Google translator

Sivusto löytyy myös täältä:



Sivustolla käyttäjiä paikalla:


(sivuston tilastot >> klikkaa punaista laatikkoa)

Käyntejä marraskuusta 2009 alkaen:

Käyntejä kotisivuilla:5914100 kpl

Ajankohtaista

Kaikille sivuston käyttäjille refluksittomia hetkiä!

Arkiston uumenista

  • Kolmannes tyytymättömiä salpaajiin >>>>
  • Kuinka selviytyä refluksi(lapse)n kanssa - myös aikuisrefluksikoille apua! >>>>
  • Helikobakteeri keksittiin 1980-luvulla >>>>
  • Ärtynyt suoli (IBS) Suomessa >>>>

Keskustelu

UKKLeikkaus 6.2. tarinointia8.2.2018 21:52
Tuli käytyä leikkauksessa. Jonkinlaisen mansetin kirurgi teki vatsalaukusta ruokatorveni ympärille, eli vissiinkin normioperaatio. Ajattelin että kirjailen tänne kokemuksia muiden ihmeteltäväksi ja ehkä kommenttien kuulemiseksi :)

Leikkaus sinänsä meni OK. Ennen leikkausta muistan että anestesialääkäri sanoi että nukahdat seuraavan minuutin aikana. Seuraava havainto oli heräämisestä :)

Leikkaus tehtiin tähystyksenä. Vatsan yläosassa on viisi pienehköä haavaa joista ovat ronkkineet. Leikkauksen jälkeiset kivut ovat olleet yllättävän vähäisiä. En ole tarvinnut Pamol:ia väkevämpiä troppeja. Kolmiollista Panacod:iakin tuossa on, mutta vielä en ainakaan ole tarvinnut.

Leikkauspäivän illalla aiheutti hämmennystä, kun sekä kuului että tuntui melkonen rutina kun vetäisin reippaasti astmalääkettä henkeen (Astmalääkettäkin tarvin ainakin osittain refluxin takia.). Kävi jo mielessä että nytkö ne ompeleet jo repesi. Varmuudellahan sitä ei tiedä ennen kuin (tai jos) lääkärit kurkkaavat mikä on tilanne. Kirurgi oli sitä mieltä että repeämisestä olisi pitänyt jäädä huomattavaa kipua.

Syöminen on ollut toistaiseksi odotettua helpompaa. Pessimistiä toki epäilyttää, että tarkoittako se sitä että manseti ei ole riittävän kirepä. Toki tähän mennessä olen syönyt vain sosemaista ruokaa, kasviskeittoja, puuroa, rahkaa, ... Nieleminen melko helppoa, mutta huomaa toki että jotain on muuttunut.

Sairaalasta kotiuduin eilen illalla. Sairaalakokemus oli kaikin puolin muuten oikein hyvä, mutta kotiutus oli hiukan erikoinen. Arvottiin hoitajien kanssa että lähdenkö vai jäänkö vielä, jolloin hoitsut sanoivat että katsotaan tilannetta iltaruokailun jälkeen. Ruoka maistui liiankin hyvin, minkä jälkeen hoitsut "ajoivat" minut matkoihini :) Muuten ihan hyvä, mutta oli tuskaa istua taksissa täydellä vatsalla. Lumi ja pakkanen oli sopivasti tehnyt kaikenlaisia pikku töyssyjä tiehen, jotka toki kaikki tuntuivat mahassa.

Tänään havahduin siihen että on ummetusta. Soitin terveyskeskukseen, josta hoitsu opasti että aptekista saa melko hyviä troppeja siihen vaivaan ilman reseptiäkin. Jotain tippoja hain, ja sieltähän se "pihkatappi" irtosi jokusen tunnin kuluttua :) Siltä osin lienee homma hoidossa.

Tänään ruokana kaupan kanttarellikeittoa ilman sattumia, tuorepuuroa, ja jonkun verran suklaata. Teetäkin kolmisen kuppia. Ehkä söin liikaa ja se suklaakaan ei varmasti ollut hyvästä, mutta sängyllä makaillessa oli vähän sellaisia oireita että olisi edelleen refluksia. Mutta tokihan tässä on monenlaista tekeillä samaan aikaan, leikkauskipuja, syömisen opettelua, kipulääkkeitäkin olen vähentänyt tänään. Ja ei kai tuon leikkauksen avullakaan mitä hyvänsä voi syödä. Suklaa ainakin pois. Aika näyttää...

OperoituRe: Leikkaus 6.2. tarinointia9.2.2018 15:05
Pikaista paranemista sinulle. Malta ottaa iisisti aluksi, että toipuminen onnistuu.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia9.2.2018 19:27
Joo, kyllä tässä nyt rauhallisesti otetaan. Sairaslomaakin on kirjoitettuna viisi viikkoa.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia10.2.2018 20:36
Tässä toipuessa oppii ainakin jotain omista ruokailutavoistaan :) Yllättävän kova kiusaus olis vetästä maha täyteen jotain kunnollista ruokaa. Näkkileipä huhuilee jo kaapista ja hirven lihat pakastimesta :) Mutta joo, on mulla tahdonlujuutta tällaiseen. Pelkillä sosemaisilla mennään ja pienehköillä annoksilla.

Kivut on ollu edelleen hyvin hanskassa. Kolmiolääkkeitä en ole tarvinnu ollenkaan, elleivät hoitsut sairaalassa antanu jotain nappia heti heräämisen jälkeen.

Syömisen helppous edelleen vähän ihmetyttää. Toisaalta tämänkin päivän ruokavalio on ollut niin sosemaista, että ne olis melkein voinut juodakin.

Sängyssä selällään makailu alkaa jo ketuttamaan. Kovalla pystyselkänojaisella tuolilla on ihan OK istua jonkun aikaa, mutta missään sohvatuolissa ei oikein pysty. Vatsan seudulle tulee epämiellyttävä ahtauden tunne.

Eli pääosin menee ihan OK. Toipuminen alkanut hyvin. Eniten jännittää miten leikkaus auttaa pidemmän päälle närästykseen. Ja tietysti se ettei ne ekan illan rutinat tarkoittanut ompeleiden pettämistä, mutta en tiä olisko se ylipäänsä mahdollista että ne pettäis hengittämisen takia :)

SitrusRe: Leikkaus 6.2. tarinointia10.2.2018 20:41
Eikö sairaaloissa anneta selviä ruokailuohjeita?
Ekat viikot pitäisi ottaa vain nesteitä.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia10.2.2018 21:20
Ei mulla ole toistaiseksi valittamista ohjeista. Kirjallisessa hoitotyön yhtenvedossa sanotaan mm. että syönyt ongelmitta sosemaista ruokaa. Eli siis sairaalassa jo syöttivät mulle sosemaista ruokaa. Ja samainen lappunen ohjeistaa että syötävä sosemaista ruokaa kuukauden ajan.

SitrusRe: Leikkaus 6.2. tarinointia11.2.2018 6:49
Tyypillisesti nielemisvaikeudet tulee 1-2 vkoa leikkauksesta.
Sullahan on vasta muutama päivä mennyt.
Englanninkielisissä kulttuureissa otetaan meikäläistä huomattavasti vakavammin leikkauksen jälkeinen hoito. Nestettä paksumpaa ravintoa ei pitäisi ottaa pariin viikkoon, ei kofeiinia eikä mitään kaasua kehittävää. Määrät pieniä.

Perehdyin tähän luullessani joutuvani sittenkin leikkaukseen.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia11.2.2018 8:49
En tiennytkään että nielemisvaikeudet voivat alkaa viiveellä. Mistä se johtuu? Mulle lääkäri sanoi, että mansetti voi olla ihan alkuun kireämpi leikkauksen jälkeisen turvotuksen takia.

operoituRe: Leikkaus 6.2. tarinointia11.2.2018 9:09
Minulla jää ruoka vielläkin jumiin jos en pure huolellisesti. Minulla se johtui ainakin siitä, että siirryin kiinteämpiin ruokiin. Tonnikala ja kana esimerkiksi ovat varmoja jumiutujia, jos ei niitä pure todella huolella ja niele pieninä määrinä hiljakseen.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia11.2.2018 12:12
Juu no tänään itse asiassa jouduin laimentamaan puuroaamiaista normaalia enemmän. Ei varsinaisia nielemisongelmia, mutta jotain kevyttä kipua. Ero voi johtua siitäkin kun en ole ottanut mitään kipulääkkeitä.

SitrusRe: Leikkaus 6.2. tarinointia11.2.2018 19:14
http://www.upmc.com/patients-visitors/education/nutrition/pages/diet-after-nissen-fundoplication-surgery.aspx

Tämmöset on suositukset.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia11.2.2018 20:58
Kiitos. Poikkeaa aika paljon siitä yhden lauseen soseruokaohjeesta jonka sain :)

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia13.2.2018 22:10
Menee nuo sosemaiset keittoruuat sen verta hyvin alas, että tuppaa välillä unohtua tämä asia. Jotain karkeampaa kun epähuomiossa äsken nielasin niin johan sattui ja vähän takkusi alasmeno.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia18.2.2018 17:23
Kärsivällisyyttä vaatii tämä toipuminen. Söin pari verilättyä hyvinpureskeltuna ja vedellä huuhtoen. Meni alas ilman ongelmia. Sitten nielasin vahingossa vähän isomman palan. Siitä tulikin jo heti tuskallisempi kokemus. Kesti jonkun aikaa mennä läpi mahaan asti, ja muistoksi se jätti kipua joksikin aikaa.

