Keskustelu

RefluksikasAvuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?12.3.2016 18.45
Hei te muut, pitkään elämää häiritsevistä refluksioireista kärsineet!

Olisiko teillä tarjota joitakin selviytymisvinkkejä? Kärsin jatkuvasta kurkkukivusta ja lukemattomista muista oireista. Tuntuu vaikealta löytää mielihyvää mistään, kun ruokavalio on hyvin askeettinen, ja muutenkin on koko ajan paha olla. Miten parhaiten pystytte sietämään kipua eli mitä siis teette kivun kanssa? Onko jotain, joka erityisesti helpottaa?

Olen kiitollinen kaikista vinkeistä.

Aikuinen nainenRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?13.3.2016 8.57
Tuttu on tunne ja vaivatkin melko lailla samoja. Itsekin taistelen joka päivä ja yö oireitten kanssa kun ei edes nukuttua saa eli pääsisi edes yön ajaksi vaivoista eroon.
Vaikea on tukea antaa kun itsekin on ihan hukassa ja tosi avuton näuden refluksi vaivojen kanssa. Saattaa jopa viikossa olla 1 tai 2 päivää kohtuullisen hyvää päivää mutta ei ollenkaan niin hyviä, että niistä saisi voimas tuleviin.huonoihin.
Eli minusta ei ole sinulle apua kun en osaa itseänikään auttaa.

Paljon jaksamis toivotuksia sinulle. Ehkä joku osaa paremmin tukea antaa.

Aikuinen nainenRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?13.3.2016 9.01
Laitan vielä tällaisen linkin. On varmaan ollutkin täällä mutta aina näitä uudestaan tulee luettua.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/19/suoliston-bakteerit-ja-mielen-terveys

SitrusRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?14.3.2016 18.42
Mietin tätä pitkään, ennen kuin keksin, mitä vastata: hoida itseäsi mahdollisimman hyvin tarkoilla elämäntapavalinnoilla ja lääkkeillä, mikäli niitä on käytössäsi. Sillä tavoin saat huonon kauden loppumaan, ja pystyt taas nauttimaan elämästä. Voimia!

RefluksikasRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?14.3.2016 21.26
Kiitos vastauksista. Kai sitä pitää vaan tosiaan yrittää toivoa, että tulisi se parempi kausi. Tämä huonompi kausi on vain kestänyt jo aika pitkään ja lääkitys on päällä sekä ruokavalio todella tiukka. Stressiä pitäisi onnistua vähentämään, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Kaikkeni aion nyt kuitenkin yrittää!

Tsemppiä myös teille ja muille refluksikoille!

SitrusRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?14.3.2016 21.58
Mulla ensimmäinen huono kausi refluksin puhjettua kesti lähemmäs vuoden. Maha oli kipeä koko ajan, ruokavalio oli minimaalinen. Ravasin tutkimuksissa, istuin tämän tästä lääkärin vastaanotolla itkemässä. Se oli aivan hirveää. Ruokatorventulehduksen paranemiseen taisi mennä kuukausia. Laihduin 2 kuukaudessa 8 kiloa. Epämääräisesti muistelen, että raskasta oli kaiken epätodellisuus; oli uskomatonta olla koko ajan sairas eivätkä sitä oikein ulkopuoliset ymmärtäneet. Monella asiaa tuntemattomalla on vahvoja käsityksiä refluksin olemuksesta.

RefluksikasRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?14.3.2016 22.17
Juu, mulla kanssa kohta tää huono aika kestänyt vuoden päivät. Tähän väliin on kyllä mahtunut muutama parempi viikko, mutta hyvin vähiin on ne jäänyt. Olen kanssa laihtunut kymmenen kiloa, vaikka olin jo ennestään erittäin hoikka ja lääkärillä myös ravannut. Lohduttominta on juuri se, että mitään sen kummempaa ei juurikaan ole tehtävissä. Tähystetty on jo ja todettu lievästi löysä alasulkija. Pahemminkin kai siis voisi olla..mutta ei tällä hetkellä kauheasti sekään lohduta. Nyt ajattelin jos tiukentaisin ruokavaliota entisestään, ehkä sillä saisi ruokatorven rauhoittumaan ajan kanssa. Siinä on "ainut" huono puoli, että alkaa helposti laihtua ja menee jo alipainon puolelle pikkuhiljaa.

SitrusRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?14.3.2016 22.37
Mut pelasti alkuvaiheessa apteekin Nutridrink. Niitä tankkasin, kun en muuten saanut kaloreita tarpeeksi. Ajattelin myös usein, että jos olisin ollut yksineläjä, en varmaan olisi selvinnyt hengissä. No, nyt olen yksineläjä, ja kyllä pelottaa aika tavalla miten selviää henkisesti ja fyysisesti jos tulee vakava sairaus. Voi olla, että ei olisi sittenkään kannattanut erota. Mutta ihminen tekee päätöksiä parhaansa mukaan niillä tiedoilla ja tunteilla jotka on, ja vasta jälkeenpäin voi tietää oliko joku ratkaisu hyvä vai huono.

RefluksikasRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?15.3.2016 17.10
Juu näinhän se on, sitä täytyy vaan tehdä päätöksiä tilanteen mukaan...Helpompaa kylläkin on kun on ihmisiä tukena, kun sairastaa. Pelkkä tieto siitä, että joku välittää niin auttaa ainakin minua jaksamaan.

Pitää tuota nutridrink-juomaa harkita, jos laihtuminen jatkuu. Kiitos vinkistä!

SitrusRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?15.3.2016 18.23
Nutridrinkin huono puoli on se, että siinä on paljon sokeria. Mutta hätä ei lue lakia, tai tässä tapauksessa ravitsemussuosituksia.

RefluksikasRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?15.3.2016 20.28
Juu, sokeria kyllä muuten välttelen. Mutta se nyt ei ole kaikista pahinta, mitä voin syödä.

Aikuinen nainenRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?15.3.2016 21.24
Minä sain ravintoterapeutilta ohjeen juoda Nutridrink juomia kun paino on kovasti pudonnut. Varmaan 5 pulloa niitä join ja sain kovat närästys kivut niistä eli minulle ne eivät sopineet.

Se ei tarkoita sitä, että muille käy samoin.

RefluksikasRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?16.3.2016 7.29
Joo, sitä ei oikein koskaan tiedä, mikä itselle sopii. Kaikki ei käy kaikille. En ole vielä ihan sata varma kaikista ruoka-aineistakaan, joita voin/en voi syödä...Johtunee siitä, että kun on oikein pahat oireet päällä, niin tuntuu, että syö, mitä tahansa, niin sattuu.

VaniljaRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?19.3.2016 14.53
Refluksikas, minäkin laihduin alkuaikoina ja se huolestutti kovasti. Tein itselleni smoothieita banaanista ja kauramaidosta (banaanin täytyy olla todella kypsä), sitten myöhemmin lisäsin siihen avokadoa ja oliiviöljyäkin lorauttelin joukkoon, ettei paino laskisi. Lisäilin oliiviöljyä myös kasvissosekeittoihin, joita söin paljon tuohon aikaan. Oliiviöljyn pitää olla hyvälaatuista ja mielellään luomua. Niissä on aikamoisia laatueroja. Tein usein erityistä vatsan rauhoituskeittoa, johon öljyä lisäsin.

Aikuinen nainenRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?19.3.2016 16.28
Niin laihduin minäkin 12 kiloa ihan hetkessä ja siitä tuli iso huoli, että mikä mättää ja sillä tiellä olen vieläkin eli nyt tutkitaan jossain vaiheessa suolistoa kun ei ole oikein järjellistä syytä laihtumiseen löytynyt.

SitrusRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?19.3.2016 17.26
Banaanissa on paljon inuliinia. Kun se hajoaa suolessa, syntyy hiilidioksidia ja metaania, ts. tulee ilmavaivoja ja mahakipuja. Toinen yllättävä närästäjä on maa-artisokka. Musta tuntuu, että salpaajan käyttö pahentaa näiden ruoka-aineiden aiheuttamia oireita. Itse en millään meinannut tajuta, että nämä ei mulle sovi, ja myöhemmin vasta törmäsin tähän inuliiniin.

SitrusRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?19.3.2016 17.29
http://www.tohtori.fi/?page=4031888&id=9413596

Tuossa inuliinista vielä.

VaniljaRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?19.3.2016 17.37
Minulle banaani sopii oikein hyvin, en tiedä miten olisin selvinnyt ilman sitä. Käytän sitä edelleen päivittäin smoothiessani tai teen siitä ja mantelivoista jäätelöä. Banaani on niin parasta, mutta kaikille sekään ei valitettavasti sovi.

RefluksikasRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?3.4.2016 21.29
Mulla on ristiriitainen suhde banaaniin, välillä tuntuu, että se sopii todella hyvin ja välillä taas tuntuu aiheuttavan vatsakipua. Se kuuluu kuitenkin "turvaruokiini", joten syön aikalailla yhden banaanin joka päivä.

Välillä tulee kipuja ja oireita aivan yllättäen. Vatsa on ollut tällä viikolla kohtuullisen hyvä, mutta tänään kun söin illalliseksi paistettua siikaa (vain oliiviöljyn kanssa uunissa) ja salaattia, jossa vain salaatinlehteä ja kurkkua ilman kuorta, niin vatsa tuli aivan järkyttävän kipeäksi. Vatsa turposi ja muuttui ihan kosketusherkäksikin, varsinkin ylävatsasta tuli todella kipeäEn tiedä, oliko kala sitten kuitenkin liian rasvaista (?)

Olen tässä muutenkin alkanut miettiä, että kumpihan minulla tällä hetkellä on ongelmana: liika happoisuus vai hapottomuus. Olen syönyt somacia jo aikasen pitkään päivittäin, eikä minulla ole vähään aikaan juurikaan enää röyhtäyttänyt, eikä ruokaa noussut suuhun. Lähinnä minua vaivaa nuo ikävät ylävatsakiput ja vatsan täysinäisyyden tunne.

NenoeRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?4.4.2016 11.46
Itse olen syönyt paljon avokadoja ja karkarapuja. On todella hyvää (ainakin vielä toistaiseksi) ja avokadossa on paljon kaloreja.

Masennukseen suosittelisin "Tunne lukkosi" -kirjaa. Ei liity mienkään sairastamisen aiheuttamaan henkiseen pahoinvointiin, mutta jos et ole kovasti itsetutkiskelua harrastanut, niin siitä löytyy hyviä ajatuksia oman henkisen itsensä kasvattamiseen. Itse olen huomannut, että näitä pahoinvointeja ja kaikkia paskoja kestää paremmin, kun on nuppi muuten jotenkin edes järjestyksessä. Ja ainakin minulla pahoinvoinnit ja fyysiset oireet ovat 50 % psykosomaattista, eli henkinen hyvinvointi tasoittaa sitten taas tuota fyysistä oloakin.

Kun itse syön Zoltia pidemmän aikaa, huomaan että ruoka lakkaa sulamasta, tulee turvonnut olo, ylävatsa on kipeä, jne. Sitten kun lopettaa Zoltin, olo alkaa parantua, kunnes taas närästys alkaa. Nyt olen yrittänyt testailla tuon lääkkeen kanssa niin, että syö sitä niin kauan, että närästys helpottaa. Sen jälkeen otan sitä joka toinen ilta, jonka jälkeen taas alan vähän harventamaan lisää. Yritän syödä mahdollisimman lyhyinä kuureina, koska muuten alkaa se kamala vatsan turvotus. Gavisconia litkin pahimmillaan monta kertaa päivässä, parhaimmillaan iltaisin.

Pahoinvointeihin minulla on Primperan 10 mg ja Diapam 5 mg, joista on ollut aivan valtava apu. Varsinkin Diapamista.
Olen yliherkkä useimmille lääkkeille, joten tuo miniannos riittää minulle vallan hyvin.
Näiden kanssa tietenkin pitää olla tarkkana, ettei jää koukkuun. Ei kelpaa säännölliseen käyttöön.

NenoeRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?4.4.2016 11.49
Tarkennuksena vielä siis, että syön Zoltia n. 7-10 päivää putkeen, jonka jälkeen viikon verran joka toinen päivä ja sitten harvennan käyttöä ns. "tarvittaessa", kunnes lopetan kokonaan. Kunnes sitten taas 2-3 viikon päästä aloitan alusta.

juissiRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?4.4.2016 14.41
Nenoa: Minäkin huomasin ettei Zoltilla ja Somacilla ruoka sula. Pariet on toiminut aikalailla huomaamattomasti 1x20 mg.

ZenaRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?5.4.2016 14.31
Jääkö Diapamiin nopeasti koukkuun?

SitrusRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?5.4.2016 14.48
Zena, en tiedä Diapamista mutta Opaxista on, sehän on kai samaa tyyppiä.
Mulla sen rauhoittava vaikutus hävisi jo parin ottokerran jälkeen, niin että siitä tuli vain sivuvaikutukset ja kamala pöhnä olo. Tultiin lääkärin kanssa siihen tulokseen, että lääke ei sovi mulle.
Siinä oli sekin haittapuoli, että se lievensi kyllä ahdistusta mihin se oli määrättykin, mut vain muutamaksi tunniksi, ja sen jälkeen olo oli kahta pahempi.

RefluksikasRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?5.4.2016 18.13
Kiitos kaikista neuvoista!

Nenoe: Avokado tuntuu sopivan minullekin erittäin hyvin (yllättävää sinänsä, kun siinä on niin paljon rasvaa). Mutta hyvä siis kun siitä saa energiaa!

Ajattelin tässä kokeilla pitää taukoa happosalpaajien käytöstä ja katsoa, mitä tapahtuu. Olen nyt ollut kaksi päivää ilman somacia ja turvotus sekä vatsakipu ovat hieman vähentyneet. Närästys ei ole vielä ainakaan pahentunut. Jos alkaa pahentua, niin aloitan lääkkeet taas uudestaan, muuten pidän taukoa ainakin jonkin aikaa. Täytyy yritää löytää jonkinlainen tasapaino happosalpaajien kanssa. On muuten jännä, että lääkäri ei puhu tuosta hapottomuudesta mitään, vaan määrätään lähinnä tuplaamaan lääkeannos...

AnnaMyyRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?6.4.2016 11.12
Zena ei tohon ole yhtä vastausta,jotkut jää,jotkut ei mutta hiton varovainen pitää olla:(

Riippuu kai jostain ihmisen aivojutuista, jotkut koukuttuu herkemmin.Vaarana on että siitä saattaa tulla hemmetin hyvä olo ja sitä janoaa lisää...jolloin se ajan kanssa muuttuu itseensä vastaan.

Nii...ja riippuu kai siitäkin mitä se "hemmetin hyvä olo " on,mulla ainakin oman käsitykseni mukaan sellainen mikä kestoahdistuksettomilla ihmisillä on normaali olotila ja jonka minä saavutan vain jollain opamoxilla:/

Siis ei mitään euforiaa tai päihdytystä vaan normiolo.

ZenaRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?6.4.2016 12.02
Kiitos vastauksista. Aloin oksennella taas töissä joten jouduin taas sairaslomalle. Arvelen että pahoinvointi voi johtua osaksi ahdistuksesta/jännityksestä. Jotkut olivat kirjoittaneet täällä hieman samanlaisista oireista joita sitten oli lääkitty onnistuneesti pahoinvointilääkkeellä ja rauhoittavilla. Aloin miettimään että pitäisikö itselläkin kokeilla (että selviän väliaikaisesti) vaikka epäilen että mulle käy kuten Sitrukselle että lääke auttaa vain hetkisen ja sitten on pöhnäinen olo. Otin tässä taannoin Diapamia toisen kerran elämässäni tämän toisen gastroskopian takia ja kyllä se hieman rentoutti mutta se aiheutti myös huimaamista ja sumuista oloa.

NenoeRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?7.4.2016 9.13
Tuo riippuvuus on tosiaan ihan henkilöstä kiinni. Toisilla on enemmän taipuvaisuutta jäädä koukkuun ja toisilla ei. Ja kun puhutaan siitä, että jää kemikaalisesti koukkuun ja henkisesti koukkuun. Esim. vaikka nikotiiniriippuvuudesta pääsee eroon, jäljelle jää kaipuu siitä tavasta ja kaikesta siihen liittyvästä.

