Ajankohtaista

Kaikille sivuston käyttäjille refluksittomia hetkiä!

Arkiston uumenista

  • Kolmannes tyytymättömiä salpaajiin >>>>
  • Kuinka selviytyä refluksi(lapse)n kanssa - myös aikuisrefluksikoille apua! >>>>
  • Helikobakteeri keksittiin 1980-luvulla >>>>
  • Ärtynyt suoli (IBS) Suomessa >>>>

Keskustelu

Kärsimykseen kyllästynyt Auttakaa viisaammat21.10.2020 18:15
Apua!!

Lyhyesti tautihistoriaa: kaksi vuotta diagnoosista (löysä sulkija), ekat puolitoista vuotta ilman lääkkeitä, sitten puoli vuotta esomepratsolia, josta (?) lopulta mahakivut ja pahoinvointia. Vaihto Zoltiin (onkos tää nyt sitten lansopratsoli?). En tiedä onko sattumaa, mutta viikon käytön jälkeen kieli on kipeä sivuilta ja takaa. Pääoire kurkussa johon lääke ei auta, vie vain rintapoltteen pois.

Ja siis koko tämän ajan on ollut kurkku kipeä, enkä kulinaristina ole noudattanut juuri mitään ruokarajoituksia (kahviakin menee), koska se olisi elämän loppu jos refluksidieetille joutuisin. Ja järkyttävänä yksityiskohtana muutama savuke myös per päivä mennyt koko ajan koska henkinen puoli kärsii tästä valtavasti ja sillä lääkinnyt ahdistusta. Elämäni pääasia on ollut nämä kaksi vuotta refluksi, sivustojen ja keskustelupalstojen lukeminen, pelkääminen, ahdistuminen. Elämästä on mennyt ilo ja tuntuu että tulevaisuutta ei ole. Nyt mietin jo leikkausta, ennen kuin kurkkusyöpä iskee. Ensin kysyisin vaan että mitkä keinot käyn läpi ennen kuin alan etsiä kirurgia? Viljaton taitaa olla yleinen toimiva ?ei perinteinen? refluksidieetti? Maidotontakin aion kokeilla. Nyt pelkään jo kaikkia ruokia, sillä pienemmällä lapsellanikin on oireita, ja tuntuu mahdottomalta matkalta alkaa selvittelemään mitä kukin voi syödä.

Ja sitten: jos päädyn leikkaukseen, miten valinnanvapaus toimii? Saako valita sairaalan johon leikkauslähete tehdään? Vai onko kirurgisuosituksia yksityiselle puolelle? Onko kokemuksia miten leikkaus auttaa kurkkuoireisiin?

Kärsimykseen kyllästynyt Re: Auttakaa viisaammat21.10.2020 20:49
Tiedän miten oudolta ja piittaamattomasti tuo ylläoleva kuulostaa, mutta se johtuu siitä, että en pysty hyväksymään sairauttani. Se vie minulta kaikki ilot elämästä. Alkoholin tosin jätin melkein heti diagnoosin jälkeen ja siitä olen ainoastaan tyytyväinen.

Leikkaus houkuttaa mutta tietysti myös pelottaa. Nyt olen myöntänyt itselleni, että jotain pitää tehdä että pysyn hengissä lapsiani varten.

Kärsimykseen kyllästynytRe: Auttakaa viisaammat21.10.2020 23:37
Monologi tästä taitaa tulla, mutta tulkoon. Alkuperäinen ajatukseni oli, että mitä kaikkea tässä kannattaisi yrittää ennen kuin edes harkitsee leikattavaksi suostumista? Jos leikattuja linjoilla niin miten tarkkaan olette käyneet kaikki mahdolliset ruokavaliot, fysioterapiat, vyöhyketerapiat, akupunktiot ym. läpi?