HandeRe: Leikkaus 6.2. tarinointia19.2.2018 17:48
Tsemppiä kuntoutumiseen. Syömiseen tarvitaan hyvin paljon aikaa ja pieniä määriä kerrallaan. Suosittelen myös jotain kuntoilijoille tarkoitettua proteiinivalmistetta. Siitä saat energiaa kivasti.

JeppeRe: Leikkaus 6.2. tarinointia19.2.2018 20:57
Lätyt ja makkarat oli mullakin vaikeimmat. Kauan

SitrusRe: Leikkaus 6.2. tarinointia19.2.2018 21:29
Syöt edelleen kiinteää ruokaa aivan liian pian leikkauksen jälkeen.
Ei ole ihme että sattuu.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia19.2.2018 23:05
Välillä tulee kiusaus kokeilla josko se riittäisi että soseuttaa pehmeän ruuan hampailla. Edelleen liian aikaista siihen.

Kirurgi muistaakseni sanoi, että parin viikon jälkeen voi varovasti alkaa kokeilemaan pehmeitä ruokia hyvin pureskeltuna.

JeppeRe: Leikkaus 6.2. tarinointia20.2.2018 21:06
Suomessa ohjeet ovat hyvin heppoiset. Vieraalla kielellä neuvotaan välttämään esim kuivia leipiä...
http://www.upmc.com/patients-visitors/education/nutrition/Pages/diet-after-nissen-fundoplication-surgery.aspx

Itsekin menin suomalaisella ohjeella, mutta jokainen palan takertuminen mansettiin oli kipeä. Yllättäen luumu, lätty, makkarasiivu yms takertui. Pullat kastoin kahviin 😁 En tiedä, olisiko ulkolainen ruokavalio suojellut hiivalta tai mikään. Happolääkehän oli tuhonnut mahan hapot, niin että bakteerit ja hiivat pääsivät jylläämään vapaasti

JeppeRe: Leikkaus 6.2. tarinointia20.2.2018 21:07
Sorry, Linkkihän oli jo edellä. Sitrus, voin vain ihailla tietomäärääsi.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia20.2.2018 22:27
Kiitos, tuo on hyvä tietää että jo kaksi kohtalotoveria sanoo että esim. lätyt ja makkarasiivut teettää kipeää.

Sitruksen linkittämä ohje on hyvä, mutta eihän se varsinaisesti opasta edes soseuttamaan "Nissen soft diet" ruokia. Tai sitten olen sokea :) Siinä sanotaan, että yleensä muutama ensimmäinen ateria leikkauksen jälkeen on "kirkkaita liemiä". Sen jälkeen ollaan "full liquid diet" (jugusttia, kermapohjaisia keittoja, jäätelöä, ym.) ruuilla "1-2" aterian verran. Sen jälkeen ollaan Nissen soft dietillä, joka voi sisältä esim. pannaria, paahtoleipää, lihaa joka voi olla jauhettua tai pilkottua, purkkitonnikalaa, keitettyjä tai uuniperunoita, pehmeäksi keitettyä riisiä, makaronia, pehmeäksi keitettyjä kasviksia.

Soft dietin soseuttamisesta en löydä mitään mainintaa. Siihen nähden se suomalainen 4 viikon soseutusohje ei ole ollenkaan huono. Veikkaisin, että ihmisillä jotka joutuvat ko. leikkaukseen on jo valmiiksi melko hyvä käsitys siitä mitä ruoka-aineita vatsa kestää. Soseutusohje vie jo melko pitkälle. Plus tällainen keskustelufoorumi pitäisi olla pakollinen leikkauspotilaille :D

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia20.2.2018 22:49
Miten ja milloin lihansyönti on alkanut sujumaan teillä jotka olette leikkauksessa käyneet?

SitrusRe: Leikkaus 6.2. tarinointia20.2.2018 23:40
Jeppe, olen perehtynyt leikkaukseen v.sta 2010, jolloin mun kohdalla lääkärit väittelivät leikataanko vai ei. Olin jonkin aikaa jäsenenä engl.k.fb.ryhmässä Nissen Fundoplication, jossa leikatut ja leikkaukseen menijät jakaa kokemuksiaan.

Siellä käydyistä keskusteluista ilmenee nopeasti, että Suomessa leikkauksen jälkihoitoon, kuten liikkumis- ja ponnistelurajoituksiin sekä erityisesti syömiseen suhtaudutaan pöyristyttävän yliolkaisesti.

Ei voi olettaa, että kaikki potilaat ymmärtävät mitä mahassa ja ruokatorvessa tapahtuu leikkauksessa ja sen jälkeen, mutta lääkäreiden pitäisi sentään tietää.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia21.2.2018 0:30
Mun kommenttini ruokailuohjeista oli hiukan harkitsematon. Kyllä ohjeistuksessa toki parantamisen varaa on. Leikkauksen jälkeen oli vähän pää pyörällä, niin ärsyttää kun sanoivat yhtä ja toista syömisestä, pieniä annoksia, sosemaista, parin viikon jälkeen ehkä jo vähän kiinteämpää (vai muistanko väärin?), jne, mutta paperilla niistä puhutuista asioista on vain pieni osa. Ei olisi iso riesa tehdä muutaman sivun ohje jonka voisi jakaa kaikille saman leikkauksen kokeneille.

JeppeRe: Leikkaus 6.2. tarinointia21.2.2018 11:33
Otin nopeasti proteiinijauhetta jukurtin sekaan. Viikon kuluttua kokeilin muusin kanssa lihapullia ja kahden viikon kuluttua lihaisaa hernekeittoa. Ensimmäinen pihvi meni kuuden viikon kuluttua. Kaiken aikaa huolellinen pureskelu oli tärkeää.

Sen vakavan virheen tein, että alkuaikana otin runsaasti suklaata energian saamiseksi. Ilmeisesti se provosoi hiivaa ja vääriä bakteereja.

JeppeRe: Leikkaus 6.2. tarinointia21.2.2018 11:33
Mutta ei kannata tehdä samoja virheitä kuin minä. 😂

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia21.2.2018 21:21
Edelleen on ihan liian aikaista lopullisille johtopäätöksille, mutta jotain varovaisen positiivisia havaintoja on välillä jo olevinaan :)

Tänään kävin vähän köpöttelemässä ulkona, ensin päivällä -10 C kelissä ja nyt vielä illalla -18 C kelissä. Sanoisin, että keuhkoissa oli keliolosuhtet huomioiden normaalein olotila muutamaan vuoteen! Ei merkittävää kirvelyä, hengenahdistusta, vihlovaa kipua, ym. oireita. Keuhko-oireet oli ne päällimmäiset syyt mun leikkaukselle.

Toki olin ulkona vain vähän aikaa, en hengittänyt voimakkaasti kun köpöttelin vain hiljaksiin, ja käytän edelleen sekä happosalpaajia että astmalääkkeitä. Ja näin säntillisiä ruokailutapojakaan ei ole aikoihin ollut, pieniä annoksia jne. Lääkitystä kokeilen vähentää asteittain aikaisintaan sitten kun viiden viikon sairasloma on ohi.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia26.2.2018 21:21
Olen silloin tällöin havainnut yksittäisiä "itsestään tulevia miniröyhtäisyjä" vatsasta. Kuvittelisin, että ne on niitä mitkä ovat aiemmin olleet ihan reippaita mahan sisälmyksen nousuja ruokatorveen. Voi olla että sieltä nytkin tihkuu vähän jotain nestettä läpi, mutta varmaankin ihan minimaalinen määrä aiempaan verrattuna jos ollenkaan. Toiveikkaana edelleen että leikkauksella on hyvä lopputulos :)

SitrusRe: Leikkaus 6.2. tarinointia26.2.2018 21:56
Hienoa!

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia27.2.2018 14:53
Joo, mutta totuus paljastuu lopullisesti vasta sitten kun kokeilen lopettaa happosalpaajan.

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia27.2.2018 22:03
Kiva, että toipuminen sujuu hyvin. Tuo liikkuminen on siinä varsin merkittävä juttu. Minulle jäi pysyvästi mahdottomuus käyttää vatsaa puristavia vaatteita, esim farkkuja ei voi harkita. Lisäksi ensimmäiset vuodet vatsa oli todella herkkä vähänkään liian suurelle aterialle. Koitui aivan järjetön kipu. Tuo on kenties hyvä, että vähän voi röyhtäistä, koska se nielty ilma täytyy jotain kautta saada ulos. Minä pystyin röyhtäisemään alusta lähtien ja tosiaan ajoittain mielestäni tuntuu esim vesi nousevan takaisin, mutta oksentamaan ei kuitenkaan pysty. Sen mansetin kanssa oppii hyvin elämään, kun sen toimintaan tottuu ja oppii, että mikä ei sovi. Tsemppiä kovasti!

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia27.2.2018 22:36
Kiitos! Sen verran pessimisti olen, että vielä en huokaise helpotuksesta :)

Miten teillä on sujunut happosalpaajien käytön lopetus leikkauksen jälkeen? Oletteko lopettanut välittömästi leikkauksen jälkeen vai vasta myöhemmin? Pitäisikö mansetin olla 100 % pitävä silloinkin kun happosalpaajien lopetus (usein) kiihdyttää hapontuotantoa?