Kaikissa näissä riippuvuutta aiheuttavissa dropeissa on se ominaisuus, että säännöllisellä tai pitkäaikaisella käytöllä teho heikkenee ja määriä pitää kasvattaa. Jonkin sortin ohjenuorathan noihin aina on, että kuinka pitkiä kuureja voi mitäkin lääkettä syödä, ennen kuin niihin jää kemikaalisesti koukkuun. Henkisesti riippuvuus voi alkaa jo heti ensimmäisestä kerrasta.

Itse olen hyvin herkkä monille lääkkeille ja minulle on tosiaan riittänyt ihan pienimmät annokset monista lääkkeistä. Yhden unilääkkeen kanssa aloitin yhdellä neljäsosalla pienimmästä mahdollisesta annoksesta ja nyt 17 vuoden aikana toleranssi on niinkin suuri, että enää ei tarvitse sitä 5 mg tablettia murentaa neljään osaan. Monet syövät samaa lääkettä 100 - 200 mg päivässä.

Mutta... jaarittelen taas... Itse olen löytänyt noihin pahoinvointeihin avun Primperanista (pahoinvointi) ja Diapamista. Viimeksi la-su välisenä yönä kello 1:25 heräsin pahaan oloon, pääsin vessaan asti, en pysynyt pystyssä ja jäin vessan lattialle sikiöasentoon makaamaan ja odottamaan, milloin oksennus tulee. Olin ihan varma, että tästä ei enää selvitä. Onneksi onnistuin kuitenkin huutamaan puolisoni hereille ja pyysin häntä tuomaan minulle Diapamin ja vettä. 15 min myöhemmin ryömin sängyn jakopäähän sikiöasentoon, 30 min myöhemmin uskalsin jo kömpiä sänkyyn ihan normaalisti ja tuntia myöhemmin pahoinvointi oli kokonaan pois.

Pahoinvointi oli tosiaan jo niin paha, että jos olisin pysynyt pystyssä, oksennus olisi tullut ihan varmasti. Ja niin vaan se meni pois.

Sitten se toinen asia. :)

Refluksikas, avokado on tosiaan todella hyvä ruoka. Siinä on paljon vitamiineja ja terveellistä rasvaa. Itselle se on ollut pelastus, koska varsinkin katkarapuihin yhdistettynä se on VALTAVAN hyvää. :) Minulla on ruokahalun kanssa monesti ongelmia ja avokado + katkaravut on monesti pelastanut nälästä, kun on tuntunut siltä, ettei mitään pysty syömään. Se on pelastus myös siinä mielessä, että en uskalla enää syödä mitään hapokkaita hedelmiä. Eli mitään hedelmiä. :D Saa vitamiineja sentään jostain muualta kuin purkista.

Kaksi maitohappokapselia kuuluu myös joka-aamuiseen rutiiniin, niistä ehkä kai on jotain apua. Kuvittelen ainakin niin, että nämä Zoltittomat jaksot ovat pidentyneet sen jälkeen kun aloin syömään maitohappobakteereja kapselissa.

Minullekaan ei KUKAAN varoittanut, että Zolt saattaisi aiheuttaa ongelmia vatsan hapottomuuden kanssa. Se piti hoksata ihan itse. Minulla kävi vielä niin huonosti, että huomasin, ettei lääkkeetkään enää sula vatsassa.

Kuten aiemmin mainitsin, siitä pään sisäisen elämän järjestelystä on ollut myös valtava apu fyysisen hyvinvoinnin kanssa. Olen sitä yrittänyt teinivuosista asti, mutta muutama vuosi sitten avioeron yhteydessä päätin, että nyt asiat muuttuu. Nyt teen toisin. Työpsykologi suositteli silloin "Tunne Lukkosi" kirjaa ja siitä hoksasin MITEN asioiden täytyy muuttua. Heleppohan se on päättää, että nyt asiat muuttuu, jos ei tiedä, että miten niiden pitää muuttua. :D