Tiedän kyllä, että kahvi ja savukkeet olisivat ensimmäisinä listalla, mutta kun olen niin selkeästi diagnosoinut itselleni LPR:n, enkä ole vielä tavannut hyvää lääkäriä tämän asian suhteen niin kai jotenkin luovutin ja alitajuisesti yritin kieltää asian. Olen myös kamppaillut valtavan stressin ja ahdistuksen kanssa koko aikuisikäni, aina reagoinut vatsalla, niin kauhea oravanpyörähän tästä on tullut. Nyt kuitenkin on tehtävä jotain tai pian ei ole tahtoa elää.

SitrusRe: Auttakaa viisaammat22.10.2020 10:26
Omahoidon kaikki pykälät on syytä ottaa käyttöön.
Tiedän, että sopeutuminen ja surutyö on kaikilla.
Refluksi vie kivoja asioita ja tekee terveestä ihmisestä sairaan.

- Voimia.

SitrusRe: Auttakaa viisaammat22.10.2020 10:29
Kaikki kokeillaan ennen leikkausta.
Se on peruuttamaton.
Leikkauksen esitutkimukset: ph-mittaus ja manometria.

Kärsimykseen kyllästynyt Re: Auttakaa viisaammat22.10.2020 11:02
Kiitos, Sitrus.

Taidan olla jo päättänyt että leikkaukseen menen jos sille on selvät perusteet eikä esteitä. Ikuiset ruokarajoitukset ja loppuelämän lääkitys sivuoireineen heikentävät elämänlaatuani yhtä paljon kuin oireet.

Tuo kirurgin kokemus vain mietityttää. Minulla on rahoitus mietittynä, eli yksityisellekin voisin mennä. Ei se toki mitään takaa. Julkiselle menisin mieluummin jostain syystä, mutta sitten kai voi joutua kenen tahansa leikkaamaksi (erikoistuva lääkäri?).

SitrusRe: Auttakaa viisaammat22.10.2020 12:26
Sanoinko liian epäselvästi? Leikkaus on _viimeinen_ vaihtoehto.
Ensimmäinen toimenpide on refluksiruokavalion omsksuminen
ja muiden haitallisten tapojen karsiminen.
Maidoton ja viljaton linja eivät ole refluksiruokavalioita.

Kärsimykseen kyllästynytRe: Auttakaa viisaammat22.10.2020 13:45
Usko pois, olen tietoinen leikkauksen vaaroista.

Jotkut ihmiset eivät niin välitä siitä mitä syövät. Minä olen sieltä toisesta ääripäästä. Haluaisin syödä maukasta ja terveellistä ruokaa, kokkaus olikin ykkösjuttu elämässäni ennen refluksia. Refluksiruokavalio on kuin isku palleaan minulle. Menee elämänhalu. Oireeni eivät ole pahimmasta päästä, mutta haittaavat elämää ja jos nyt saisin hetkeksi entisen olon takaisin niin uskon että ero olisi valtava. Eli kärsin mieluummin oireista ja syön lääkkeitä kuin rajoitan elämääni. Mutta kun se on haitallista pidemmän päälle. Siksi toivonkipinä entisen elämän saamisesta takaisin syttyi kun luin onnistuneita leikkauskertomuksia. Vaikkei mansetti kestäisi kuin 10 vuotta, ehtisin kasvattaa lapseni aikuisiksi ja olisin ehkä tällä välillä jotain muutakin kuin ahdistunut harmaa möykky sohvan pohjalla. Lapset kyllä tietävät että heitä rakastan mutta tuntuu että kaksi vuotta mennyt ohi, enkä muista siitä oikein mitään kun painin näiden omien pelkotilojeni ja oireideni kanssa. En haluaisi enää menettää enempää tärkeitä aikoja. Tämän tunnelin päässä ainoa valonpilkahdus on onnistunut leikkaus.

Maidoton ja viljaton olisivat minulle helpompia, koska kasvisten, mausteiden ja marjojen välttely tässä eniten surettaa. Siksi ne olisivat viimeinen oljenkorteni.

leenaliinaRe: Auttakaa viisaammat22.10.2020 22:23
Koufmanin dieetti on laadittu nimenomaan kurkkuoireisille.Mone ovat saaneet siitä avun.itse myös.Myöhemmin olen pystynyt lisäämään ruokavaliota laajemmaksi.Löytyy etusivun valikosta.

MaisaliisaRe: Auttakaa viisaammat23.10.2020 21:41
Heippa Kärsimykseen kyllästynyt.
Varmaan tosiaan kannattaa eka kokeilla kaikki toimenpiteet mitä nyt itse voi kokeilla, että refluksi mahdollisesti voisi helpottaa...
Itse lopetin tupakin kun oli niin pahassa mallissa reflu ja kahvinkin lähes kokonaan.
Edelleen leikkauksen jälkeen vain tosi laihaa pikakahvia.
Muitakin ruokavaliomuutoksia tein ja esim. kiilatyynyn hommasin jne. Syömisen ja nukkumaan menon välillä kolme tuntia. Kaikkeni yritin, mutta siltikään ei kokonaan vaiva poistunut. Eli sitten ainoana vaihtoehtona näin fundoplikaation.
Leikkausta voin suositella, jos siihen päädyt.
Alku leikkauksen jälkeen ei ollut helppoa, mutta sen kesti ja nyt on mahtavaa kun ei närästä. Eikä tarvitse syödä happosalpaajaa.
Mä alotin tämän hoitopolun eka työterveydestä, sieltä sain lähetteen tähystykseen ja sitten oli manometria ja 24 h pH mittaus. Julkisella puolella leikattiin ja tiedustelin gastroskopian tehneeltä lääkäriltä hieman, että kuka olisi hyvä leikkaava lääkäri.
Halusin, että toimenpiteen tekee kokenut lääkäri ja toiveeni toteutui tämän asian suhteen. Kaikki meni siltä osin nappiin. ☺

MaisaliisaRe: Auttakaa viisaammat23.10.2020 21:50
Kirjoitin taas epäselvästi....
Siis toivoin yhtä tiettyä lääkäriä joka leikkaisi ja juuri tämä toivomani lääkäri leikkauksen suoritti. Tämä tapahtui siis julkisella puolella, eli onnistui ainakin täällä päin missä asun.
Luin aika paljon ennen leikkausta tästä kaikesta ja monessa kohtaa painotettiin, että kirurgin on hyvä olla kokenut.

Kärsimykseen kyllästynyt Re: Auttakaa viisaammat23.10.2020 22:16
Hei leenaliina. Kiitos, olen lukenut tuosta ja toisestakin ruokien pH-arvoihin pohjautuvasta dieetistä. Toista jopa kokeilinkin pari viikkoa. Olisi varmaan pitänyt jatkaa kauemmin, mutta kun olen kärsimätön ja pidän niin kaikesta jonka pH on alle viisi.

maisaliisa, upeaa että pääsit hyvän kirurgin leikattavaksi. Pitkää ikää toivon mansetillesi 😊. Minä olen käynyt läpi kaikki tämän sivuston leikkauskertomukset ja muistan kyllä niissä mainitut kirurgit. En tiedä sitten kuka minulle lähetteen tekee ja minne. Millaiset oireet sinulla oli ennen leikkausta? Luin englanninkielisestä tutkimuksesta että ne joilla on jatkuvaa kurkun selvittelyä saavat pienimmän hyödyn leikkauksesta. Minulla tätä on mutta myös esim. pahoinvointia ja hengenahdistusta. Harvoin rintapolttoa mutta hiljattain oli sitäkin, lääkkeestä huolimatta. Toisaalta, jos suurimman osan oireista saisi poistumaan ja pärjäisi ilman happosalpaajia niin sekin olisi iso plussa tulevaisuuden terveysnäkymille.

Kokeilen nyt elää niin refluksiystävällistä elämää kuin suinkin ajattelen loppuelämäni pystyväni ylläpitämään. Eli savukkeet lensivät roskikseen ja kahvi vaihtuu kofeiinittomaan ja hiilareita vähennän. Odottelen puoli vuotta ja käyn tutkimuksissa ja jos vielä elämä on kurjaa niin sitten on otettava se seuraava, pelottava askel.

MaisaliisaRe: Auttakaa viisaammat24.10.2020 11:32
Kiitos toivotuksesta, näin toivon myöskin itse 😊
Mulla tuli viime syksynä pahat oireet. Pahoinvointi, rintakipu ja nielemisongelmia.
Kipu oli niin valtavaa etten pystynyt nukkumaan kunnolla.
Siihen vielä yhdistettynä migreeni, jonka täsmälääkkeet ilmeisesti ärsyttävät ruokatorvea, niin elämä meni tosi hankalaksi.
Oli ruokatorven tulehdus ja palleatyrä. Alkava schatzkin rengas myös, eli ruokatorven rengaskaventuma. Eli en tiedä kuinka kauan tämä koko vaiva on minulla ollut, viime syksynä tilanne vain räjähti lopullisesti käsiin.
Lopetin myös tulehduskipulääkkeet enkä aloita niitä enää koskaan uudelleen.
24 h pH mittauksen aikana parempi vaihe ja mulla oli happamia reflukseja siinä vaan 10 ,kpl, kestoltaan yhteensä 19 min. Yöllä oli ollut yksittäinen pitkä refluksi, kestoltaan 11 minuuttia....niin, viime syksynä nukuin usein kurkkupastilli suussa, koska oli kuivaa yskää yöllä. Yhdistin sen aluksi tupakointiin, mutta se jatkui vaikka lopetin.
Niin ja ääni käheytyi helposti.
Ennen leikkausta osui vaikeampi kausi, oli migreeniä ja stressiä ja otin 60 mg esomepratsolia joinakin päivinä, että närästys pysyi jotenkin kurissa. Viime syksystä jäi hirveä paniikki päälle kun tilanne oli niin paha nielemisvaikeuksineen ym.
Toivotan jaksamista tämän vaivan kanssa ja tsemppiä. 🌼

Kärsimykseen kyllästynytRe: Auttakaa viisaammat25.10.2020 13:00
Maisaliisa, minulla alkoi tämä siitä kun runsaasti söin Buranaa useaan eri kipuun. Ei enää ikinä, enkä lapsillenikaan sitä anna.

Nyt on viimeinen päivä kun saan ottaa Zoltin, tähystys on kahden viikon päästä. Täytynee ostaa Gavisconia hätävaraksi kaappiin, nyt nimittäin ekaa kertaa viime yönä heräsin hengenahdistuksen ja närästyksen takia. Kyllä tällä henkisellä ahdistuksellakin on osansa, mutta en tiedä mikä osuus lääkkeen vaihdolla taas on kun ei tällaista ole tämän kahden vuoden aikana ennen ollut. Voihan tauti edetäkin etenkin kun olen ?huono refluksikko?.

Ei minusta koskaan mitään teräshermoa tule ja taatusti en pysty tiukalla ruokavaliolla pitkään olemaan. Että kyllä tuo vatsa tulee temppuilemaan loppuelämän.

Onneksi on tuo tähystys että tarkistavat mitä tuhoja olen välinpitämättömyydelläni saanut aikaan. Toivottavasti saan helposti lähetteen manometriaan ja pH-mittaukseen. Eikös se ole sama missä ne tehdään? Siis jos leikkaus tehdään muualla niin nuo paperit saa mukaan? Vai tehdäänkö nuo siellä missä mahdollinen leikkauskin?

lost and foundRe: Auttakaa viisaammat26.10.2020 10:13
Kärsimyksesi näyttää olevan kaksinkertaista elämäntilanteestasi ja valinnoistasi johtuen; fyysisten perusoireiden päälle psykosomaattiset oireet. Prioriteetit on kuitenkin pistettävä kohdilleen ja järkeiltävä itselleen, jos haluat edes osan oirekirjosta häviämään. Tupakka voi antaa hetkellisen henkisen terapian, mutta sen myrkyillä on silti negatiivinen vaikutus, jotka voi aiheuttaa/lisätä fyysisiä oireita. Samoin "terapeuttinen" syöminen.

Minulla on ollut nikotiinipurukumi "ehdoton pakko", jolla olen terapoinut henkistä pahoinvointiani ja palkaksi saanut toistuvia vatsaoireita, pahoinvointia, sekä yskänärsytystä. Eli hyöty periaatteessa plusmiinusnolla. Prioriteetteja olen pistänyt kohdilleen... luovuin punaisesta lihasta, grilliruuista, mausteisista ja rasvaisista ruuista, valmisruuista jne. sekä sokerista (karkit, leivokset, juomat jne.), kaikki muut viljat paitsi kaura (teen myös itse leipäni täysjyväkaurasta). Silti saan kokattua kulinaarisia elämyksiä ja vatsa ja koko olemus kiittää. Nyt olen tehnyt myös päätöksen lopettaa nikotiinipurkan mussuttamisen.

Tähän mennessä oireeni ovat vähentyneet todella tuntuvasti, ja samankaltaisesta remontista voisit itsekin hyötyä. En vain itse ymmärrä, mitä menetystä elämäntaparemontissa voi kokea, että elämänilo sen vuoksi katoaisi. Jos vointi muutosten myötä paranee, niin sillä luulisi olevan positiivinen vaikutus elämänlaatuun. Ne prioriteetit;)

SitrusRe: Auttakaa viisaammat26.10.2020 10:44
Mun veikkaus on, että noilla spekseillä sua ei leikata edes yksityisellä, koska
yks.lääkäreilläkin on moraali.

Ensin todetaan refluksin vaikeusaste (g.skopia, ph.mittaus), sitten
mahdolliset vasta-aiheet (manometria ja jos se on epänormaali, varjoainekuvaus).

Kärsimykseen kyllästynytRe: Auttakaa viisaammat26.10.2020 10:47
Elän hektistä lapsiperhearkea. Tai hektistä se olisi jos jaksaisin. Ruoanlaitto on suuri osa arkeani. Sanotaan nyt vaikka niin, että ruoka on elämäni. Etenkin kaikki ne ruoat jotka refluksissa ovat kiellettyjä. Vanhaa elämää on niin ikävä että sattuu. Jos himourheilijalle sanottaisiin että voit hiljakseen kävellä ilman leikkausta, mutta leikattuna voit ehkä juosta ja liikkua lähes samalla tavalla kuin ennenkin, 80% varmuudella. Uskon että urheilija valitsisi leikkauksen. Kökkö vertauskuva, mutta ehkä ymmärrätte. Kädet ja pää jäässä tällä hetkellä (olen ulkona) niin en pysty parempaan.

Lääkitys kun ei poista ylösnousua. Eikä se salli vatsan toimia normaalisti. Minulla tauti etenee ja salpaajat aiheuttavat sivuvaikutuksia. Tiedän leikkauksen riskit, siksi minua ei ole vielä leikattu. Mutta sitä mietin että jos ruokatorven toiminta huononee taudin edetessä, niin jossain vaiheessa voi olla että leikkaus ei enää ole vaihtoehto. Täälläkin on huonoja ja hyviä kokemuksia leikkauksesta, minulla on lyhyehkö tautihistoria, suht lyhyt aika lääkityksellä, ei palleatyrää. 10 vuotta helpompaa elämää tuntuisi paratiisilta.

Kärsimykseen kyllästynytRe: Auttakaa viisaammat26.10.2020 12:22
Tuo leikkaus, tai edes sen mahdollisuus, on minulle henkinen pakoreitti tästä tilanteestani joka päättyy tällä hetkellä vain umpikujiin. Inhoan tätä tautia koko sydämeni pohjasta, ensi hetkestä lähtien olen ollut epätoivossa kunnes keväällä luin ihmisistä joilla leikkaus on onnistunut, silloin sain edes pienen lohdun. Onko tilanne eri jos löytyy esim. Barrett? Tai että pitääkö odottaa isompia ongelmia (joita taatusti tulee) ennen kuin leikkausta suositellaan? Koittakaa ymmärtää. Tai ei kenenkään tarvitse ymmärtää, tämähän on vain ja ainoastaan minun ongelmani. Kiitän kaikkia viesteistä 🙏.