OperoituRe: Leikkaus 6.2. tarinointia28.2.2018 8:31
Minä lopetin heti leikkauksen jälkeen. Nyt olen syönyt pitkästä aikaa lyhyen kuurin.
Lopettaminen kannattaa tehdä vaiheittain. Ensin puolittaa annos joksikin aikaa jne.

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia28.2.2018 10:31
Tuo mansetin pitävyys riippuu käsittääkseni tekniikasta ja siitä miten kireä se mansetti on. Serkulleni on tehty nissenin fundoplikaatio ja kuulemma ei nouse mitään. Itselle tehtiin toupetin menetelmällä ja se vähän helpommin kai falskaa, niin kuin on tehnytkin ja tosiaan röyhtäily onnistuu. Ilman happosalpaajia olen kuitenkin pärjännyt. Lopetin happosalpaajat heti leikkauksen jälkeen eikä siitä ongelmia koitunut. Nykyisin käytän sinkkikarnosiinia, jos on vähänkin närästyksen tunnetta, koska en ole lainkaan vakuuttunut happosalpaajien haitattomuudesta. Lisäksi käytän piigeeliä päivittäin, niin ei tunnu vatsa kuplivan. Tuo piigeeli ehkä voisi auttaa tuossa happosalpaajien pois jättämisessä.Tuo uusinut palleatyrä on nyt aiheuttanut hetkittäin enemmän tunnetta, että ruokatorvessa liikkuu jotain. Tuo paluuvirtaus oli aikanaan leikkauksen syy, koska happosalpaajat eivät sitä estä ja ruokatorvessa oli verenvuotoa.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia28.2.2018 13:28
Minulle kirurgi selitti jotain sen suuntaista, ettei hän tehnyt mansetista ihan superkireää. Olikohan niin että joku sulkija kuitenkin toimi melko normaalisti.

Täytyypä perehtyä sinkkikarnosiiniin ja piigeeliin. En ollut niistä kuullutkaan aiemmin.

Mulla on ollut huonoja kokemuksia happosalpaajan portaittaisesta vähentämisestä. Koen että on tullut jokseenkin samat ongelmat annoksen puolittamisesta kuin kertalaakista lopettamisella. Mitään superhidasta lopettamistapaa en tosin ole kokeillut, jos esim. pilkkoisi anoksen ensin 1/4 pienemmäksi, sitten 1/2, jne.

Hiljattain mainitsemani "itsestään tulevat miniröyhtäykset" on ehkä lisääntymään pain. Vähän arveluttaa siltä osin että pitääkö mansetti riittävän hyvin.

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia28.2.2018 14:20
Leikkausalueella voi olla vielä turvotusta, joka vaikuttaa. Itsellä taisi mennä pitkälle päälle kuukausi, että olotila kaikin puolin normalisoitui. Tuota piigeeliä myydään marketeissa, silica tonic yms ja sinkkikarnosiinia tilaan verkkoapteekista. Siinä on entsyymit mukana, koska pitkäaikainen happosalpaajarumba on heikentänyt ruoansulatusta. Joskus lounaan jälkeen, kun röyhtäisytyttäää ja polttaa, yksi sinkkikarnosiinikapseli lopettaa vaivan lähes heti. Kumma juttu. Kannattaa nyt vielä yrittää olla murehtimatta tuon mansetin tiiviyttä. Veikkaisin, että vähän löysä on parempi kuin liian tiukka. Muista syödä erittäin hitaasti ja pureskella kunnolla. Lisäksi hyvin pienet annoskoot.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia4.3.2018 13:43
Paino on pudonnut noin 5-7- kg toipumisen aikana, mikä on minun tapauksessani hyvä juttu. Kun kokeilin äsken normifarkkuja, niin niiden pitäminen on kuitenkin vielä melkoista tuskaa. Varsinkin istuessa. Painavat alavatsaa ikävästi.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia11.3.2018 21:53
Järeämpään ravintoon siirtyminen hiljalleen on sujunut pääosin ihan OK, mutta tänään illalla unohdin hetkellisesti koko jutun leipää syödessä. Seurauksena parin minuutin epämukava olo ennen kuin sain nieltyä ruuan alas asti. Ei onneksi mitään kauheaa kipua, mutta vähän juilii vieläkin. Ilmeisesti siellä siis on edelleenkin jonkinlainen mansetti :)

Mikä sitä mansettia pitää kasassa pidemmän päälle? Jääkö sinne jotain ompeleita vai "kasvaako" se jotenkin kiinni?

FideRe: Leikkaus 6.2. tarinointia14.3.2018 14:34
Itse lopetin suoraan leikkauksen jälkeen 2012 enkä tarvinut yhtään Somacia kunnes sitten sain tehtyä itselleni uuden tyrän 2015.
Tuosta ruokavaliosta olen samaa mieltä sitruksen kanssa, olen lueskellut myös siitä että vaikka se ruoka alas menisikin heti niin ei kannata ekoina viikkoina silti syödä muuta kuin nesteitä ja sitten vasta niitä soseita. Olen myös lukenut tapauksista joissa syömisellä saatiin tyrä aikaiseksi pidemmän ajan jakson jälkeen. Menen itse uusintaleikkaukseen muutaman viikon päästä ja tällä kertaa meinaan noudattaa ihan sitä Nissenin ruokavaliota. Ekalla kerralla meni sen 3kk ennenkuin pystyin syömään ns. normaalisti, edelleen toki riisi ja kana jää jumiin helposti.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia14.3.2018 18:46
Kirurgi soitti mulle eilen. Eli se puhelu toimitti jälkitarkastuksen virkaa. Hänellä oli tietysti kova kiire lopettaa puhelu, mutta pari asiaa sain lypsettyä häneltä :)

Mansetin teon lisäksi mullakin on korjattu palleaa, ja hän itse asiassa sanoi että se kuuluu aina osaksi tällaista leikkausta. Hyvä että edes nyt 5 viikkoa leikkauksn jälkeen sain tietää mitä minulle on tehty :)

Kysyin miten urheilun ym. fyysisen rasituksen kanssa on nyt edettävä. Hän sanoi että toki kannattaa rauhallisesti aloittaa, mutta nyt kun leikkauksesta on 5 viikkoa niin mitään virallisia rajoituksia ei enää ole. Yritin kysellä varmistukseksi vähän lisää tietoa, johon hän sanoi että kyllä näitä leikkauksia tehdään mm. voimanostajille. Viisi viikkoa ilman fyysistä rasitusta on tärkeä ensisijaisesti pallean takia, että se saa toipua rauhassa.

Minkälaisia kokemuksia teillä muilla on fyysisestä rasituksesta leikkauksen jälkeen?

Kirurgi sanoi, että happosalpaajan olisi voinut lopettaa heti leikkauksen jälkeen. Tuokin asia oli taas joku ohjeistuksen käpynen, kun antoivat mulle sairaalasta lähtiessä lapun käteen jossa luki mm. leikkauksen jälkeisenä lääkityksenä happosalpaaja. No, tänään lopetin sen. Lähipäivinä selvinnee kuinka hyvin mansetti pitää.

Mä olen vähän laajentanut ruokavaliotani kohti normaalimpaa, mutta melko maltillisesti kuitenkin. Hankin 2 kpl 0,4 litran ruokatermoksia, joilla vien ruokaa töihin. Esim. tänään helposti nieltävää hernekeittoa. Kaksi pienempää lounasta päivän aikana. Toisaalta, eilen söin mm. pätkän paahtopaistipatonkia, jok upposi hyvin kun sen malttoi pureskella huolella.

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia14.3.2018 18:48
Ei todellakaan kannata pitää kiirettä tuon kiinteän ruoa suhteen. Ehdit syömään sitä myöhemminkin. Miksi kiire? Täällä on paljon leitä, jotka olemme saaneet riesamme takaisin. Eikö jo siinäkin valossa kannattaisi ottaa varman päälle toipumisen vuoksi? Kun ei ole mikään itsestään selvyys, että sitä oireet poistavaa hoitoa saa kun paketti leviää. Odotan todella innolla Fiden uusintaa. Olen tosi iloinen, että pääset sinne ja saat homman kuntoon. Riippuu täysin kirurgista, että suositellaanko leikkausta vai ei. Tehtiinkö ennen leikkauspäätöstä jotain tutkimuksia?

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia14.3.2018 19:33
Ei mulla varsinaisesti kiirettä ole kiinteän ruuan kanssa (vähän tietty malttamaton toki), mutta en ole myöskään löytänyt mitään virallista ohjetta että tässä vaiheessa pitäisi vielä pidättäytyä normaalimmasta ruokavaliosta. Siitä tänne palstalle kirjoittelu on hyvä, että kuulee muidenkin kokemuksia ja ohjeistuksia. Ei täälläkään kuitenkaan ollut erityisesti silmiini pistänyt se, että moni olisi saanut väärillä ruokailutavoilla närästyksen takaisin.

FideRe: Leikkaus 6.2. tarinointia14.3.2018 21:22
Sen verran fyysisestä rasituksesta että sen takia olen siis menossa uusintaleikkaukseen koska tyräni uusiutui kohta kolme vuotta sitten, ja refluksi palasi vaikka fundo onkin ehjä ja paikallaan. Olen melko varma että se meni leuanvedossa. Sillä hetkellä tuntui kipua hetken pallean kohdalla ja pikkuhiljaa alkoi oireet palaamaan. Tosin liika syöminen ja oksentaminen (pystyin silloin jo oksentamaan taas jos olin tosi kipeä ja oli ns. pakko) on voinut edesauttaa asiaa kyllä. Eli otahan nyt iisisti sen liikunnan kanssa vielä, lähinnä sen nostamisen ym osalta missä joudut kovasti käyttämään yläkropan lihaksia. sille tulee vielä aikansa ;)
Kiitos Krisse! koitan itse pysyä tässä odottelessa positiivisena ja uskoa että nyt se tulee sit kerralla kuntoon, ja muiden positiivisuus auttaa kyllä asiaa :)

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia14.3.2018 22:11
Kiitos Fide kommenteista, ja tsemppiä leikkaukseen!
Fyysisen rasituksen lisäksi ylensyöminen on mulle kanssa riskitekijä. On tullut totuttua ihan liian isojen annosten syöntiin. Oksentaminen sen sijaan on ollut mulle hyvinkin harvinaista.
Mulla tuli jossain "voimankäyttöjutussa" joskus vuosia sitten pieni tyrä navanpieleen. Eli mun kudoksissa on jonkinlaista taipumusta repeämiseen.

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia15.3.2018 12:36
Itsellä tuo tyrä uusi ilmeisesti sappikivitaudin vuoksi, kun kohtaukset aiheuttivat voimakkaan oksentamisen tarpeen ja parin pahan kohtauksen jälkeen ilmaantui kumma ylävatsakipu ja välillä tuntui joku jännä pistäminen tuossa pallean kohdalla.. Fide, Uskon, että se tulee kerrasta kuntoon. Toivottavasti saan lähetteen joko taysiin tai sinne jyväskylään myös. Laita sitten heti tietoa kuulumisista, kun kykenet. Sairaalassa joutunet jokusen päivän olemaan varmaankin. Kuvattiinko sitä vatsaa tai tähystettiinko se ennen leikkauspäätöstä? Tosin mansetin falskaaminen on helppo todeta ph-mittauksella. Pysy ihmeessä positiivisella mielellä, olet saamassa apua. Kyllähän tuollainen leikkaus jännittää järjettömästi ja toipuminen on alkuun rankkaa, mutta kun pari kk on mennyt, niin takuulla olet tyytyväinen ja helpottunut! Tää on aika epätoivoinen vaihe, kun nämä oireet alkavat koko ajan muuttumaan pahemmaksi. Tuntuu ihmeellinen tunne tuossa kaulalla ja kurkku tosi karheena. Mutta varsinäista poltetta ei ole, vaikka tuntuu kuin olisi koko ajan oksennus kurkussa. Minun ongelma tosin oli viimeksikin regurgitaatio, ei niinkään närästys. Että selvästi jotkut asiat eivät muutu. Tosin regurgitaatioon ei ppi auta, joten toivottavasti sillä perusteella saan hoitoa myös.

FideRe: Leikkaus 6.2. tarinointia15.3.2018 12:51
Tähystettiin yhteensä kolme kertaa kolmessa eri paikassa sen jälkeen kun oireet palasivat. Tokan kerran jälkeen Helsingissä sitten totesivat että Fundo ehjä mutta väärässä asennossa tyrän takia (samalla pelottelivat mahalaukun poistolla ym jos leikataan uudestaan). Silloin tehtiin myös se PH-testi ja sitten se nielemispainejuttu (en muista sen nimeä). Aluksi tuntui että kyllä tällä Somacilla pahimmat oireet saa pois että saa nukuttua, mutta parin vuoden jälkeen viime kesänä alkoi mennä niin pahaksi että oli pakko mennä takaisin lääkäriin.
Kolmannen kerran tähystettiin nyt syksyllä Lappeenrannassa parin vuoden tauon jälkeen josta sitten tämä lähete Jyväskylään ja sieltä päätös. Tulee tavarat suuhun jos on kumarassa ja sängyn pääty on aika reippaasti koholla. Suurin oire on mulla se polte joka on kurkussa asti, ja maatessa menee keuhkoihin asti. Nyt olen taas jättänyt viljat kokonaan pois ja kahvi on minimissä, silti on hyviä päiviä ja huonoja, tuntuu että ihan tuurissaan menee. Leikkaavan kirurgin mukaan se että tulee tavaraa ylös on jo itsessään leikkauskriteeri. Onko sulla jo kuitenkin aika lekurille ja joku info että milloin saat asiat eteenpäin? Tämä odotus marraskuusta asti oli aika inhottavaa, kun ensin leikkauksen piti olla tammikuun lopulla, sitten helmikuussa jne..
Tässä koittaa vaan saada kotona kaikki kondikseen ennen leikkausta että muut sitten pärjää sen aikaa kun minä vaan makaan, eli äkkiä likan mopon huolto, polttopuita liiteri täyteen jne :D

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia16.3.2018 14:01
Joo ensi vkolla menen sille kirurgille, joka leikkasi alunperin. Häneltä kuulen varmaankin samantien, onko tampereella mahdollista saada hoitoa. Pyydän samantien lähetteen jyväskylään, jos ei tampereella onnistu. Minullahan näkyy myös ruokatorven puolella joku kumma lieri, eikä sitäkään selvitetty, että mikä se on. Sama juttu, kurkkua polttaa ja olen pari kertaa herännyt kauheaan yskään vedettyäni jotain väärään kurkkuun. Kun istun, alakaulalle tulee puristava tunne ja on pakko alkaa röyhtäilemään ja tulee tarve oksentaa. Sen nyt arvaa, mitä siitä koituu. Tuo kaulan puristus itseasiassa on ihmetyttänyt pitkään, enkä ole tajunnut, että mikä sen tekee. Kun nyt olin sappileikkauksen jälkeen sairaslomalla, sitä oli vain Harvakseltaa, mutta kun palasin töihin, puolen tunnin istumisen jälkeen tuo ilmaantui kera tunteen, että on koko ajan oksennus kurkussa. Tänä aamuna oli hankalaa saada sukat jalkaan, kun ei voisi tippaakaan kumartua. Sehän se ongelma on, että pahimmat oireet voi alkuun helpottua somacilla. Mutta sen apu ei taida kellään olla ikuinen ja kyllähän tämä Hyvin rajoitteinen elämä elämänlaatua verottaa merkittävästi. Ei tän taudin kanssa voi elää normaalia elämää. Mullahan on tässä tosiaan nyt se barrett ja lisäksi suun punajäkälä, joka voi myös pahanlaatuistua ja siksi mitään ei suuhun saisi nousta. Siihen ei somacit tehoa. Toivon että noiden parin extran perusteella saisin leikkauksen tai lähetteen jyväskylään tappelematta. Tuo oksennusrefleksi ja jatkuva pahoinvointi ovat todella häiritseviä. Yskiminen muuttuu nopeasti yökkäämiseksi ja syömisen jälkeen on suuria vaikeuksia olla yökkäämättä. Aika sietämätöntä tämä on. Pelkään vaan, että tuosta lähetteestäkin jopa joutuu taistelemaan. Minullahan oli alunperin niin.suuri tyrä, että leikannut kirurgi sanoi, että se olisi ollut hoidon aihe ilman refluksiakin. Nyt tämä tähystänyt lääkäri sanoi useaan kertaan, että se oli todella suuri. Sitten ilman mitään sanoo, että ei suosittele korjausta ja alkaa selittää kuroutumisen oireita. Mielestäni jokseenkin epämääräisesti hoidettu. Jo pelkästään tuon ruokatorvessa näkyvän lierin takia olisi pitänyt tutkia enemmän. Mikä sen sinne tekee ja voiko se vaikka mennä ruokatorvesta läpi tai suurentua niin, että koko rööri menee tukkoon? Tampereella tunnutaan suhtautuvan aika leväperäisesti näihin hommiin. No onneksi tuo mansetin falskaaminen on ph-mittauksella helppo todeta. Ainakin sen haluan nyt alkuun. Sehän todistaa sen, että vaiva on todellinen. Tuo leikkauksen odottaminen on piinaavaa. Kannattaa pitää itsensä kiireisenä, ettei ehdi ajattelemaan liikaa. Loppujen lopuksi, kun leikkaus on ohi, se toipuminen sujuu varsin hyvin ekan viikon kurimuksen jälkeen, vaikka etukäteen sekin huolettaa, että miten hankalaa se on. Uskon kuitenkin, että kaikki menee hyvin ja olet tolpillasi ennen kuin huomaatkaan. Kesään mennessä tilanne on jo loistava ja voinet elää normaalia elämää miettimättä tautia nimeltä GERD.

FideRe: Leikkaus 6.2. tarinointia16.3.2018 19:20
Sama homma, kun alkaa yskittää niin äkkiä sitä ollaankin pöntön äärellä sitten..
Mut jos on vaarassa kuroutua niin eikös silloin viimeistään pidä leikata?! Kyllä sun pitää päästä nyt johonkin toiseen paikkaa tähystykseen, mieluiten suoraan sinne Jyväskylään sitten. Näkee jo suoraan kyllä siitä että mikä on tilanne eikä välttämättä tarvi taas pitää sitä nenämaha-letkua. Mulle ei muita kokeita edes nyt tehty, tähystys riitti vahvistamaan kaiken.
Vaatii kyllä joka päivä aamusta iltaan suunnittelua syömisten ja juomisten suhteen. Aamulla kun otan somacin ja hieman vettä n. 30min ennen aamupalaa ja varsinkin kahvia niin ei ole niin pahat seuraukset välttämättä siitä kahvista jos sellaisia tulee. Ja sitten vettä en voi juoda mielin määrin, varsinkaan tyhjään mahaan. Iltapala pitää syödä todella ajoissa, ja käytännössä pitää istua sohvalla pari tuntia vaikka kuinka väsyttäisi ennekuin uskaltaa mennä sänkyyn. Kerrohan sitten mitä lekuri sulle sanoi, pidän täällä peukut ja varpaat pystyssä siihen asti!

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia16.3.2018 20:41
Fide, kiitos! Todellakin pyydän lähetteen sitten sinne jyväskylään, jos tampereella ei kiinnosta. Sen lähetteen kun voi kirjoittaa vaikka työterveyslääkäri. Ihmetyttää kyllä tuo kumma suhtautuminen siihen tyrään. Ensin todetaan moneen kertaan, että se on todella suuri. Sitten sanotaan, että ei korjata ja selostetaan, että se voi kuroutua. Mun mielestä sen pitäisi olla riittävä peruste korjaamiselle. Jos näistä jättityristä kuroutuu noin 20 prosenttia ja on kuulemma hyvin harvinaista. Varmaankin ne, joille niin on käynyt, eivät pidä sitä merkityksettömämä riskinä ja tosiaan kuroutumisen kanssa voi tulla nopeasti hengenvaara eikä se päivystysleikkauksrssakaan ole mikään yksinkertainen operaatio, kun on vielä hengenhätä kyseessä ja kiire. Ajattelin nyt ainakin pyytää sitä ph mittausta todistaakseni, että vaiva on todellinen. Jos sillä perusteella ei hoideta, niin voivat jyväskylässä sitten uudestaan tähystää. Tämä prosessi pitänee saada nyt vain liikkeelle, kun kaikki kestää. Pirullinen vaiva ja riesa koko tyrä. Mistä lie saanut alkunsa. Tällä perusteella pidän tuota jättityrää ayypäänä koko refluksiini, koska oireeet paladivat heti samassa sysdyssä vatsatuntemusten kanssa.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia16.3.2018 23:05
Voimia kaikille tasapuolisesti :)

Elämän pieniä iloja, mä onnistuin olemaan kolme viimeisintä päivää töissä farkkuihin pukeutuneena. Vähän löysät farkut ja jotain stretch-kangasta, eikä tullut enää mitään tuntemuksia että olisivat puristaneet vatsaa. Leikkauksesta toipuminen edistyy...

Happosalpaajan lopettamisessa lähdin etenemään niin, että olen hetken aikaa joka toisen päivän ilman.

TyriäRe: Leikkaus 6.2. tarinointia16.3.2018 23:42
Mihin nuo teidän ruokailu ohjeet perustuu? Mitä sillä voi "tuhota" jos syö kiinteää liian aikaisin vaikka sitä pystyisi ilman takertelua syömään?

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia17.3.2018 9:27
No hyvä, että toipuminen edistyy noin mukavasti! Todellakin kannattaa iloita noista elämän pienistä iloista. Täällä toisessa keskustelussa puhuttiin sellaisesta närästyslääkkeestä kuin galieve mint. Pitäisi estää mahan sisältöä nousemasta ruokatorveen ja tekee suojaavan kalvon. Ja tuo on alumiiniton aine. Tilasin sitä lähiapteekkiin ja saan sen tänään testiin.Tuo voisi auttaa noiden happolääkkeiden poisjätössä. Ei ole kovinkaan kallista ja todennäköisesti harmittomampi kuin happosalpaajat. Hommaa myös kunnolliset maitohappobakteerit, että saat suoliston kuntoon happosalpaajien jäljiltä.

FideRe: Leikkaus 6.2. tarinointia17.3.2018 10:35
Hienoa UKK! Tuleeko sinulle edelleen oireita jos et syö happosalpaajaa vai otatko vain ns. varman päälle kun syöt niitä edelleen?
Tyriä: Itse törmäsin tuohon Nissenin ruokavalioon siellä Nissen Fundoplication- faceryhmässä. Onkin ihan vakiohomma ilmeisesti ulkomailla että sen mukaan mennään leikkauksen jälkeen, jostain syystä Suomessa siitä ei puhuta mitään. Kyselin sielläkin tästä ja ihmiset sanoivat että heidän leikanneiden kirurgien mukaan sillä on merkittävä vaikutus sen fundon alueen paranemisessa sekä siihen että miten kauan se tulee kestämään. Eli siinä vaiheessa kun se on turvonnut jne niin ei saisi rasittaa sitä mitenkään hirveästi. Sitten useat kertoivat että liika rasitus/venytys syömisen kanssa edesauttaa tyräytymistä myös. Kyllähän sekin käy jopa minun järkeeni kun mietin että jos siitä mansetista koitetaan tunkea kerralla läpi pari pihviä perunoineen, niin kyllähän siinä saattaa kudos koittaa venyä suuntaan jos toiseen. Pitääpi kysyä tuosta nyt tuolta seuraavalta kirurgilta joka minut leikkaa, katsotaan mitä mieltä hän on.
Sieltä faceryhmästä saa ihan hyvää infoa, tosin suurin osahan on niitä "kauhutarinoita", tosin eihän ihmiset mene facebookkiin kertomaan jos leikkaus on sujunut tosi hyvin.. Mutta saa sieltä ainakin hyvän mielen siitä että meillä on muuhun maailmaan verrattuna oikeasti tosi hyvä terveydenhuolto kun lukee mitä se on esim. Amerikan mantereella tai brittien saarilla. Ja ne hinnat siellä! Ovat ihan huuli pyöreinä kun siellä kertoo että Suomessa se on vajaa 40?/pv ja sillä pääsee joka laitteeseen ja saa vielä ruoat päälle :)
Krisse: Hitto kun tollasesta olisin kuullut aikaisemmin! Kerro ihmeessä että jos se auttaa. Mistä sitä tietää vaikka taas tulevaisuudessa sitä tarvisinkin, mutta ainakin voin sitten kertoa eteenpäin.

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia17.3.2018 15:51
Toivottavasti tuo galieve toimii. Mulla kokeilussa nyt myös se sinkkikarnosiini, jota jonkun amerikkalaisen lääkärin ohjeen mukaan tulee ottaa aamupalan jälkeen ja ennen nukkumaan menoa ja kuurin kesto kahdeksan viikkoa. Joka ruoalla entsyymit mukaan. Toi galieve nyt lisävarmistus vielä. Tuo amerikkalainen lääkäri tuossa refluksin luonnonmukaisessa hoidossa kritisoi happosalpaajia ja sitä miten vaarallisia ne pitkäaikaisessa käytössä ovat. Tosin siinä myös mainittiin, että syy pitäisi selvittää, jos onkin tyrä. Ei kuitenkaan ollut mainintaa, että mitä jos on eikä sitä hoideta. Tänään siis otan hömpsyt galieve mintistä. Mullahan on myös tosiaan ilmeisesti refluksin aiheuttama toispuoleinen äänihuulihalvaus, joka aiheuttaa kummaa tuntemusta tuohon kurkunpään kohdalle ja päästää makuja suuhun ruokatorven puolelta. Ajattelin, että tuo galieve saattaisi auttaa selvittämään, että minkä verran oireista selittyy tuolla äänihuulihalvauksella ja mikä osa on täysin selvästi refluksia. Olen ollut jonossa foniatrian polille, koska ääni muuttui yhtäkkin upean möreäksi. Tulipa nyt kutsu kurkkupolille ja mukana anestesialomakkeet. Mielenkiintoista, aiotaanko mun kurkkua leikata? Toivoisin kyllä ensisijaisesti tyräleikkausta, että saisin jatkaa elämääni. Tämä rajoittuneisuus tuntuu kohtuuttomalta, ku. Huomioi sen, että tyrä palasi toisen sairauden vuoksi ja vain sen takia, että työterveydessä ei suostuttu selvittämän kovien vatsakramppien syytä eikä minulla ollut kunnollista lääkitystä sappikivikoliikkiin. Minun käskettiin syödä somacia! Toki teen valituksen työterveydestä, kunhan saan asiani kuntoon jotenki.. mainitsin jo lääkärille, kun hän tarjosi somacia regurgitaatioon, että ei se siihen vaikuta sen enempää kuin sappikivitautiinkaan. Lääkäri näytti nololta, muttei pyytänyt edes anteeksi. Noh, tulipa taas vuodatus. Tämä palsta on erinomainen. Mikään ei auta niin paljoa kuin vertaistuki ja kokemusten jakaminen. Joku tietää aina jotai, mitä ei ole ennen koittanut. Toivottavasti fide et kokonaan katoa leikkauksen jälkeen!

SKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia17.3.2018 19:56
Moi!

Minut uusintaleikattiin toissapäivänä (15.3.) Tampereella. Pääsin kotiin eilen eli olin yön yli osastolla.

Olen 35 vuotias nainen ja pitkä närästyshistoria takana. Ensimmäinen leikkaus minulle tehtiin joulukuussa 2007 jolloin tehtiin Nissen. Olin kärsinyt sitä ennen n. 10 vuotta närästyksestä enemmän ja vähemmän. Ensimmäinen leikkaus meni hyvin ja olin lopputulokseen tyytyväinen.

2014 alkoi oireilua ja tehtiin tähystys yksityisellä. Siitä selvisi että mansetti on hieman purkautunut mutta pitävä kuitenkin. Pärjäsin happolääkkeillä ja niitä tarvitsin kuuriluonteisesti.