Lopetin pelaamasta pelejä ihmissuhteissa, lakkasin arvailemasta ja kuvittelemasta toisten ajatuksia ja reagoimaan omien kuvitelmieni mukaan, aloin ilmaista ihan suoraan ja rehellisesti omia tunteitani, lakkasin miellyttämästä muita... Ihan ensimmäisenä pistin välit poikki isään ja sanoin äidille, että minä olen tälläinen kuin olen, ota tai jätä. Yllättävää kyllä, se muutti äidin suhtautumista minuun. Hän huomasi, että nyt olen tosissani. Sitten löysin itseni uudesta parisuhteesta, joka on voinut nyt reilut kaksi vuotta erittäin hyvin siksi, että lähdin suhteeseen uudella ja raikastetulla ajatusmallilla.

Eli yksi päätös muuttui lopulta aivan valtavaksi muutokseksi elämässäni ja olotilassani. Sen jälkeen huomasin ensimmäistä kertaa elämässäni olevani ihan oikeasti onnellinen. Vaikka moni asia voisi olla paremminkin ja oman päänkin kanssa on vielä paljon töitä tehtävänä, niin olen kuitenkin valtavan ylpeä itsestäni ja ensimmäistä kertaa optimistinen tulevaisuuden suhteen.

Erittäin syvästä suosta olen kaivanut itseni nyt pinnan yläpuolelle, vaikka en koskaan olisi voinut kuvitella, että oloni olisi "normaali". Minulla oli koko elämäni ollut sama olo, kuin AnnaMyyllä: sitten kun aivot on turrat tai elämässä meni paljon paremmin kuin normaalisti, pääsin ehkä lähelle sitä muiden ihmisten neutraalia olotilaa.

Siltikin olen vielä kaukana normaalista, mutta senkin olen hyväksynyt. Minun oloni tulee aina olemaan epämukava ja vaivautunut ja sellainen minä vaan olen. Mutta ei se mitään, en enää pakota itseäni olemaan "normaali". Saan olla juuri niin outo tyyppi, kuin olen.

juissiRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?8.4.2016 1.59
Aikalailla olen Nenoen jäljillä :)

RefluksikasRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?8.4.2016 22.00
On se kyllä niin totta, että oma henkinen hyvinvointi vaikuttaa paljoltikin refluksioireisiin. Valitettavasti ongelmasta tulee helposti noidankehä, kun ahdistaa, niin oireet pahenee ja taas ahdistaa yhä enemmän.

Nyt olen saanut nauttia tällä viikolla jopa muutamista hyvistä päivistä vatsan kanssa (ne päivät kun en ole somacia syönyt). Olin kolme päivää ilman lääkettä, ja vatsa turposi heti seuraavana iltana kun olin ottanut lääkkeen aamulla tuon tauon jälkeen. Tänään en taas ottanut lääkettä, mutta hieman turvotusta siitä huolimatta (ei kuitenkaan närästä). Jatkan kokeilemista ja olen taas huomisen ilman lääkettä. Ehkä ruoansulatus alkaa taas käynnistyä...katsotaan...

VaniljaRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?10.4.2016 14.18
Henkinen hyvinvointi on mielestäni äärimmäisen tärkeää refluksin ja varmasti muidenkin sairauksien kohdalla. Minulle tähän sairastuminen on ollut aikamoinen matka juuri henkisellä puolella. Kun sairastuin, niin aluksi taistelin kynsin ja hampain sitä vastaan, en suostunut edes ääneen sanomaan että minulla on tämä sairaus. Pohdin ja mietin että mistä kaikki oikein johtuu, syytin elimistöäni siitä että se on pettänyt minut. Kun sitten ymmärsin että vastaan taisteleminen ei auta, on vain hyväksyttävä tosiasiat ja etsittävä elämän hyvät asiat sieltä mistä niitä on saatavilla. Kun vastustelin koko ajan ikäviä oireitani annoin sairaudelleni samalla valtaa, keskityin vain sairauteeni ja oireisiini. Kun jätin ne taka-alalle (ei ole helppoa, tiedän) ja kiinnitin huomioni elämässäni oleviin hyviin asioihin, alkoi henkisesti helpottaa. Silloin fyysiset oireeni alkoivat myös helpottaa, toipumiseni oli tietysti monien asioiden summa, mutta tuo henkinen muutos oli suurempi kuin mitä olin osannut edes odottaa. Toki ruokavaliolla, sopivalla liikunnalla, rentoutumisella, työstressin poistumisella oli oma osuutensa, mutta tarvitsin ehdottomasti tuon henkisen muutoksen. Kun tulee hyviä päiviä ja niin kuin minulla alkuun, hyviä hetkiä, niin kannattaa keskittyä niihin.

kevätRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?25.4.2016 16.42
Minulla on ollut masennusta, alakuloa, pe koa ja ahdistusta sisältäviä päiviä sairastumisen jälkeen. Nytkin meinaa alkaa itkettämään,kun tätä kirjoittaa. Ja kaikki nuo ikävät tunteet vaan pahentaa oireita, ja saa koko elämän tuntumaan toivottomalta. Pelkoa tulevaisuudesta, paranenko koskaan, joudunko leikkaukseen, miksi juuri minulle piti tulla tämä?, onko tämä minun syyni?, mitä olen tehnyt väärin?

Hyviäkin päiviä on onneksi ollut ja silloin myös oireet ovat olleet lievempiä,tai en ainakaan ole niitä noteerannut. Miten pääsisi itsensä kanssa tasapainoon ja siihen etten koko ajan ajattelisi tätä sairautta?

RefluksikasRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?25.4.2016 18.03
On vaikea neuvoa, mutta itse olen nyt päässyt siihen tilanteesen, että olen ainakin hyväksynyt tämän sairauden. Se oli jo itsessään alkuun vaikeata. Itseään tai muita ei kannata syyttää, vaikka itsekin olen miettinyt usein tuota, että "mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän". Ei tämä sairastaminen kuitenkaan ole kenenkään vika ja aina on toivoa!

Tätä sairautta en pysty unohtamaan, mutta olen päättänyt yrittää elää tämän kanssa niin hyvin kuin vain voin. Pyrin nauttimaan hyvistä hetkistä, joita onneksi myös on :) Kannattaa keskittyä mukaviin asioihin ja tehdä siitä, mistä tykkää. Viime aikoina olen hemmotellut itseäni esimerkiksi hieronnalla, koska silloin en jostain syystä tunne kipuja. Aikaisemmin en raaskinut rahallisista syistä, mutta nyt olen miettinyt, että jos tuon yhden tunnin ajan, kun olen hierojalla, niin voin tuntea hyvän olon tunteen, niin voin aivan yhtä hyvin myös maksaa siitä. On sen arvoista!

Täältä palstalta olen saanut myös paljon tukea ja olen lukenut parantumistarinoita ihmisiltä, joilla on ollut minuakin pahempia oireita. Tässä esimerkiksi yksi: http://www.refluksi.fi/keskustelu.html/21245?showmsg=21245#message21245 (ZoltFree)

Tsemppiä jaksamiseen!

Aikuinen nainenRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?26.4.2016 13.31
Minun mummollani oli refluksitauti ja hän söi kymmeniä vuosia närästys lääkkeitä ihan kaiken aikaa. Eli 87v.ja kuoli syöpään eikä ennen kuolemaa tehdyssä vatsan tähystyksessä löytynyt mahasta mitään sellaista vikaa jota nämä happolääkkeet olisivat aiheuttaneet. Tulee mieleen ajatus etteivät kaikki tupakoitsijat kuole keuhkosyöpään niin tässäkin tapauksessa eivät kaikki tefluksivaivaan lääkettä syövät saa vatsa tai muuta suolisto syöpää. Näin uskon..elämä on tuuripeliä aika pitkälle.

Mutta jokainen tekee niin kuin itsestä hyvältä tuntuu ja jakaa täällä kokemuksiaan joita me kohtalotoverit otamme suurella kiitollisuudella vastaan.
Hienoa lukea jokaisen omakohtaisia kokeiluja ja kokemuksia.

SussuRe: Avuksi masentuneisuuteen - Mistä mielihyvää?24.11.2017 11.39
Totta Aikuinen Nainen.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: