Keskustelu
| Infernaalinen-ruokatorvi | Refluksi tarinani | 21.11.2024 1.23 |
| Terveppä terve! Oon katellu tätä ryhmää jo pidemmän aikaa ja nyt päätin tänne avautua mun suoraa sanoen helvetistä eli refluksista. Lähetään liikkeelle vuodesta 2012-2013 jolloin ekat oireet alko, muistan sen tosi hyvin. Olin sillon tosi nuori 9-10v Söin kaverin luona karjalanpiirakkaa jonka jälkeen alko tosi kova närästys, enkä sillon tienny mikä se juttu oli. Tosi tosi polttava tunne rinnassa ja kokoajan nousi kurkkuun asti oksennus. Luulin aluks mahataudiks mutta ei se voinu olla sitä ku oksennus nousi vaa kurkkuu eikä tullu paineella, lisäks mahassa tuntu erillaiselta mitä oksennustaudissa. Sain muistaakseni gavisconia ensiavuksi, mutta se ei loppunut millään. Tilanne oli nii paha että jouduin olemaan kauan aikaa pois koulusta. Mulle sitte määrättii erillaisia happosalpaajia nimiä enkä annosmääriä nii kauas muista tarkkaan mutta muistaakseni losec mups tai joku vastaava oli mistä kesti kauan päästä eroon. Oireet jatku pahoina pitkään oksentelin paljon ja maha oli tosi kipee. Olin koulusta nii paljo pois että pelkäsin jääväni luokalle. Kaiken lisäks mistään testeistä ei löytyny mitään verenkuvat kaikki oli täysin normaaleja ja tähystys myös oikeestaan, hiukan löysyyttä oli ruokatorven läpässä mutta muuten kaikki ok. Diagnoosit oli aina luokkaa määrittelemätön refluksi tai määrittelemätön vatsatauti. Tuo diagnoosi määrittelemätön sai mut aina näkee punasta koska tuntu siltä että oon joku v*tun luulosairas. Välillä lääkärit sanoki nii suoraa naamaa koska testit näytti hyviltä. Lopulta pääsin ph mittaukseen ja yllätys yllätys se meni pilalle. Sain väärät ohjeet ja se ei mitannut koko sessiotani joten tästä lääkäri ei voinut saada mitään irti. Se oli niin tuskallinen vuorokausi laitteen kanssa että en halunnut uuteen. Kaiken lisäksi lääkäri ei halunnut sitä edes tehdä, koska olin aivan liian ylipainoinen. Se näytti mulle pituus ja paino käyriä ja motkotti että tuo sun painos ei saa nousta enään yhtään ja käski dietille. Monesti sen lääkärin käynneillä vaan itkin koska se puhu asioista ehkä liian suoraan lapselle. Jälkikäteen kun oon kattonu mun painoa ja pituutta ei ollut mulla kyllä ylipainoa juuri yhtään. Paino nousi mulla vasta paljon myöhemmin. Mennään nykyaikaan. Oireet pysy vähäisenä about 14-19 ikävuodet kunnes se pirulainen palasi vahvempana kuin koskaan. Oon syönyt nyt kohta 2 vuotta putkeen 2x päivässä somac 40mg. Laihduin noin vajaa vuoden aikana 30 kiloa koska en pystynyt syömään enkä edelleenkään pysty syömään kunnolla. Aina vaan diagnoosit mun oireille oli määrittelemätön refluksi tai vastaavaa. Kunnes pääsin tähystykseen josta sain ekan "aidon" diagnoosin krooninen gastriitti. Sitä ei näkynyt heti vaan vasta koepalassa se selvis. Kaikki arvot muuten priimaa vaikka tipassa olin useamman kerran kuussa eikä lääkärit oikeen tienny mitä tehdä. Sitten viimein pääsin uusiksi ph mittaukseen hetki sitten. Laite välillä takkuili mutta pari päivää sitten sain vastauksen ja ne oli saanut siitä asioita selville. Nyt sain myös ihan kunnon diagnoosin refluksista. Mittauksen aikana todettiin happamuutta 3.1% ajasta ja normaalisti sen pitäisi olla alle 1.5% takaisin virtausta päivän aikana 97 normaalilla ihmisellä lääkärin mukaan 38 tai siitä vähemmän pitäisi olla. Painalluksia oli joku reipas 80-85. Sillon sattu olemaan normaalia parempi päivä refluksin kanssa. Yllätyin kuitenkin lukemasta. Siitä takaisin virtauksesta on tullut aika arkipäivää. Happamia näistä 97 oli kertomuksen mukaan 43 eli melkeen puolet. Se pisti silmään että tuloksen mukaan refluksia ei esiintynyt juuri lainkaan yöllä. Mikähän voisi olla tähän syy? Luulis että yöllisen närästyksen lisäks siel kuiteski tulis takasin virtausta, mutta ei yhtään. Onko muilla samoja kokemuksia? Tuloksen ja lääkityksen perusteella mulle suositellaan leikkaushoitoa johon olen ilomielin menossa vaikka se vähän jännittää, oon kuullu niin paljon hyvää siitä ja tiedän riskit niin sen todellakin haluan. Se kunnon refluksi diagnoosi helpotti mun oloa suunnattoman paljon. Suorastaan itkin kun näin että viimein mun luulosairaudesta on jotakin mustaa valkosella. Tutut ja lääkärit on pitäny mun oireita liioteltuina mutta siinäpä niille on mustaa valkosella. Jopa se joka laitto mulle ph mittatin niin vähän kettuili. Sano että suhun sit ollaan yhteydessä jos tästä nyt edes näkyy mitään. Tosi paljon vähättelyä oon saanu tästä sairaudesta. Kysymyksiä teille. Jos ootta käyny ph mittauksessa niin paljonko jouduitta nappia paineleen? Ja onko nuo mun luvut poikkeuksellisen isoja vai normeja refluksia sairastavalle? Ootteko kokenu vähättelyä sairauden takia läheisiltä tai hoito henkilökunnalta? Päivittelen tähän jatkoa sitte että meenkö leikkausjonoon vai mitä tekevät. Toivottavasti pääsisin pian helpompaan vaiheeseen tässä sairastelussa. Tsemppiä kaikille kohtalo. Tovereille loppu vuoteen. |
||
| Nyytti | Re: Refluksi tarinani | 26.11.2024 6.58 |
| Huh huh. Kylläpä sinulla on ollut haasteita. Minulla ei ole kokemusta tuosta mittauksesta, mutta halusin vastata, jotta tiedät, että tarinasi koskettaa. Jos yhtään lohduttaa, niin nykypäivänä tuo vähättely julkisella varsinkin kohdistuu useimpiin ihmisiin, oireista tai henkilöstä riippumatta. Siellä lääkärikunnassa vallitsee hierarkinen työilmapiiri, jossa ylemmyyden tunto ja alemmuuden osoittaminen tulee vuosikymmenien historiasta ja se valuu lääkäreistä hoitajiin ja asiakkaisiin asti. Julkisella myös soteuudistuksen myötä tuli tärkeäksi tehtäväksi asiakkaiden hoidon ohjaus siten, että hoitoon ei pääse ja tutkimuksia ei määrätä, ellei ole ihan pakko. Yksi syy voi myös olla se, että aiemmin esim. yksinäisyyttä potevat ihmiset kohdattiin matalammalla kynnyksellä ja he kokivat saavansa avun. Nykyisin kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista karsitaan, erityisesti ennaltaehkäisevistä ja siksi hoitoon hakeutuu monisairaita, jotka pyörivät niissä epämääräisine ongelmineen. Kun ei lääkärillä ole pilleriä määrätä, asiakas koetaan ongelmaksi. Tämä asenne leviää. Toisin sanoen, vähättely ei välttämättä johdu sinusta vaan yhteiskunnasta. Tämä lohdutuksena sinulle. Krooninen gastriitti ei tule hetkessä vaan pitkän ajan altistuksen seurauksena. Stressi voi saada vatsahapot sekaisin ja pitkäaikainen stressi voi siten olla taustasyynä. Jos syy on rakenteellinen syy, siihen leikkaus voi auttaa. Ihminen on kokonaisvaltainen olento. Ruokavalio, ruokailuajat, stressi, liikkuminen/liikkumattomuus, elämänrytmin tasapainoisuus... kaikki vaikuttaa kaikkiin. Jos kierre on jatkunut vuosia, ei yksittäinen muutos välttämättä auta. Jäinkin miettimään tarinassasi sitä, että onko kukaan läheisissäsi tai hoitoketjussasi koskaan yrittänyt ratkaista ongelmaa kuukausien kestävällä em. asioiden (ruokavalio....) tuella? Jotenkin tuo Somac ja muut lääkkeet tuntuu olevan ainoa ratkaisu, mitä tarjotaan ja jopa näimä lapsillekin, vaikka eihän se auta, jos esim. lapsella on jatkuva stressi. Ja kun nuo lääkkeet voi johtaa hapottomaan mahaan, mikä on merkittävä ongelma. Jostain syystä ajatellaan, että lääke parantaa. Jos on vaikka bakteeri, on totta, että lääke parantaa. Mutta Somac tai PPI-lääkkeet ei hävitä mitään bakteeria eli eivät poista sitä syytä, mikä on ongelman aiheuttanut, vaan ainoastaan helpottavat oloa. Ongelma edelleen jää, se vain piilotetaan hetkeksi. Täälläkin kun lukee näitä refluksia sairastaneiden kokemuksia, suuri osa on hakenut ja saanut apua pillereinä... eli helppona ratkaisuna ilman, että on edes yritetty selvittää syytä oireille. Tätä on lääketiede. Tiedettä lääkkeistä. Siksi ehkä sinunkaan kohdalla ei ole olemassa parempaa diagnoosia, koska ei tiedetä syytä (syy voisi olla bakteeri tai rakennevika, mutta kun sitä ei