2017 lokakuussa alkoivat oireet yhtäkkiä voimakkaina ja kummaa ylävatsa viiltelyä oli oireita edeltävästi eli jotain tapahtui mansetissa. Hakeuduin samalle yksityislääkärille jolla olin 2014 käynyt ja päätettiin tähystyksellä selvittää tilanne. Marraskuussa tehtiin tähystys jossa todettiin mansetin purkautuneen kokonaan. Lääkäri kirjoitti lähetteen Hatanpäälle uusintaleikkaussuunnitteluun. Hatanpäälle kirurgin juttusille pääsin tämän vuoden tammikuussa. Päädyttiin että uusintaleikataan kun regurkitaatio oli ongelmallinen sekä närästysvaiva haittasi normaalia elämää.

Minut leikkasi eri kirurgi kuin kellä kävi haastattelussa mutta hyvin asiansa osaavalle tämäkin tuntui. Päädyttiin nyt tekemään Toupet jossa "ommelkiinnityksiä" on useampi kun Nissen-mansetti tehdään kolmella ompeleella. Tällä usemman ompeleen jutulla otettiin tukea palleasta ja näin toivotaan sillä saada parempi ehjänä pysyminen ja pallea-aukon korjauksen tuloksen pysyminen. Nyt painotan niin kuin kirurgikin painotti että jokaisella on omanlaisensa kudokset jotka reagoivat eri tavoin. Joillakin Nissen pysyy koossa kymmeniä vuosia mutta joillakin kudokset puskevat ompeleet ja mansetin auki muutamassa vuodessa sama Toupetin kohdalla. Eli on mahdotonta sanoa kuinka pitkäaikainen apu tämä uusintaleikkaus oli, sitä on turha etu käteen miettiä.

Minulla mansetin purkautumista varmasti edes auttoi raskaus/synnytys sekä innostus kuntosaliharrastukseen. Painojen nosto on yksi niistä harrastuksista joka on riskialtista niille joilla taipumusta palleatyrään ja niille jotka leikattu. Toki salilla voi pitää ihan peruslihaskuntoa yllä rehkimättä isojen painojen kanssa mutta olen ihminen jolla nälkä kasvaa syödessä ja haluaa edistyä painojen suhteen. Nyt oon kyllä asian muettinyt niin että peruslihaskunnon ylläpito saa riittää itselleni jotta tämä fundo kestäisi paremmin.

Täällä oli hyviä leikkauksen jälkeisiä ruokailu ohjeita. Sain itse kirjallisetohjeet jossa kehotettiin syömään sosemaista rukaa 2 viikkoa jonka jälkeen voi alkaa siirtymään normaalimpaan ruokaan mutta hitaasti ja hyvin pureskellen. Taidan ottaa varman päälle ja sosemaisilla mennä vähän pidempään.

Kivut ovat olleet yllättävän vähäiset ja olen tässä kotona pärjännyt esim. tämän päivän yhdellä Panadol fortella. Eniten kipuja aiheutti vatsaonteloon puhallettu kaasu vaii ilma vai mikä lieneekään joka aiheuttaa leikkauksen jälkeistä hartiapistosta.

Tämmöstä täällä, kevättä kohti!

Mielelläni vastaan jos tulee muilla kysyttävää.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia18.3.2018 0:43
Tänään ilmestyi vähän kipua mansetin kohdalle. En tiedä mistä se tuli. Mielestäni ei voinut tulla syömisestä. Ehkä jostain kauppakassin kantamisesta jäisellä pihalla? Aika maltillisen painoisia kasseja on tullut kanniskeltua, mutta liukkaus pistää jännittämään kroppaa erilailla.

Toivottavasti menee ohi.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia18.3.2018 19:21
Tuntuisi siltä, että yläkropan ns. käyttöönottaminen aiheuttaa jonkin verran kipua mansetin alueella. Ehkä se menee siitä ohi kun etenee varovaisesti.

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia18.3.2018 19:22
Kipu on sellainen oire, että ottaisin todella varovasti.

SitrusRe: Leikkaus 6.2. tarinointia18.3.2018 23:03
Myöhäistä tietty sanoa, mutta kahden kauppakassin kantaminen kuulostaa liialta rehkimiseltä.
Olen Krissen kanssa samaa mieltä.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia18.3.2018 23:17
No joo, se riippuu kauppakassien koosta mikä on liiallista ja mikä ei :) Ja muistaakseni en maininnut kassien lukumäärää. Yksinasujalle kaupakassi on joka tapauksessa sellainen asia, jota ei voi täysin välttääkään. Ihan alkuun kaveri kävi kaupassa, sitten kävin itse 2-3 kertaa päivässä lähikaupassa ja kannoin mukana sen mitä takintaskuihin mahtui. Nyt olen kokeillut siirtyä hiljalleen vähän normaalimpaan, mutta aika köykäisillä kantamuksilla tulen kauppareisulta edelleenkin.

FideRe: Leikkaus 6.2. tarinointia19.3.2018 20:06
Juu ei ole tarkoitus hävitä täältä (jos siis vain pöydältä enää herään), olisi pitänyt itsekin löytää tämä sivusto ja se faceryhmä aiemmin :)
Ei tosiaan kannata UKK ottaa riskejä nostamisen kanssa, kipu ei ole ikinä hyvä juttu eikä kuulu asiaan, ainakaan ei minulla ollut toipumisvaiheessa kipua mansetin luona. Ainoastaan silloin kun pallea repesi uudestaan, eli sen perusteella suosittelen olemaan ottamatta yhtään turhia riskejä.
SKK: tehtiinkö sinun uusitaleikkaus tähystämällä, Ilmeisesti kerta noin nopeasti laittoivat kotiin? Minulla on 4.4 uusinta edessä ja sanoivat että lähes varmasti uusinta menee avoleikkauksella, eli varaudun tällä kertaa pidempään toipumiseen jo pelkän haavan osalta.. :/

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia19.3.2018 20:22
Kyllä sinä heräät. Kun nyt ajattelee, minkä kuntoisia ihmisiä leikataan ja he selviävät siitä. Koita olla murehtimatta liikaa. Joo sama juttu, kipuja ei ollut myöskään ennen kuin tyrä alkoi rytkyä uudestaan. Mansetin kohdalla en muista kipua koskaan. Leikkauksen jälkeenkin se oli enemmän pallean seutuvilla.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia19.3.2018 20:41
Hyvä tietää nuo teidän kokemukset kivusta. Täytyy olla varovainen. Jotenkin se tuntuu että jotkut laajemmat liikkeet aiheuttavat kipua. Ehkä pallean liike tai jotain...

Olihan mulla tosiaan heti ekana iltana leikkauksen jälkeen sairaalassa jo sellanen tapaus, että astmalääkettä henkäistessä sisään sekä kuului että tuntui kui olisi revitty ommelta auki. Kirurgi on kahteen kertaan tyrmännyt ajatuksen että siellä olisi silloin revennyt jotain. En vaan ymmärrä mikä muu mun kehossa voisi tuntua ja kuulua siltä :) No, aika näyttää mikä on tilanne. Närästystilanne tuntuisi joka tapauksessa aika hyvältä tällä hetkellä.

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia19.3.2018 20:57
No ei tosta palleasta kyllä kuulunut mitään revetessään. Ainoastaan tuli kovempi kipu ja sitten jatkuvampaa ylävartsakioua ja kummallinen pistäminen sisuskaluissa. En usko, että ne ompeleet räsähtää poikki, vaan veikkaan ennemminkin, että ne syövät itsensä läpi kudoksesta. Tuo äänen kuuluminen on aika jännä. Tietty tuon voi tarkistaa tähystyksellä jossain vaiheessa, jos haluaa. Toisaalta jos antaa ajan kunua, niin näkee, että miten mansetti pitää. Tietty mahdollinen tyrän uusiminen vaikuttaa mansettiin, mutta jos sieltä ei sla nousta mitään ylös, eikä ilmsannu mitään refluksiin viittaavaa, niin lienevät kunnossa.

SKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia19.3.2018 21:48
Leikkaus tehtiin tähystyksellä vaikka oli uusintaleikkaus. Suunnittelukäynnillä kirurgi sanoi että ensisijaisesti tähystämällä tehdään mutta jos leikkauksessa ilmenee ongelmia niin muutetaan avoleikkaukseksi. No nyt vatsaa koristaa viisi uutta arpea viiden vanhan kaverina. Pääasia että vaivat pysyisivät poissa ei vatsan ulkonäöllä niin väliä.

TyriäRe: Leikkaus 6.2. tarinointia20.3.2018 19:17
Täälä kans uusinta leikattu n.5vk sihen ja ihan tähystyksellä leikattiin.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia21.3.2018 18:11
Mä joudun jo pikkuhiljaa tekemään sellaisen johtopäätöksen, että mun närästys vaikuttaisi olevan poissa :) Ainakin tällä hetkellä.

Viime viikon loppupuolella vähentelin happosalpaajaa, ja nyt on kolmas päivä menossa kokonaan ilman. Normaalisti olisi jo keuhkot tulessa ja kurkku karheena, mutta nyt ei ole niillä alueilla mitään vaivaa. Vatsassa kyllä huomaa lievänä poltteluna että hapot on alkanu jylläämään :)

Nyt kun saisi vielä tilanteen pysymään tällaisena, ja ne mansetti ym. rakenteet kestämään...

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia22.3.2018 21:54
Neljäs päivä ilman happosalpaajia, eikä edelleenkään mitään närästykseksi tunnistettavia oireita. Jonkin verran on kuitenkin taas kipua jossain pallean tai mansetin alueella, tai jossain siellä suunnalla. En ole kantanut tai nostanut tänään juuri mitään, enkä käyttänyt yläkropan voimaa. Mietin että liikuinko jotenkin liian rivakasti jossain vaiheessa päivää? Vai voiko heräilleet vatsahapot aiheuttaa jotain mansetin alapuolella?

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia23.3.2018 9:23
No niin, näyttäisi siis homma toimivan. Hieno homma. Tollasen leikkauksen jälkeen tuntemuksia voi olla yllättävän pitkään. Siellä on kuitenkin myllätty.

Itsellä lähti nyt asiat etenemään. Lähete taysiin ja tehdään viipalekuvaus, manometria ja ph- mittaus. Oli kirurgi sitä miemtä, että tällä oirekuvalla todennäköiseti joudutaan leikkaamaan, kun paino vaan putoaa. Tietty sitten menee vaikeaksi, jos ilmenee joku este operaatiolle. Pitästä aikaa olo on kuitenkin toiveikas.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia23.3.2018 19:07
Tsemppistä Krisselle :)

Eilisen illan ja tämän päivän havaintoihin perustuen sanoisin, että liiallinen like aiheuttaa mulle jonkinlaista kipua. Eli kävely, jalkeilla olo, portaiden kipuaminen, kaikenlainen "käsien heiluttelu" jota töissä tulee tehtyä, vaikka en varsinaisesti ole mitään fyysisesti raskasta tehnytkään.

Tänään olen liikkunut päivän aikana vähemmän kuin eilen, ja kipu on ollut vähäisempää. Eilen illalla kipu hellitti pian kun aloin rötköttää sohvalla.

Tokihan sitä kipua täytyy kunnioittaa. Jotain se aina kertoo. Voinee olla riski jostain vakavammasta, mutta jotenkin on sellanen tuntuma että se voisi olla ihan vaan liikkeestä johtuvaa ärsytystä siinä pallean reiän kohdalla.

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia23.3.2018 19:17
Kannattaa muuten muistaa mahdolliset kiinnikkeet! Tulikin mieleen että itdellä oli tuossa pallean tietämillä pitkään joku hiton kipeä juttu, joka urheillessa vaivadi ja bodypumpissa kun jauhettiin vatsalihaksia tuntui siltä, että siinä olisi mennyt jotain poikki. Sattui tosi paljon hetken. Ja kun ennen tuota katkeamisen tunnetta tuntui kuin joku olisi venenyt siinä. En keksi tolle muutakaan selitystä kuin, että olisi ollut kiinnike. Niitä leikkaushaavoja voi varovasti hieroa niin, että se iho liikkuisi vähän. Nyt sappileikkauksen jälkeen aloitin hieronban kolme vkoa leikkauksesta ja jatkan sitä jokusen viikon ainakin. Luin, että kolmen vkon jälkeen arvet alkavat kasvattaa kiinnikkeitä sitten ympäristöön, kun ovat jo muodostaneet tarvittavat kiinnikkeet kiinni pysyäkseen. Hah, toivottavasti tehoaa

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia24.3.2018 8:41
Juu, kiinnikkeet tuli itsellenikin mieleen. Täytyypä kokeilla arpien hierontaa, vaikka en tiedä onnistuuko sillä hieromaan juuri muuta kuin ihoa.

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia24.3.2018 9:30
Joo se on tarkoituskin, että hierotaan ihoa, ei syvemmältä. Katselin netistä kuvia tuosta kiinnikeprosessista ja siinä oli tosiaan, että ekan kilmen viikon aikana arpikudos muodostuu ja syvemmällä muodostaa kiinnikkeitä ihoon niin, että arvet vajvistuvat ja kestävät. Tämä prosessi kun on ohi, niin kiinnikkeet yhä jatkavat kasvuaan ja alkavat nappailemaan kiinni nuuhun kudokseen. Kun tuota ihoa liikuttelee, niin eivät pääse kiinnittymään muualle. Toimivuudesta en tiedä, mut ainakin voi koittaa, jos jotain auttaa. Ja tuota hierontaa voi jatkaa kolmisen kuukautta.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia24.3.2018 20:20
Parin rauhallisemman (vähemmän liikkumista) päivän jälkeen mun kivut on taas pois. Vaihtarina sain pallomaisen vatsan ja tukalan olon :) Vatsan toiminta ei ollut ihan priimaa leikkauksen jälkeen. Oli jo hetken parempi, mutta nyt tuntuu että meni taas juntturaan. Ehkä se happosalpaajien lopettaminenkin vaikuttaa siihen. Maitohappobakteereja hain äsken apteekista. Ja Laxo-jotaintippoja tiputtelin juomalasiini.

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia24.3.2018 20:37
Joo siis käytä noita lääkkeitä, jollei suoli toimi. Älä missään nimessä pakerra siellä vessassa itselles uutta palleatyrää.

FideRe: Leikkaus 6.2. tarinointia25.3.2018 12:58
Tsemppiä Krisselle, toivottavasti hommat hoituu nopealla tahdilla!
Itselle tuli mieleen noista laksatiiveistä, että joka kerta kun itse olen ottanut (laxoberon ja sit joku toinen) niin seuraksena ollut tulehdus suolistossa ja viikon sairaalareissu. Jotenkin mulle ne ei siis vaan sovi :D
Eli toivotaan että operaation jälkeen alkaisi homma toimimaan piakkoin ilman niitä.
Hienoa UKK että pääsit niistä lääkkeistä eroon! Itsekään en malta odottaa että saan heittää purkin taskusta roskikseen. Jostain toisesta keskustelusta luin että PPI-lääkkeitä ei pitäisi lopettaa kerrasta vaan vähentämällä ensin. Tosin en ihan saanut selvyyttä että miksi. Onko kenellekään lääkäri puhunut tästä?

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia25.3.2018 14:45
PPI:n lopettaminen kertarysäyksellä voi aiheuttaa rebound effectin, eli happoa erittyy jonkin aikaa ihan liikaa. Mutta siinä asiassa ei liene kaikki ihmiset samanlaisia.

Laksatiivin käyttö on keljua. Määrä ei ole koskaan kohdillaan. Eilen tuntui ettei mitään vaikutusta, mutta tänään olikin sitten pari kertaa jo kiire vessaan :) Mutta toimiihan ne ainakin.

Mulla ei ole oikeastaan koskaan aiemmin ollut ummetusta, eli se vatsan ronkkiminen leikkauksessa sitä lienee aiheuttavan.

Ummetuksen hallinta tuntuisi olevan hyvin tärkeää leikkausesta toipumisessa. Eilen illalla oli jo synkkiä hetkiä, kun alkoi olemaan sellaista meininkiä että sieltä se närästys taas alkaa. Tänään on kuitenkin jo paljon parempi tunnelma, kun on saanut/joutunut ravaamaan vessassa jo jokusen kerran. Samat farkut jotka eilen tuntuivat aivan liian kireiltä esim. autossa istumiseen, ovat tänään olleet ihan OK. Eli melkoinen ero vatsan turvotuksessa.

Melkoista jännitysnäytelmää tämä leikkauksen jälkeinen elo :) Ihan ensin tuntui ettei se mitään auttanut, sitten tuntui että auttoi ihan täydellisesti, siten taas pelottaa että närästys alkaa, sitten taas ei, ... Ja kun odotukset on tietysti korkealla, niin kaikki takaiskut tuntuu helposti isoina pettymyksinä.

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia26.3.2018 20:55
Niin se vaan meni ensimmäinen viikko ilman happosalpaajia :)

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia27.3.2018 10:00
Sehän noissa laksatiiveissa on ongelmana, että juoksuttavat sitten. Tietty esim joidenkin versojen lisääminen ruokavalioon itsellä auttaa ja maltillinen annostus kookosöljyä päivittäin. Kyllähän tuota hetken aikaa jännittää, että auttaako vai ei. Hyvä kuitenkin, että happosalpaajat on nyt jätetty. Kyllä se siitä.

FideRe: Leikkaus 6.2. tarinointia28.3.2018 10:53
Tuosta ummetuksesta tuli mieleen, että sellaisistakin tapauksista lukenut joissa leikkauksen aikana joku hermo on saanut vahinkoa ja sen takia suoli ei enää toimi kunnolla ja ummetuksesta on tullut pysyvää. Nyt sitä itsekin miettii että miten vakaa käsi sillä kirurgilla oli kun sen kanssa juttelin silloin loppusyksystä.. :)
Hienoa että pääsit niistä salpaajista!
Tässä itse on huomannut että heti kun leikkauspäätöksen sai marraskuussa, niin on kyllä tullut syötyä kaikkea kakkaa ihan olan takaa. Enkä tarkoita sellaista mikä välttämättä pahentaa oireita vaan lähinnä lihottavaa. Kai sitä jotenkin ajatellut että "noh kohtahan tää maha tästä taas lähtee" tai että "pitää olla jotain mistä kuihtua taas". Senkin takia jo odotan jollain kierolla tapaa sitä että ei pysty vähään aikaan pizzaa tunkemaan naamaansa. Liikuntaa ei ole tullut harrastettua enää kahteen kuukauteen ollenkaan.. Viime vuonna tuli vedettyä vielä pitkää lenkkiä reppu selässä joka viikko (välillä muutama"huilikuukausi"), ja parhaimmillaan 75km matkoja. Nyt tuntuu että ei jaksa eikä kiinnosta. Ikää on 35v, mutta ei toi aineenvaihdunta enää kyllä toimi niinkuin 10v sitten, tosin mun mielestä nuo happosalpaajat kyllä vaikuttaa siihen jonkin verran. Tai niin ainakin toivon, koska mulla on jo kovat suunnitelmat mielessä kuntokuuria varten kunhan toipuminen on siinä vaiheessa että lenkille pääsee :D

KrisseRe: Leikkaus 6.2. tarinointia29.3.2018 16:39
Noinhan siinä helposti käy, kun tietää, että kohta syöminen muuttuu. Ikäänkuin antaa itselleen luvan hetkellisesti laittaa elämän risaiseksi. Sullahan alkaa kohta olla leikkaus edessä. Onneksi noi hermovauriot on kai aika harvinaisia. Tosin sille, jolle se sit sattuu, on varmaan aika sama, että pääsee tilastoja kaunistamaan. Leikkaus lienee aika usein valinta kahden pahan välillä. Hankala elämä vaivan kanssa ja mahdollinen komplikaatio. Kannattaa tosiaankin suunnitella aikaa toipumisen jälkeen! Kohtahan siinä jo ollaan.

SussuRe: Leikkaus 6.2. tarinointia30.3.2018 13:25
Juttelin eilen lastenlääkärin kanssa. Kerroin hänelle, että oma ?läppä? on auki kahden skoopin verran. Hän ihmetteli samantien miksi sitä ei ole leikattu. Taidan tilata itselleni uudelleen lähetteen jonkun mahaexpertin kanssa juttelemaan uudelleen leikkauksesta. Nytkin, vaikka syön lääkkeitä, on koko ajan pientä kipua ruokatorvessa.

RentukkaRe: Leikkaus 6.2. tarinointia30.3.2018 14:53
Minulle tuli hermovaurio leikkauksen seurauksena, toukokuussa 3 vuotta, kun leikattiin. Leikkaus oli iso ja onnistui hyvin, ainoa harmi on tuo hermovaurio, joka nyt toki on parempi, mutta ei hyvä vieläkään. Eli nyt on toisenlaista kipua.

SussuRe: Leikkaus 6.2. tarinointia30.3.2018 15:09
Nuokin on varmaan vaarana :/

FideRe: Leikkaus 6.2. tarinointia30.3.2018 18:12
Moi Rentukka! Mitä se hermovaurio aiheuttaa sinulle muuta kuin kipua? Paraneeko se ajan mittaan vai onko ikuinen vaurio?

RentukkaRe: Leikkaus 6.2. tarinointia30.3.2018 19:30
Jaa,a sen kun tietäis paraneeko koskaan. Hermovaurio on reidessä isossa reisilihaksessa ja jalka on kömpelömpi kuin toinen, meinaan väliin kompastella sen kanssa. Jalan nostot esim. Autoon ovat hankalia väliin.
Kipu on ihan pinnassa, olen harjoittanut jalkaa tosi paljon, opetellut sen kanssa kulkemaan. Lopputarkastuksessa todettiin vaurio ja paranee aikanaan jos paranee. Kuka tietää, hermo onko ihan katkennut tai muuten vaurioitunut sitä ei tiedä. Eikä sille mitään voi. Särky vaihtelee väliin on pahempi ja sitten parempi.
Tästä huolimatta menisin uudestaan leikkaukseen, koska nyt pääsen kävelemään, ilman leikkausta kävely tuskin onnistuisi enää.
Toki olisihan tuo saanut jäädä tulemattakin.

refluksitautiRe: Leikkaus 6.2. tarinointia31.3.2018 1:37
Minulle aikoinaan tähystyksen tähnyt gastrokirurgi sanoi, että refluksileikkauksen jälkeen nieleminen muuttuu jonkun verran. Mitä tämä oikein tarkoittaa ja onko pysyvää. Vastailkaa te leikkauksissa olleet. :)

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia31.3.2018 10:15
Mulla on tällä hetkellä nieleminen yllättävänkin helppoa. Osin johtuu varmaan siitäkin, että tässä lienee jo vaistomaisesti oppinut varomaan liian pureskelemattoman ruuan nilemistä. Ja liian hankalia ruokia. Ehkä kirurgi myös onnistui tekemään mansetistani sekä sopivan kireän että löysän.

Liian hätäseen ja huonosti pureskeltuna syöty ruoka jumittuu ruokatorveen hetkeksi. Epämiellyttävä tilanne sen aikaa mitä sitä kestää. Pieni tilkka vettä on autanut mulla viemään ruokaa alaspäin.

Ylipäänsäkin on tullut syötyä vähän kerrallaan mutta useasti. Opettelua vielä.

Nyt on alkamassa 13. päivä kokonaan ilman happosalpaajia, ja hyvin menee. En ollenkaan osannut enää odottaa tällaista olotilaa :) Toivottavasti jatkuu mahdollisimman pitkään.

FideRe: Leikkaus 6.2. tarinointia3.4.2018 17:29
Hienoa kuulla UKK!
Nieleminen muuttui minulla ainakin ihan pysyvästi, eli pitää päästää ilmaa pois välistä nielaisujen välillä. Siinä painetestissä muutenkin todettiin fundon jälkeen että vastapaine on aika iso.
Makailen juuri Jyväskylässä osastolla, odottelen aamun uusintaleikkausta :)

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia12.4.2018 18:43
Mä olen nyt ollut viikonpäivät puolitetulla flutiformilla. Eli olen puolittanut vahvemman astmalääkkeeni, enkä ole huomannut oikein mitään eroa. Nyt täytyy kokeilla jättää flutiform kokonaan pois ja katsoa miten käy. Voi kun oilskin niin että nyt leikkauksen jälkeen pärjäisi ilman sitäkin :)

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia16.4.2018 18:47
Jeee nyt on menossa jo neljäs päivä ilman flutiform:ia, ja hyvin menee :)

Eli nyt vaikuttaisi jo siltä että kaksi päivittäistä lääkettä voisi jäädä pois leikkauksen ansiosta. Happosalpaaja sekä astmalääke (kortikosteroidi, tai jotain sine päin).

SussuRe: Leikkaus 6.2. tarinointia18.4.2018 13:11
Hienoa UKK!!! Onneksi olkoon! :)

refluksitautiRe: Leikkaus 6.2. tarinointia18.4.2018 20:37
Hienoa että leikkaus on auttanut noin hyvin ja sinulla ei taida juuri mitään ongelmiakaan tullut leikkauksen myötä? Itsellä voi olla kanssa edessä kyllä jossain vaiheessa kun ei taas tunnu oireet menevän ollenkaan pois. :(

UKKRe: Leikkaus 6.2. tarinointia18.4.2018 23:10
Tänks :)

Tällä hetkellä olen hyvinkin tyytyväinen siihen että menin leikkaukseen. Isoja ongelmia ei ole tullut leikkauksen myötä. Vatsan toiminta on ollut välillä ummetukseen taipuvaista, mutta eiköhän sekin ole nyt rauhoittumaan päin. Lähinnä se ummetus on ollut jonkinlainen tilapäinen riesa.

Voiman käyttämisestä yläkropalla ei ole vielä paljoa kokemusta. Saa nähdä miten urheiluhommat alkaa ajan kanssa sujumaan (juu, ei ole tarkoitus nostella isoja painoja eikä vedellä leukoja :). Vastahan leikkauksesta tuli kaksi kuukautta täyteen.

Netin kauhutarinoiden perusteella mietin itsekin pitkään että menenkö leikkaukseen vai en. Eihän ne varmaan ihan kaikille voi täydellisesti onnistua tai toimia, mutta mun tapauksessani tulos vaikuttaa tällä hetkellä hyvältä. Tulevaisuutta en pysty edes omalta kohdaltani näkemään :)

FideRe: Leikkaus 6.2. tarinointia19.4.2018 22:35
Hienoa UKK ja onneksi olkoon! Ne kauhutarinat saa helposti ihmiset epäröimään, pitäisi aina vaan muistaa että onnustuneita on huomattavasti enemmän ja niistä ei netissä jauheta. Lähinnä koska elämä on mallillaan niin keskitytään siihen mielummin :)
Mulla on nyt 2,5 vko uusinnasta ja vatsa toimii vain n. kolmen päivän välein. Normaalisti siis kerran päivässä ja edellisen leikkauksen jäljiltä ei muistaakseni ollut tällaista. Toki ruoan määrä ja laatu nyt on pientä ja helposti imeytyvää mutta olisi kiva jos toimisi vähän paremmin. Laksatiivia en tosiaan uskalla ottaa, joudun niistä aina osastolle viikoksi kun suoli tulehtuu joka kerta. Pari päivää sitten oli hieman ripuliakin, eli ihan nyt ei ruokavalio ole sopivaa jotenkin. Pitäisi muutenkin alkaa syömään niitä maitohappobakteereja, auttaiskohan ne?

SussuRe: Leikkaus 6.2. tarinointia20.4.2018 10:08
Ei niistä maitohappobakteereista varmaan ainakaan haittaa ole. Kannattaa ainakin kokeilla.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: