Peristaltiikka
Ruokatorvessa ei tapahdu merkittävää ruoan muokkausta tai hajoamista, joten toiminta on ennen kaikkea motorista.
Ruokatorven seinämässä on kaksi lihaskerrosta: sisempi poikittainen ja ulompi pitkittäinen.
Näiden lihaskerrosten supistuksista syntyy aaltomainen lihasliike, peristaltiikka, joka vie ruokaa eteenpäin kohti mahalaukkua.
Aaltoa säätelee keskeisesti kiertäjähermo (vagushermo) ja se käynnistyy ruokapalan aiheuttaman paineärsykkeen myötä nielun painereseptoreihin. Aallon nopeus on 2-4 cm/s ja se saavuttaa alasulkijan 7-10 sekunnissa. Aaltoliikkeen aikana ruokatorvi lyhenee keskimäärin runsaat 2 cm. Aaltoja on yleensä kaksi; ensimmäinen, nielaisun laukaisema supistusaaltoa kutsutaan primaariperistaltiikaksi ja toista, ruokatorveen jääneen ruoan, sinne ylösnousseen aineksen tai niellyn ilman laukaisemaa sekundaariperistaltiikaksi.
Ruokatorvessa voi esiintyä myös harvinaisempaa tertiaariperistaltiikkaa, joka viittaa spontaanisti tapahtuviin ei -eteneviin supistuksiin, joita esiintyy mm. iäkkäillä ihmisillä ja tiettyjen tautien yhteydessä. Supistusten fysiologista merkitystä ei tiedetä.
Normaali peristalttinen aalto on voimakkuudeltaan keskimäärin 99 (+-40) mmHg. Normaali peristaltiikka edellyttää vähintään 35 mmHg paineaaltoa.
Koska ruokatorven toiminta on ensisijaisesti juuri motorista, ruokatorven sairaudet liittyvät pääasiallisesti motorisiin häiriöihin.
|
|
|
Kuvassa näkyy veden nielaisemisen aiheuttama ruokatorven peristalttinen aalto. Aalto alkaa yläsulkijasta ("upper spinkter") ja etenee ruokatorvea pitkin vatsaan ("stomach"); punertavat alueet ovat korkean paineen arvoja, sinivihreä alueilla paine on nollassa.
(Lähteet mm. J. Lehtola, Terveysportti, 2005, B. Kuo & D. Urma, GI Motility online, 2006, May, H. Mashimo & R.K. Goyal, GI Motility online, 2006 May, Gauminitz et al, eMedicine/WebMD, 2009, tohtori.fi, kuva: Auawise, 16.2.2008, Wikipedia, D.Minne/Biomenne, Wikipedia, 17.11.2005)
|
|