useinkaan refluksissa ole). Esim. verikokeella ei selviä ruokailurytmi tai pitkäaikainen stressi... eli hoidetaan lääkkeillä ilman, että tiedetään syytä tai olisi edes olemassa lääkettä, mikä ratkaisisi ongelman. Jäin miettimään, kun mainitsit, että oireet oli välillä lievemmät, mutta sitten tapahtui muutos ja toisekseen sanoit, että kuitenkaan mittauksen mukaan yöllä ei ole takaisinvirtausta. Olet nuori. Oletko pohtinut, että kävisit kysymässä vinkkejä esim. funktionaalisen puolen lääkäreiltä. Eli jos lääke ei nyt ole ratkaisu, jos ratkaisu löytyisi syyn etsimisen kautta. Jos pohdit funktionaalista, se ei tarkoita hoitona helppoa pilleriä vaan se tarkoittaa kuukausien muutosta esim. ruokavalioon. Muuta en osaa sinulle vinkiksi antaa... Perehdy myös saamiesi lääkkeiden haittavaikutuksiin, joskus alkuperäinen ongelma ei enää erotu lääkkeen aiheuttamista haittavaikutuksista... Toivotan sinulle jaksamista. |
||
| Pike | Re: Refluksi tarinani | 26.11.2024 13.11 |
| Nyytti, sinulta tulee kyllä hyvää tekstiä😀👍. Oot kirjoitellut moneen aiheeseen täällä. Jatka kirjoittamista😊..... |
||
| Infernaalinen-ruokatorvi | Re: Refluksi tarinani | 26.11.2024 16.25 |
| Kiitos viestistä Nyytti :) Tosiaan joo nuo happolääkkeet oli pitkään mul käytössä jo pienenä. Niistä oli vaikee irtautua lääkäri puhu että se o elimistölle koukuttava aine että se pitää lopettaa iha "pienissä portaissa" Lääkkeiden määrä tähän tautiin on ollut mulla posketon. Täs pian on tulos aika tän refluksin takia oikee johki erikoislääkäreille. Uskon että mun kohalla mt ongelmat on myös tässä syypäänä. Mulla on herkkä stressivatsa jos tulee jotakin mitä stressaan normia enemmän joudun rampata vessassa monin kertasen määrän mitä normisti. Huomaan kyllä että lääkkeet mulla auttaa, mut must tuntuu et nää kivut ja huonovointisuus on lumipallo efekti. Eka stressaan jostain, sit maha reagoi sit stressaan siitä että maha reagoi aikasempaan stressin aiheeseen ja näin kierre alkanu mikä mul on ain ollu pahenemis vaiheessa. Lääketiede tosiaan on kirjaimellisesti lääketiedettä. Harmittavaa miten ylipäänsä ihmiset tekee bisnestä toisten sairastumisella ja sitä miten ihmistä hoidetaan mietitään aina sitä rahaa. Se on suoranainen ihme, että mua on viimeaikoina tutkittu tähystyksillä yms. Johtunee siitä että oireet pysyny aika kovina jo sen yli 10 vuotta vaikkakin välillä helpompia ajanjaksoja mulla ollut. Mulla on ollut ruokavalio muutoksia oon välillä ollu täysin maidottomalla ruokavaliolla, koska maha oli niin heikossa kunnossa että jopa maito aiheutti pahoja oireita. Sitte välillä on kokeiltu gluteenitonta ja ties mitä. Toki ne oli pieniä kokeiluja noin 1-2kk gluteeniton, maidoton nyt vaihdettu laktoosittomaan. Ehkä nyt kun oon muuttanu toiseen paikkaan ja kaikki diagnoosit yms saatu niin alkavat lääkärit kohtelemaan niinkuin asiaan kuuluu. Jos vielä saan huonoa kohtelua niin sitte menee hermo ja kostoks syön rasvasen pihvin valkosipuli kermaperunoilla ja huuhdon koko roskan alas puolen litran kossulla. :D Rupes jo ruokatorvee korventaa pelkkä ajatuskin tuosta. Mutta eiköhän tässä oo valoa tunnelin päässä ku oon saanu leikkaukseen oikeen suosituksen gastroenterologilta. Piti tästä kysyy muute täältä refluksi asiantuntijoilta että te jtoka ootte ollu ruokatorven leikkauksessa niin onko keltään samassa toimeenpiteessä kavennettu mahalaukkua? Puhuin lääkärin kans ja se olis sitä mieltä, että mun mahalaukku pitäs kaventaa samalla reissulla. Kuulostaa aika suurelta leikkaukselta leikata sekä ruokatorvee että mahalaukkua. Jos joku on käyny oikee molemmat leikkaukset niin miten semmosesta toipuminen onnistui? Kiitos Nyytti tsempeistä ja lohdutuksesta, komppaan kyl Pikeä, että oot hyvä tuottaan tekstiä kirjottele ihmeessä lisää :) |
||
| Ansku | Re: Refluksi tarinani | 26.11.2024 19.14 |
| Komppaan myös sinua Nyytti todella hyvää tekstiä kirjoitat, hienoa! |
||