MaisaliisaRe: Auttakaa viisaammat27.10.2020 18:58
Heippa Kärsimykseen kyllästynyt .
Hienoa, että tähystys lähenee. Sen jälkeen tiedät ainakin enemmän.
Mun manometria ja pH mittaus tehtiin julkisella puolella, samassa sairaalassa missä leikattiinkin.
Ehdin vaivasta kärsiä vajaan vuoden, mutta sekin oli ihan tarpeeksi.
Voin sanoa, että omalla kohdallani leikkaus oli hyvä vaihtoehto.
Toivottavasti sunkin refluksi joskus helpottaa tavalla tai toisella. 👍

Kärsimykseen kyllästynyt Re: Auttakaa viisaammat30.10.2020 7:57
Kiitos Maisaliisa, itsekin toivon niin.

Et varmaan halua paljastaa kirurgisi nimeä? Ymmärrän jos et.

Leikkauksessa eniten mietityttää vagushermovaurion vaara. Olisi kiinnostavaa keskustella gastrokirurgin kanssa siitä, eli miksi se tapahtuu. Uskon että mansetista osataan tänä päivänä tehdä sopivan kireä, eikös siihen käytetä jotakin sabluunaa 🤔

RentukkaRe: Auttakaa viisaammat30.10.2020 16:52
Nuo hermovauriot, jos niitä tulee ovat hankalia. Minulle tuli jalkaan hermovaurio leikkauksen yhteydessä ja se on ollut kivulias, toki nyt on jo paljon parempi ja koko ajan paranee, kun aikaa kuluu, nyt on mennyt jo 5,5 vuotta, alkuun jopa liikkuminen oli hankalaa, mutta nyt jo sujuu. Ja kun sitä ei oikein voi mitenkään edes korjata.

SitrusRe: Auttakaa viisaammat30.10.2020 17:12
Leikkauksessa menee yleensä aina jotain hermoja poikki.
Siksipä leikkauksen hyödyt ja haitat punnitaan.
Sisäelimiin tulee helposti kiinnikkeitä.

MaisaliisaRe: Auttakaa viisaammat30.10.2020 21:29
Juups, en halua paljastaa kirurgin nimeä. 😊
En kauheasti miettinyt hermovaurioita...oli keväällä 2020 jo yksi leikkaus takana ja elokuussa sitten fundoplikaatio.
Keväisestä selvisin ja jouduin ottamaan elokuussa uuden riskin.
Molempiin toimenpiteisiin olen nyt näin jälkikäteen ajateltuna tyytyväinen.
Hyvä, että uskalsin mennä.
Aina on riskejä, mutta uskon kuitenkin valtaosan onnistuvan.

Kärsimykseen kyllästynytRe: Auttakaa viisaammat4.11.2020 9:02
Näinhän se on että valtaosa onnistuu. Kun olis kristallipallo et näkis miten käy.

Kuinka Maisaliisa voit nyt? Uskallatko syödä entisiä oireiden aiheuttajia? Entä yskä ja äänen käheys? Happosalpaajia et syö?

MaisaliisaRe: Auttakaa viisaammat4.11.2020 20:48
Leikkauksesta noin 11 viikkoa ja olo on hyvä.
En käytä happosalpaajia ja joskus ääni kyllä käheytyy edelleen. Kuiva yskä on myös melkein kokonaan pois.
En tiedä, että onko mun allergialla ( eläimet ?, siitepöly, pöly )jotain tekemistä ton kanssa ?
Saatan talvellakin ottaa antihistamiinia kyllä.
Kahvia en juo enää, paitsi harvoin tosi laihaa pikakahvia.
Mitään suurempia ruokakokeiluja en oo vielä tehnyt, aika terveellisellä linjalla oon mennyt. Viime viikonloppuna söin kaurasipsejä ja ihan ok sujui, ei tullut mitään huonoa oloa tms. Eilen pari palaa suklaata. Varovaista. ☺
Ihan hyvä mulle, koska oon joskus ollut kyllä oikea herkkuahmija.
Ruoka-annokset edelleen pienempiä kuin ennen.
Vaa'alla en oo nyt käynyt, mutta pahimmillaan paino oli leikkauksen jälkeen alle 50 kg. Nyt tuntuu, että on kyllä jo melki normaali taas, eli jotain yli 50...

Kärsimykseen kyllästynytRe: Auttakaa viisaammat5.11.2020 21:56
Kuulostaa hyvältä, Maisaliisa. Jatka vaan terveellisellä linjalla kun olet saanut ??toisen mahdollisuuden??, mutta älä myöskään unohda herkkuja kokonaan 😄. Ja kiitos kun jaksat kertoilla toipumisestasi!

Kysynpä vielä että oliko sinulla kurkkukipua äänen käheytymisen lisäksi? Tuliko tähän apua? Tuosta ei tahdo löytyä tietoa millään, en tiedä osaisiko kirurgi vastata miten usein leikkaus auttaa kurkun puolen oireisiin (ääniongelmat ovat toki samoilla seuduilla).

Toissa päivänä oli viitisen tuntia tosi hyvä olo, vaikka lääke on tauolla. Tänään taas koko kaula kramppasi ja äänentuotto vaikeaa. Pakko vissiin alkaa kirjoittaa päiväkirjaa että pääsee jyvälle tästä.

MaisaliisaRe: Auttakaa viisaammat6.11.2020 20:09
Nyt en muista, että oliko kurkkukipua. Luulisin ettei ollut.
Eniten tuota äänen käheytymistä ja kuivaa yskää yöllä + joskus päivälläkin.
Leikkauksen jälkeen ääni myös välillä vielä käheytyi, mutta koko ajan mennyt parempaan suuntaan sekin asia.
Edelleen pitää ihmetellä tätä rintakivutonta ja närästyksetöntä elämää. ☀
Sellainen opetus tuo vajaa vuosi närästystä oli, että haluan nyt ehdottomasti elää terveellisemmin.

SussuRe: Auttakaa viisaammat13.11.2020 8:25
Kun mulla tuli joskus vuosia sitten normaali refluksin lisäksi kurkkurefluksi, minä pyörin samojen ajatusten parissa, kuin sinä. Vaikka en mikään leipoja tai ruuanlaittaja itse olekaan, niin tykkään syödä hyvää ruokaa. Minä otin ajan FLT ravintoterapeutille ja sain häneltä tosi hyviä neuvoja mitä pitäisi syödä, ja millä saisi suoliston parempaan kuntoon. Mitäs jos ottaisit yhteyden johonkin vastaavaan ja miettisitte yhdessä, mitä sinun kannattaisi ottaa ruokavalioon ja millä korvata näitä närästäviä ruoka-aineita. Opettelisit tekemään herkkuruokia niistä. Ei se tarkoita, että jos joudut vähän vaihtamaan ruokavaliota, että sen ruuan pitäisi olla pahaa. Mulle ei ainakaan käynyt niin. Jonkin aikaa olin tiukemmalla ruokavaliolla, mutta nyt pystyn taas syömään monipuolisemmin, mutta entiseen ei ole ollut paluuta siksi, että nykyään tykkään enemmän tästä terveellisemmästä ruokavaliosta. Tai siis nykyinen ruokavalio on yhdistelmä vanhaa ja uutta, mutta paljon ravintorikkaampi ja terveellisempi. Sitä paitsi, jos sulla on huono olo jatkuvalla stressaamisella ja hetken nautinnolla jostain tietystä ruoka-aineesta, niin onko se silloin ihanaa syödä just sitä ruokaa, jota olet vaan tottunut syömään ja tekemään. ;)
En tarkoita nyt moittia sua siis mitenkään vaan kannustaa kokeilemaan toisenlaista ruokavaliota. Itse sain todella hyviä vinkkejä ja tosi paljon uutta toivoa ja kannustusta ammattilaiselta.

VaniljaRe: Auttakaa viisaammat13.11.2020 16:20
Kärsimykseen kyllästynyt, minulla oli nuo samat ajatukset vuosia sitten kun ensimmäisen kerran tälle palstalle kirjoitin. Minulle refluksioireet tulivat yhtenä keväänä ja ne pahenivat nopeasti. Minulla oli melkein kaikki mahdolliset refluksioireet. Olin kauhuissani, masentunut ja todellakin tuntui siltä että kaikki ilo oli mennyt elämästä. En voinut kuvitellakaan että muuttaisin ruokavaliotani, en niinkään pitänyt ruoan laitosta, syömisestä kylläkin ja rakastin leipomista. Omasta mielestäni söin jo terveellisesti, ylipainoa ei ollut, liikuin paljon ja elin muutenkin säännöllisesti.

Lääkkeet eivät minulle sopineet, joten vaihtoehdoksi jäi sitten kuitenkin ruokavalion muutos ja elämän rauhoittaminen stressiltä.
Tein samalla tavoin kuin Sussukin tuossa kertoi, menin flt-lääkärille ja flt-ravintovalmentajalle. Minulle räätälöitiin oma ruokavalio jota sitten noudatin aika tarkasti.

Se ei tarkoittanut sitä että kaikesta piti luopua, mutta paljon muutoksia tuli kuitenkin, sopeutuminen vei aikansa, mutta sitä kautta minulle aukesi kokonaan uusi ruokamaailma, joka vei täysin mennessään.

Minulle kävi samoin kuin Sussulle, en halunnut enää palata entiseen, nautin tästä nykyisestä ruokavaliosta, joka on myös yhdistelmä vanhaa ja uutta. Oireita ei ole ja nautin valtavasti kaikesta mitä syön. Leivon edelleen paljon, leipää, pullaa ja kaikkea mistä pidän.

Ymmärrän täysin tilanteesi ja toivon että sinäkin alun sopeutumisvaiheen jälkeen löydät oman tiesi parempaan elämään. Usein elimistö ilmoittaa tavalla tai toisella että siellä ei vallitse tasapaino, silloin ei yleensä ole mitään poppakonsteja joilla sen saa kuntoon. On tehtävä muutoksia, mutta minun kohdallani ni muutokset vaikuttivat suuresti olooni ja elämääni. Tietämättäni olin voinut huonosti jo ennen ikäviä ja lamaavia oireitani, olin vain tottunut siihen olotilaan.
Nyt kun tiedän mitä on kun oikeasti voi hyvin, niin mikään ei saisi minua palaamaan entiseen.

Voimia sinulle, valitset sitten minkä tien tahansa. Tämä sairaus on yksilöllistä ja niin monet asiat vaikuttavat oireiden syntyyn että mitään yleistä ohjetta joka sopisi kaikille ei ole, on vain kokeiltava ja opittava sitä kautta itselleen sopiva ruokavalio ja elämän tapa.

Kärsimykseen kyllästynytRe: Auttakaa viisaammat18.11.2020 18:23
Hei taas.

Sussu ja Vanilja, kiitos lohduttavista viesteistänne, liikutuin.

Tähystys oli jokin aika sitten. Toisin kuin ensimmäisessä tähystyksessä, tällä kertaa sulkija ei ollut löysä. Ilma pysyi mahassa. Ruokatorvi ?näytti tosi hyvältä?. Ei tämä toki tautia poista, mutta ei nyt ainakaan huonoja uutisia. Olen aikaisemmin harkinnut flt-ravintovalmentajalle menemistä, mutta kun se sulkija oli tuomittu löysäksi niin ajattelin että turhaa, peli on menetetty.

JOS se nyt ei olekaan kelvottoman löysä niin ehkä suoliston vahvistamisella voisi saadakin apua? Tupakointi ja ahdistus ovat voineet tehdä hallaa suolistomikrobeille? Liikunta on samoin ollut erittäin vähäistä koko elämän. Että olisi tässä monta asiaa joita voisi parantaa. Kun vain saisi mielialaa kohennettua, nyt olen huolivuoreni alla katastrofaalisen poikki.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: