta nyt mistään ei tuntunut olevan apua. Ei muuta kuin lopulta lääkäriin ja terveyskeskuslääkärin lähetteellä uuteen gastroskopiaan. Tilanne oli hiukan muuttunut ensimmäisestä kerrasta. Nyt tulehdusmuutoksia oli näkyvissä, mutta ei muita poikkeavuuksia, eikä refluksi ollut enää lievä.

Nyt ei enää lääkkeillä kuitenkaan voida tehdä mitään, joten ainoa vaihtoehto olisi lähete jatkotutkimuksiin kirurgian puolelle. Arastelen kuitenkin tuota leikkausta ja sain mietintäaikaa sillä varjolla, että yritän painon pudotusta uudelleen.

Nyt pari kuukautta myöhemmin kun painonpudotus ei ole kuitenkaan onnistunut ja oireet ovat vain pahentuneet, vaikuttavat jo ajoittain puheääneenkin. Tulin siihen tulokseen, että jatkohoitoihin on lähdettävä. Siispä olen nyt jonossa kirurgian poliklinikalle ja hoitotakuun puitteissa mahdollisesti leikkauksessa vuoden 2011 aikana.

Kävin muutama vuosi sitten läpi jonkin asteisen burn out:in ja siitä lähtien minulla on myöskin ollut Efexor-lääkitys, joka sekin voi osittain lisätä noita refluksi oireita.

Tämä on kaiken kaikkiaan ikävä tauti, kun huonoimpina päivinä tuntuu, ettei huvittaisi syödäkään mitään, etteivät kivut taas alkaisi. Mutta kaikesta huolimatta sanoisin muille refluksikoille: Kyllä tämän kanssa pärjää, kun on pakko. Mitä tarkemmin jaksaa noudattaa ruokavaliota ja tautiin sopivia ruoka-aikoja, sitä enemmän on niitä ”hyviä päiviä”.

************************************************

Pauliina, refluksitautia 3 vuotta, säännöllinen lääkitys

Refluksitauti diagnosoitiin minulla vuonna 2010, jolloin olin 27-vuotias. Se on ollut minulla nyt 3 vuotta. Oireita ovat hyvin voimakas närästys, ruoan ylösvirtaus sekä paha olo. Suvussani ei ole närästysongelmia. 

Ruokatorvi on siisti eikä Ge-junktiossa ole ruokatorven tulehdusmuutoksia. Minulta löytyy myös palleatyrä, (aksiaalinen hiatushernia) kooltaan 3 -4cm, tyräpussin reunamat ovat siistit. Vatsan runko-osassa (corpus) on toistakymmentä pientä polyyppia, jotka kaikki vaikuttavat tavanomaisilta kystisiltä hamartoomilta, muutoin limakalvot ovat kauttaaltaan täysin siistinnäköiset. Myös ohutsuolen ylin osa (bulbus) ja laskeva pohjukkaissuoli (duodenum) ovat terveet.

Lääkityksenäni on säännöllinen happosalpaajalääkitys (esomepratsoli 20mg/kerran päivässä). Leikkauksesta ei ole puhuttu ainakaan tässä vaiheessa. Suolisto-oireita on mutta ei tiedetä vielä liittyykö ne refluksiin. Edessä on nyt ohutsuolen magneettitutkimus.

Neutraaliruokavalio helpottaa päivittäistä elämää; hyvin mausteiset ruoat pahentavat oireita. Esim sipuli, paprika, chili ja valkosipuli - näitä ei kärsi olla yhtään ruokavaliossa. Sängynpäädyn kohottaminen on myös auttanut. Pienemmät annokset useammin päivässä helpottaa myös.

Olen pystynyt käymään töissä normaalisti, mutta pitää syödä hyvin neutraalia ruokaa eikä oikein voi kumarrella.

Yrittäkää kestää - sen jälkeen kun tämä tauti todetaan, tervettä päivää ei näe vaan aina on jonkinlaisia kipuja! Elämä refluksitaudin kanssa on taistelua kipuja vastaan, mutta siitä selviää. Taudin kanssa oppii elämään ja selviytymään, jos vain itse haluaa.  Tsemppiä muut refluksikot, toivottavasti tästä on teille apua!

Takaisin