Keskustelu

RituMinun leikkaukseni 4.2 (LKS)8.2.2015 12.28
Kerronpa ensin lyhyesti historiani:
Sain refluksi diagnoosin vuonna 2010 ja pikkuhiljaa oireet pahentui. Syyskuussa 2014 pääsinkin uudestaan vatsalaukun tähystykseen jossa todettiin jo ennestään tuttu ruokatorventulehdus sekä löysä mahaportti. Uutena löydoksenä oli palleatyrä. Lääkärin kanssa tovi inteltiin siitä onko palleatyrä ollut jo aiemmassa tähystyksessä :) Minulle tuosta ei mainuttu ensimmäisellä kerralla mitään mutta lääkäri oli sitä mieltä, että sen on täytynyt olla jo silloin siellä (tähystykset tehtiin eri paikkakunnilla).
Tähystyksen jälkeen sain lähetteen LKS:ään manometria tutkimukseen jonka jäljeen tehtiin vielä vuorokauden PH mittaus. PH mittauksen DeMeester score oli 257.6 ja on ilmeisesti todella korkea. Ei siis ihme kun yölläkin heräsin närästykseen ja välillä jouduin jättämään aamupalan välistä kun oli niin kauhea närästys.
Ruokavalio minulla on vehnäallergian takia gluteeniton. Oon kokeillu jättää pois vaikka ja mitä mutta tuntuu ettei mistään ole ollut kunnolla apua. Jossain vaiheessa väsyin koko sairauteen enkä jaksanu enää rajata ruokavaliosta pois muuta kun minulle allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet ja yleisimmät närästystä aiheuttavat.
Leikkaukseen pääsin melko nopeasti ja minut leikattiin LKS:ssä 4.2. Leikkauksessa poistettiin palleatyrä ja tehtiin "uus mahaportti" tai mikälie. Leikkaus meni hyvin ja palleatyrä oli kuulemma kohtuullisen iso, samoin löystyny mahaportti. Kotiin pääsin seuraavana päivänä. Täällä pohjoisessa pitävät kuulemma yleensä aina yön yli pitkien välimatkojen takia. Sairaalassa ruokana oli se mitä muillakin. En edes uskaltanu kokeilla leipää tms. kun tuntu että lusikallinen viiliäkin teki tiukkaa. Ohjeistuksena oli vain se, että pureskella ruoka kunnolla eikä tarvitse nestemäistä ruokaa muuta kun leikkauksen jälkeisenä päivänä.
Kipulääkkeitä tarvitsin muutaman ensimmäisen päivän ja olinkin todella yllättynyt siitä miten vähän kipuja on. Ehdottomasti pahin kipu oli leikkauksen jälkeiset hartiakivut.
Ruokailut on vaikeita ja syönkin lähinnä viiliä ja vellipuuroa. 2-3 Lusikallista saan alas + hieman nestettä. Pitää syödä todella hitaasti ettei tule kipeäksi. Välillä tulee inhottava tunne kun tuntuu, että röyhtäys yrittää ylös mutta eihän se sieltä minnekkään pääse vaan ilma jää pyörimään mahaan. Paino tuntuu putoavan vauhdilla, nyt -2 kiloa.
En siltikään ole katunut leikkaukseen menoa. Kyllä tämä kuitenkin närästyksen voittaa. Toivon todella, että leikkaus auttaa mutta senhän näkee vasta ajan kanssa. Vatsalaukun tähystys tehdään kolmen kuukauden päästä jossa varmistuu se onnistuko leikkaus vai ei.

SitrusRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)8.2.2015 12.47
Ihmeohjeita ruokailusta! Leikkauksen jälkeen kannattaa olla 4 viikkoa nestemäisellä ruokavaliolla, jos haluaa antaa mansetille parhaat mahikset kiinnittyä paikalleen ja pysyä siinä.
Hyvä ettet sentään syö leipää.

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)8.2.2015 15.58
Minustakin ohjeet kuulosti ihmeelliseltä mutta näemmä niissä on melkoisia eroja. Olis ihan mielenkiintosta kuulla millasia ohjeita muut on saaneet? Kuulostaa ihan järkevältä tuo sitruksen neuvo :)

refluksikurkkuRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)9.2.2015 21.51
Eroja noissa ruokaohjeissa kyllä löytyy ...

Vaasan ja Seinäjoen sairaaloiden ohjeet (http:www.refluksi.fi/110) näkyy tuolla meidän päävalikon kautta ja nekin poikkeavat toisistaan -- toinen kehottaa nestemäisen/soseutetun syömiseen parisenkin viikkoa, toinen n viikon. Lihan ja tuoreen leivän syönti on no no - listalla mainittu toisessa erityisesti. Huolellinen pureskelu kuviossa tietty mukana.


Mikä olo tänään?

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)10.2.2015 10.05
Hei Ritu! Minut leikattiin 28.1. Tyksissä. Kiinnostaisikin kovasti kuulla miten sinulla toipuminen etenee? Itselläni vähän aaltoilevaa, joku päivä on tuntunut olo kohtuullisen hyvältä ja seuraavana voikin jo olla refluksi-oireita, tai ainakin sen tyyppisiä. Tosi varovasti olen syönyt, pelkkiä soseita ja nesteitä. Paino on tippunut yli viisi kiloa. Kipuja on sekä vasemman kylkikaaren, että rintalastan alla ja syöminen sattuu edelleen. Kurkku on käheä ja jonkin verran limaisuutta. Onko sulla oireet hävinneet?

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)10.2.2015 13.26
Tosi isot erot on kyllä syömisen suhteen. Ei tulis mieleenkään syödä mitään kiinteää ja ihan suosiolla pysyttelen Sitruksen neuvossa :)
Mun olo vaihtelee päivän mittaan aika paljonki. Välillä riittää voimia pieneen kävelylenkkiin (n.500m) ja tosi kevyisiin kotihommiin. Usemman kerran päivässä pitää pötkötellä sohvalla ja kerätä voimia, että jaksaa taas olla pystyssä vähän aikaa. Energia vaje on suuri siitäkin huolimatta, että koitan syödä proteiini juomia joissa on kohtuullisen paljon kaloreita. Mutta kun ne määrät vaan on niin pieniä mitä mahtuu kerralla alas. Sen olen huomannut, että täytyy olla 2-3 tuntia välissä ennen kun pystyy uudestaan syömään. Syön vaan soseita ja nestemäistä. Syön myös tosi hitaasti ja jokaisen nielaisun jälkeen pitää kuulostella ettei maha vaan tule liian täyteen.
Välillä tuntuu niin kun polttelis mutta käytännössähän mahanesteiden nousun ei pitäis olla mahdollista kun ei sieltä tule röyhtäyksetkään ulos. Välillä tuntuu tosi inhottavalle kun röyhtäys yrittää nousta ylös ja juuri siinä samassa röyhtäys tunne kohtaa tuntuu se polttelukin. Olenkin järkeillyt asian niin, että luultavasti polttelun tunne onkin vaan sitä paranemassa olevaa kudosta tai voihan ne mahanesteet poltella siinä mahaportin suulla??? Tiiä sitten siitä, aika näyttää ja toivossa on hyvä elää.
Tuota kurkun käheyttä on myös vielä mutta toivon myös sen menevän ajan kanssa ohi. Mulla kun tuo ruokatorven tulehdus oli jo niin paha, että jonkin sortin solumuutoksia oli tullu ja joudun käymään parin vuoden välein tähystyksessä.
Onko sulla Marja koko ajan noita kipuja?

marja Re: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)10.2.2015 14.09
Aika samalla kaavalla syön kuin sinäkin, eli soseita ja nesteitä ja hitaasti niitäkin. Allekirjoitan täysin tuon, ettei tulisi pieneen mieleenikään syödä mitään kiinteää! Sairaalasta annettiin ohje että kaksi viikkoa soseilla, mutta veikkaan että menee vielä toiset kaksi viikkoa ainakin näin ja sittenkin hyvin varovasti muita ruokia. Kyllä voisi sanoa että jonkinlaista kipua on jatkuvasti, paikka vähän vaihtelee. Ehkä se on niin että tuo leikkausalue on vielä arka ja vaatii totuttelua. Pikaista toipumista sulle Ritu, muista malttaa levätä! Itsellä ottaa toimettomuus välillä hermon päälle, mutta onneksi muu perhe pitää mut aisoissa :)

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)11.2.2015 8.39
Toivottavasti marja sinunkin kivut pikku hiljaa vähenee.
Kyllä tää leikkaukseen pääsy oli mulle niin iso asia, että rauhallisesti koitan olla vaikka ei se helppoa ole kun on tottunut koko ajan touhuamaan jotain. Onneksi myös täällä perhe pitää mua aisoissa :)
Käyhän välillä kirjottamassa siitä miten sun paraneminen etenee.

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)11.2.2015 16.41
Mulla oli niin vaikeat oireet, että en tiedä mitä olisin tehnyt jos en olisi päässyt leikkaukseen. Toki tämä palsta on täynnä niitä joilla on vaikeat oireet, tämä on kamala tauti! Käyn päivittelemässä kuulumisia, ja on kiva kuulla myös miten sun toipuminen etenee!

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)15.2.2015 11.07
Ritu miten voit?

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)15.2.2015 11.44
Voin aika vaihtelevasti. Välillä nesteiden nieleminen on vaikeaa kun ei meinaa mennä mahaportista läpi. Eilen jouduin usemman kerran oksentamaan ruokatorven tyhjäksi kun ei vaan menny vesi mahaan asti. Joku jossain ketjussa mainitsi asian ja ihmettelin, että miten ihmeessä ruokatorven voi oksentaa tyhjäksi. No nyt tiedän.
Vsemman kylkikaaren alle sattuu välillä. Kipu tulee ja menee. Sulla tais olla se kipu samassa paikkaa? Onko se menny jo ohi? Mietin että mitähän tuo kipu mahtaa olla?
Paino on pudonnu jo viis kiloa ja aika paljon pitää levähtää.
Mite sun toipuminen?

marja Re: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)15.2.2015 21.22
Aika samaa rataa menee minullakin, tosin en ole oksentanut kertaakaan. Kipua on edelleen siellä kylkikaaren alla ja nieleminen on hankalaa. Paino on tippunut kuusi kiloa ja pari päivää meni sängyn pohjalla, pyörrytti ja heikotti. Tänään olen väkisin syönyt vähän enemmän ja juonut mm. luomu porkkanamehua. Se menee helpommin alas kuin vesi. Soitin lääkärillekin perjantaina, sairaslomaa jatkettiin kahdella viikolla.

refluksikurkkuRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)17.2.2015 6.57
Hei, mitäs meidän leikatuille naisille kuuluu tänään? Mitä keksitte toipilaspäivienne ratoksi siellä kotona?

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)17.2.2015 12.39
Marja, minäkin olen huomannut tuon, että mehu menee helpommin alas kuin vesi.
Refluksikurkku, tälle päivää kuuluu ihan hyvää, toki oon väsyny niin ku aikasempinakin päivinä mutta tänään oon saanu juotua tosi paljon, jo 4dl tälle aamua ja se on paljon :) On se jännä miten sitä onkin niin ilonen pienistä edistymisistä. Vielä kun sais tuota ruokaa enemmän kun muutaman ruokalusikallisen velliä kerralla alas mutta hiljaa hyvä tulee. Jotenki tuntuu, että syödessä on alkanu menemään tosi paljon ilmaa joka sitten jää ruokatorveen eikä meinaa tulla ylös.
Täällä päivät kuluu melko pitkälti levähdellessä mutta aina kun on energiaa niin koitan esim. käydä ulkona, tehdä todella kevyitä kotihommia ja välillä pelataan lasten kanssa lautapelejä jne. Energiaa ei oikein riitä pitkäksi aikaa kerralla ja esim. kauppareissu on niin rankka, että sen jälkeen pitää ottaa päikkärit. Miten se voikin ottaa niin koville kun mieshän se on kaupassa mukana ja hoitaa raskaimmat hommat ;)
Käsitöitä olis paljon odottamassa mutta ei ole niihinkään riittäny energia. Oikein hamstrasin lankoja ja ontelokudetta ennen leikkausta kun ajattelin, että kerranki mulla on aikaa neuloa ja virkata. No aikaahan tietenkin olis mutta jospa tuota energiaa tulis päivien myötä lisää.
Ajattelin tässä joku päivä piipahtaa kirjastossa hakemassa jonkun hyvän kirjan kun alkaa nuo telkkarin hömppäsarjat jo kyllästyttään :)

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)17.2.2015 17.19
Hiljaa hyvä tulee Ritu! Minulla tänään parempi päivä, jaksoin käydä ulkona ja kaupassakin. Telkkaria tulee tuijoteltua ja kirjastossa kävin hakemassa vinon pinon jo ennen leikkausta :) Koneella tietysti roikun myös, ja päiväunet ovat pakolliset :) Hiukan enemmän pystyin jo syömään tänään, mutta liian vähäistähän se vielä on. Nyt on tullut uutena syömisen jälkeinen pahoinvointi, kai sekin ohi menee. Kyllä me Ritu tästä toivutaan!

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)20.2.2015 10.26
Millainen päivä tänään? Joko syömisen jälkeinen pahoinvointi on helpottanut? Mikä on vointi?
Mulla on ollu pari päivää aika koviakin kipuja tuolla josssain lapaluiden välissä. Makaaminen sattuu, ylös pyrkivien röytäysten tunne säteilee myös tosi kipeästi selkään. Lämpötyyny on ainoa mikä auttaa kipuun eli luultavasti on lihasperäistä. Toissa yönä heräsin useamman kerran lämmittämään lämpötyynyä kun ilman sitä en saanu nukuttua. Eilen illalla oli sit pakko ottaa lihaksia rentouttavaa lääkettä. Aamulla olo oli vähän parempi mutta vieläkin on kipuja. Voi kyllä mie niin odotan sitä, että pääsen taas urheilemaan. Sitäkin vaan pitää malttaa odottaa vielä monta viikkoa. Onneksi nyt on ollu energiaa kävely lenkeille, ettei ihan seinät kaadu päälle. Sen vaan huomasin, että pitää kävellä sen verran hitaasti ettei hengästy. Jos hengästyy niin maha jotenki kramppaa eli hitaasti mennään :)
Syöminen onnistuu jo hieman paremmin ja himpun verran menee enemmän ruokaa kun aikasemmin. Kun on tottunu syömään pari ruokalusikallista ruokaa niin nykyinen ruoka annos tuntuu jo valtavalta vaikka tosiasiassa ollaan vielä kaukana normaaleista annoksista. Edelleen syön soseita ja nesteitä.

marja Re: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)20.2.2015 21.54
Parempaan suuntaan! Syöminen on jo helpompaa, mutta soseilla ja nesteillä minäkin. Tänään on ollut kohtalaisen kivuton päivä, mutta rauhallisesti pitää ottaa jos haluaa tämän olotilan jatkuvan. Eilinen oli paljon huonompi kun yritin nukkua yön sängyssä. Sängyn pääty on kyllä korotettu mutta se ei riitä, nukun sohvalla lähes puoli-istuvansa asennossa. Äänen käheyttä, limaisuutta ja hengenahdistusta on myös, samoin tuttua rintalastan takaista kipua. Pitänee vaan olla kärsivällinen, ei kai se toipuminen ja muutos parempaan tapahdu hetkessä kun oireet olivat niin pahat. Tsemppiä Ritu, ensi kesänä me muistellaan näitä kirjoituksia hymyillen :)

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)1.3.2015 10.47
Miten Marjan toipuminen? Miten muilla leikatuilla menee?
Leikkauksesta on nyt reilu kolme viikkoa ja jokunen päivä taaksepäin juoma jäi taas vaihteeksi ruokatorveen ja tuttuun tapaan jouduin sen oksentamaan poissa. Jostain syystä en oksentanutkaan juomaa poissa vaan semmosta kirkasta limaa jossa oli verta. Verta oli tullut jo ihan pienen pieniä määriä edellisenä päivänä ja nielemis vaikeudet pahentuneet hieman. Päätin käydä varalta lääkärissä ja lääkäri konsultoi kirurgia ja totta kai se piti lähtä LKS:sään seuraavana aamuna tutkimuksiin. Olin aivan kauhuissani kun ilmotettiin, että nyt mennään tähystykseen. Lähinnä mua pelotti se, että leikkaustulos löystyy tai purkaantuu yökkimisen seurauksena. Tähystys täytyi kuulemma tehdä ja en paniikiltani edes tajunnu pyytää rauhoittavaa. Tähystys tehtiin siis ilman rauhoittavia tai nukutusta. Onneksi hoitaja ja lääkäri rauhoitteli mua koko toimenpiteen ajan tosi hyvin. Näin jälkeen päin ajateltuna olis ollu ihan fiksua antaa mulle ainakin se rauhoittava. Tähystyksessä näkyi, että ruokatorven alaosassa on tulehdus ja veri on ilmeisesti peräisin limakalvoilta. Samalla näkyi joku tiukka paikka mikä selitti soseen/nesteen jämähtämisen. Tekivät samalla pallolaajennuksen. Sitä vain jäin miettimään, että eikö tuo pallolaajennus tehdä yleensä nukutuksessa? Vai onko mulla nyt ihan väärä kuva asiasta? Mansetti oli tosi siisti ja toivottavasti on sitä edelleen tuon yökkimisen jälkeen. Tähystys pelko kasvoi taas hieman ja tuskin enää pystyn siihen ilman rauhoittavia. Minulla nyt siis takana kolme tähystystä. Joka kerta alan mennä helpommin paniikkiin ja nyt ajatuskin tähystyksestä saa pulssin nousemaan. Pallolaajennus auttoi sen verran, että kaikki on mennyt alas tosin välillä hitaanlaisesti mutta ei ole tarvinut oksentaa. Edelleen ruoka on nesteen/soseen muodossa ja kohta kai pitäs alkaa kokeilemaan kiinteämpää ruokaa. Sairaslomaa jatkettiin kahdella viikolla eli tässä on vielä aikaa saada ruokailu kuntoon :)

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)1.3.2015 19.31
Ritu minullakin tähystys edessä! Keskiviikkona tehdään ja sanoin jo etukäteen että sitä ei minulle ilman nukutusta tehdä. Todennäköisesti minullekin joudutaan tuo pallolaajennus tekemään :( Nielemisvaikeuksia ja syömisen jälkeistä kipua on.

En tiedä yhtään mikä käytäntö on, mutta ihmettelen kyllä että nuo toimenpiteet sinulle kylmiltään tehtiin!

Minä olen jo syönyt vähän muutakin kuin soseita, pehmeää pitää ruuan kuitenkin olla. Ruisleivästä voi vain haaveilla :/ Mutta mulla on jo melkein viisi viikkoa leikkauksesta.

Palstalla oli joku muukin äskettäin leikattu, miten sinulla on mennyt? Ja onko muitakin?

marja Re: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)1.3.2015 21.13
Tuli Ritu vielä mieleen että mitä tuolle ruokatorven tulehdukselle tehdään? Jouduitko lääkityksellä?

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)4.3.2015 12.41
En saanu lääkettä ruokatorven tulehdukseen eikä lääkäri siitä sen enempää puhunu. Mie en taas huomannu edes kysyä asiasta tarkemmin.
Syöminen on hieman helpottunu pallolaajennuksen jälkeen. Pehmeää ruokaa menee alas ja harvoin ruoka jää jumiin. Annokset on edelleen todella pieniä ja kellon mukaan syön kun nälän tunne on hävinny. Miten sun tähystys meni?

marja Re: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)4.3.2015 21.46
Joudun uudelleen leikkaukseen :( Mansetti on liukunut osittain väärälle puolelle pallealihasta ja ruokatorveen on muodostunut pussi. Ilmanko on ollut kipuja ja syömisvaikeuksia. Laajennusta ei tarvinnut tehdä. Nyt sit taas odotellaan leikkaukseen pääsyä ja uusi toipuminen edessä. En tiedä miten jaksan.

Mutta kiva kuulla että sulla menee paremmin!

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)6.3.2015 9.07
Voi ei! Tosi huono juttu :( tiedätkö millon leikkaus tehdään? Toivottavasti et joudu kauaa odottamaan. Jos jaksat niin käyhän kirjottamassa kuulumisia aina välillä. Oikein paljon voimia!

marja Re: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)6.3.2015 18.39
Kiitos! En tiedä vielä, sairaalasta sanottiin että ei pitäisi mennä kauan. Käyn kirjoittelemassa välillä miten menee :)

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)12.3.2015 21.58
Moikka Ritu! Miten jakselet?

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)14.3.2015 22.18
Ihan hyvin jaksan. Töihin palasin viiden viikon sairasloman jälkeen. Pystyn syömään pehmeitä ruokia kun pureskelen ne hyvin mutta esim. liha ei mene vielä alas. Välillä ruoka jää ruokatorveen kiinni ja joskus joudun vieläkin oksentamaan sen sieltä poissa. Ruokamäärät ei vieläkään ole normaaleja mutta onneksi pystyn jo syömään muutakin kuin nestettä/sosetta. Miten sun vointi? Onko uudesta leikkauksesta kuulunut vielä mitään?

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)16.3.2015 12.59
Uusi leikkaus on 23.4, yritän kyllä saada sitä aikaistettua. Syöminen on aika onnetonta, sosepitoisella mennään edelleen. Välillä on ollut pakko syödä tuhdimpaakin mutta kaikki sosekeittoja paksumpi aiheuttaa kipua alasmennessään. Lihaa en ole minäkään edes yrittänyt, lähinnä pehmeää leipää ja pastaa yms. Pärjäilen kun syön mahdollisimman vähän enkä rasita itseäni. Hienoa että olet jo päässyt töihin ja toipuminen edistyy muutenkin!

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)9.4.2015 18.49
Mitä marjalla menee? Saitko aikaistettua leikkausta?
Mie olen toipunut pikkuhiljaa. Ruokamäärät on edelleen pieniä normaaliin annoskokoon verrattuna. Vieläkin ruoka jää aina välillä jumiin ja joudun sen oksentamaan poissa mutta kun malttaa pureskella ruuan hyvin ja syödä hitaasti niin ei yleensä ole ongelmaa.

jari kRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)11.4.2015 21.54
Terve, kärsin 8 vuotta närästyksestä ja nyt vihdoin pystyttiin tehdä leikkaus kun oli menny hieman väljemmäksi joku osa tuolla mahalaukun yläpäässä. Leikkauksesta on nytten aikalailla 3 viikkoa aikaa ja se tehtiin LKS:ssä, ohjeiden mukaan olen syönyt eli annettiin ohje että ei ole mitään rruokarajoitteita, leipä oli aluksi tosi hankala saada menemään mansetin ohi, kohta kolme viikkoa leikkauksesta ja pystyn syömään ihan kaikkea normaalisti aluksi ruoka takerteli ja piti juoda paljon vettä. Minulle laitettiin siis puolikas maksettI, ja närästys oli niin paha viimeset kuukaudet ennen leikkausta ettei auttanut edes resepti lääkkeet mitkä oli siis auttanu sen 8 vuotta, pelkäsin leikkaukseen menoa kun olin kuullut että ne ei aina auta. Toivottavasti teillä kelle se tehdään se myös auttaisi, kipua on ollu olkapään alueella niinkuin jotkut muutkin on kirjoittanut

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)13.4.2015 18.32
jari k Hienoa, että pääsit leikkaukseen. Sie olet kyllä parantunu hyvin. Mulla meni melkein kaks kuukautta ennen ku pystyin syömään lihaa ja tosiaan vieläkin joskus jää ruoka jumiin. Nestettä/sosetta söin tosi kauan. Mie olen ollut tyytyväinen leikkaus päätöseen ja ihanaa kun saa nukkua yöt ilman närästystä :)

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)15.4.2015 21.21
Moikka! Tarina on pitkä, mutta lyhentelen :) 27.3. jouduin ambulanssikyydillä sairaalaan kovan kivun ja "oksentelun" vuoksi. Tähystyksessä selvisi että mansetti oli kokonaan luiskahtanut väärälle puolelle ja mansetin kohta oli lähes umpeen turvonnut. En siis pystynyt edes sylkeä nielemään. Minut leikattiin sitten uudelleen päivysleikkauksena ja nyt olen kolmatta viikkoa sairaslomalla. Kävi muuten ilmi että ensimmäinen leikkaus oli tehty väärin, ja koko ongelma johtui siitä :( Aika kivulias olen ollut kun paketti jouduttiin purkamaan ja tekemään uusiksi. Mutta ihan valoisalla mielellä ole, uskon että nyt toivun! Kiva Ritu että sinulla toipuminen edistynyt! Ruokailun kanssa on varmaan jonkin aikaa vaikeuksia, normalisoituu ajan kanssa.

PPI 29vRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)21.4.2015 21.05
Ohoh, Ompa ollut huono tuuri. Miten jakselet? Osaatko sanoa mikä ensimmäisessä leikkauksessa oli mennyt pieleen?

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)21.4.2015 22.18
Juu. Ensimmäisessä leikkauksessa reiät oli tehty noin 6-7 cm liian alas. Tästä johtuen mahalaukkua oli jouduttu ottamaan siihen mansetin myös liian alhaalta. Tästä puolestaan oli seurannut se, että "loppu" mahalaukku oli vetänyt painollaan mansetin pallea-aukon väliin ja ruokatorveen oli muodostunut pussi. Uudessa leikkauksessa jouduttiin tekemään uudet reiät + yksi ylimääräinen. Minulla on nyt siis 11 reikää mahassa ja ruokatorvessa se pussi edelleen. Se kuulemma korjautuu ajan kanssa. Mansetti purettiin ja tehtiin uudelleen. Tässä nyt odottelen että koska tilanne normalisoituu :/

leenaliinaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)22.4.2015 14.42
Oliko tuo leikkausvirhe suorastaan, jos oli , siitähän voi saada korvausta.

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)22.4.2015 17.36
Kyllä se oli ja myönsivät että väärin on tehty. Potilasasiamieheen olen yhteydessä heti kun tiedän kuinka pitkään joudun olemaan sairaslomalla.

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)31.7.2015 17.26
Onpas marjalla ollu huono tuuri :/ Uusintaleikkauksestasi on jo aikaa joten toivon sinun voivan nyt hyvin.
Mun leikkauksesta on jo puolivuotta. Ruoka alko kyllä menemään kohtuu hyvin alas mutta jostain syystä alettiin mennä taaksepäin. Pallolaajennus on tehty jo kolmesti ja viimeisin viikko sitten. Viime kerralla sanottiin ettei siellä ole tiukkaa paikkaa mutta laajensivat silti. Tähystävä lääkäri arveli, että ruokatorveni ei toimi mansetin kanssa ja jos vaiva jatkuu niin edessä uusi leikkaus ja purkavat koko systeemin tai sit vain osan siitä.
Edellisen jälkeen tilanteeni vain paheni ja ruokaa saan alas paljon aiempaa vähemmän. Jopa neste jää kiinni ja pienenkin nestemäisen ruokamäärän syömiseen menee helposti puolesta tunnista tuntiin. Nestemäisenkin ruuan oksennan aika usein ulos kun ei vaan mene alas.
Uusinta leikkaus ei kyllä kuulosta kovin mukavalta ja eniten pelkään sitä, että refluksi vaivat palaavat mutta eihän se muu auta jos tämä jatkuu.

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)16.8.2015 12.55
Moi Ritu! Eipä ole mullakaan mitään positiivista kerrottavaa :( Huonompaan suuntaan menee koko ajan. Refluksi-oireet ovat palanneet ja jopa uusia oireita kuten kurkun polttelua ja voimakasta kurkun limaisuutta tullut. Niin ja närästystä mitä minulla ei ennen leikkausta ollut. Näillä mennään enkä jaksa olla kauhean harmissani, ei se mitään auta. Yritän pärjäillä ja tehdä itse kaiken mahdollisen oloni kohentamiseksi, niin kuin muutkin refluksikot.

Harmillinen on tuo sinunkin tilanteesi! Vaikka et mielellään uusintaleikkaukseen menekään, siitä voi sinun tapauksessasi olla kuitenkin hyötyä. Tsemppiä Ritu edelleen!

MarkoRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)31.8.2015 12.48
Tervehdys,
Millainen vointi on leikatuilla?
Itsellä leikkaus oli 25.8.2015 eli nyt 6 päivää leikkauksesta.
Tehtiin siis 360 mansetti mahdollisimman löysänä, koska oli todettu että ruokatorven toiminta heikentynyt huomattavasti.
Kipujen puolesta mennyt minulla helposti (onneksi), paitsi olkapääkivut hieman vaivannut.
Sairaalasta kotiuduin perjantai päivällä kun leikkaus oli ollut tiistai aamuna.
Lääkärin mukaan kaikki meni kuten pitikin, mutta vähän aavistelen että mansetista tullut liian tiukka. En siis saa oikeastaan edes omaa sylkeä nieltyä, saatika sitten mitään muutakaan juurikaan. Taistelen päivässä n. 3-4h nielemisen kanssa että saan sen 6-8dl ravinnejuomaa/mehua alas, mutta on todella henkisesti ja fyysisesti raskasta.
Hieman ihmetyttää että kirurgi teki tuon 360 asteisen mansetin eikä vajaata (270 tms.), koska se ruokatorvi heikosti työntää tavaraa vatsalaukkua kohden muutenkin.
Kauan pitäisi teidän mielestä malttaa ennenkuin ottaa yhteyttä sairaalaan?

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)27.9.2015 10.30
Moi Marko! Oletko vielä linjoilla? Miten sun vointi on edistynyt? Onko tarvittu jatkotoimenpiteitä? Itselläni olo entisellään, refluksioireita on ja joudun satunnaisesti käyttämään lääkkeitä. Voisin sanoa että leikkauksesta ei minun kohdallani ollut mitään hyötyä, en tiedä sitten johtuuko se siitä että jouduttiin ensimmäinen epäonnistunut purkamaan ja tekemään uusi. Toivottavasti sulla kaikki hyvin!

marjaRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)27.9.2015 10.30
Onko Ritu vielä kuulolla? Mitä sulle kuuluu?

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)27.9.2015 12.51
Onpa harmi, että sinulla marja on edelleen refluksi oikreita.
Mulla on uus leikkauslähete varalta vetämässä ja leikkaus on todennäköisesti marraskuussa. Nyt on kuitenkin menty iso harppaus eteenpäin ja ajoittain pystyn jo syömään kunnon ruokaa :) Mulla jotenki kerty kamalasti ruokatorveen paksua limaa jota myös oksensin jämähtäneen ruuan kanssa poissa. Tuo liman kertyminen oli varmaan osa syynä siihen, että ruoka ei menny alas. Siihen sain apua homeopatiasta ja limaa ei enää juurikaan ole. Ruoka menee nyt paremmin alas. Vaan joku toimintahäiriö siellä vielä on kun välillä ruoka jämähtää ja sitä sit oksentelen. Hieman olen jo kuitenkin voinut liikunta harrastusta uudelleen alotella mikä on tosi hyvä juttu. Koitan suhteuttaa liikunnan aina sen mukaan miten saan syötyä. Voiton puolella siis ollaan ja toivottavasti ei tartte hypätä leikkauspöydälle. Onneksi on vielä aikaa parantua ja jos suunta on tämä niin hyvältä näyttää :)

MarkoRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)6.10.2015 8.23
Vielä linjoilla :) Nyt vointi ollut huomattavasti parempi! 6vk leikkauksesta takana ja vähän närästystä havaittavissa silloin tällöin. Syömisen ja juomisen vaikeutta ruokailun alussa, mutta kun hetken tukottanut ruokatorvea ja ehkä vähän puklannut ulos niin alkaa ruoka ja juoma kulkemaan vatsalaukkuun saakka. Sellaista venyttävää/kramppaavaa kipua tulee usein ruokailun alussa. Eli kuulostaa vähän samalle kun Ritulla ja limaakin välillä huomattavia määriä.
Miten Marja sinulla todettiin tuo mansetin väärä kohta ja se ruokatorven pullistuma? Millaista kipua syöminen/juominen aiheutti silloin?

SussuRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)30.10.2017 14.51
Mitähän Marjalle, Ritulle ja Markolle tällähetkellä kuuluu?

RituRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)6.11.2017 22.19
Hei!

Ihana kun Sussu kysyt kuulumisia. Mie sain tosiaan sillon lähetteen uusinta leikkaukseen koska tilanteeni meni todella paljon taaksepäin. ruoka määrät pieneni koko aika ja välillä oli tosi vaikea juoda nesteitä kun kaikki tuntu jäävän jumiin. Kyselin lääkäriltä mitä meinaa leikkauksessa tehdä. Lääkäri meinas että sen näkee leikkauspöydällä koska näkyvää ongelmaa ei olla löydetty ja voidaan vain arvailla. Minusta tuntu aika hurjalta vaan hypätä leikkauspöydälle kun ei edes tiedetä mitä tehdään. Päätinkin kokeilla kaikkia vaihtoehtohoitoja ennen kun teen päätöksen leikkauksesta. Kokeilin homeopatiaa ja siitä löysin avun. Ruoka alko mennä alas ja vointi parantua. Edelleenkin joudun homeopaattisen kuurin uusimaan n. 5 kk välein mutta mieluummin ne kun leikkaus jonka onnistumisesta ei ole takeita. Ruoka täytyy edelleenkin huolella pureskella jotta se menee alas. Suurin ongelma tuossa ruuan kiinni jäämisessä on mielestäni se että ruokatorveen kertyy paksua läpinäkyvää limaa joka ei sinne kuulu. Lääkärit ei osaa sanoa miksi niin tapahtuu. Närästys on pysyny poissa eli siltä osin leikkaus onnistu. Tällä kokemuksella en kyllä voi kenellekkään suositella leikkausta. Oon kuitenki ilonen siitä että pystyn elämään normaalia elämää pienistä nielemisvaikeuksista huolimatta :)

Mitäs muille kuuluu?

SussuRe: Minun leikkaukseni 4.2 (LKS)7.11.2017 9.24
Hienoa Ritu, että elämä kuitenkin näyttää valoisammalta ja sait Homeopatiasta avun.
Jos tilanteestasi etsii hopeaa pilvenreunaa, niin syötpä ainakin oikein siinä, että pureskelet hyvin ruuan.
Mikä Homeopaattinen aine sinulla auttaa? Ja jouduitko kokeilemaan monia eri aineita läpi?



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: