Keskustelu

martoElämä ilman lääkitystä19.9.2014 8.46
Ajattelin avata uuden keskustelun koskien aihetta, joka ihan varmasti on käynyt todella monen mielessä monen monta kertaa.

Millaista elämä olisi siis ilman lääkitystä. Onko se lainkaan elämää, jos pitää kieltäytyä lähes kaikesta ja syödä vain tarkoin valittuja ruoka-aineita. No eihän se ole, mutta eihän tämäkään ole, että vaikka säännöllinen lääkitys mahdollistaa paremman elämänlaadun, niin silti tämä lääke kuitenkin pikkuhiljaa tekee tuhoja elimistössä ja ken tietää, mitä paskaa sulla on luvassa sitten tulevaisuudessa, kun olet syönyt säännöllisesti lääkettä sen 5-10 plus vuotta.

Jokatapauksessa oli sitten kyse jommasta kummasta valinnasta, niin synkät ajat ovat tulossa ennemmin tai myöhemmin. Ei tietenkään kaikilla. Jotkut voi napsia sen 30 plus vuottakin läääkkeitä aamuin illoin eikä saa mitään siitä, mutta eihän ihmisiä ole "luotu" sen takia, että otetaan jos mitäkin nappia helpottamaan olotilaamme. Luomuna pitäisi mennä, mutta vaikeaahan se on.

Itse kysymyksiin syvällisemmin

Ketkä täältä keskustelupalstalta siis elää elämäänsä ilman säännöllistä lääkitystä?
Millaista se teidän elämä on?
Milainen teillä on ruokavalio ja mitä itsehoitolääkkeitä ja luontaistuotteita syötte?
Kuinka kauan olette olleet ilman lääkitystä ja minkä takia te ryhdyitte siihen?

Sitten itseeni, miksi aloin ajattelemaan tällaista jälleen ja kirjoittamaan asiasta. Olen nyt syönyt Pariet 20mg lääkkeitä säännöllisesti ja olen pystynyt elämään ihan suht hyvää elämää. Syön välillä mitä sattuu ja välillä se kostautuu, välillä ei tule mitään. Joskus kun olen vahingossa laittanut suuhuni ruokaa, jonka tiedän takuuvarmasti tuovan oireita, niin en saakkaan mitään ja toisekseen jos syön jotai "safe" ruokaa, jonka olen monesti todennut, että se sopii mulle, niin olotila tulee syönnin jälkeen hirveäksi. Outoa? Totta, minkä vuoksi tämä refluksitauti onkin niin maanpäällinen helvetti, johon vaikuttavat omien kokemuksiini viitatetn todella paljon stressaaminen ja suoliston toiminta. Kaksi asiaa. Jos vain ne saisi jollain tavalla ruotuun elämässä, niin ehkä elämä ilman lääkitystä voisi onnistuakkin. Ehkä ei.

Jokatapauksessa nyt aion kuitenkin pitää taukoa lääkkeistä, koska olen niin pitkään kärsinyt erilaisista oireista, jotka suoraansanottuna saa helvetinmoisen stressin päälle, kun ei tiedä mistä ne johtuvat, vaikka tutkittu on todella paljon. Voisiko se johtua Parietista? Toivon todellakin niin, että johtuu, jonka myötä saan sitten varmuuden asiasta, koska epätietoisuus on kuitenkin yksi niistä pahimmista asioista, joita tiedän elämässä. Se todella kalvaa.

Mulla on aikaisemminkin ollut taukoa lääkkeistä. Söin silloin Somacia ja pidin siitä taukoa noin kaksi kuukautta ja olotila oli suurimmaksi osaksi hyvä ja söin silloinkin vähän mitä sattu. Sitten kuitenkin alkoi tulla oireita ja lääkityksen kun aloitin uudestaan, niin se ei tehonnutkaan, oli annos mikä hyvänsä, joten riskinsä tässä on, mutta riski on nyt otettava, että saan asiaan selon.

Eli näillä meinnää ja Day one ilman lääkitystä alkaa nyt! Toivon mukaan nyt en kuitenkaan epäonnistu heti alkumetreillä.

Aikuinen nainenRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 9.57
Tsemppiä yrityksellesi marto. Itsekin Parietin käyttäjänä tein samanaisen yrityksen kunnes sain niin rajut närästys jutut, että oli pakko mennä päivystykseen apua hakemaan.
Siihen jäi minun kokeiluni.
Korostan, että kaikki olemme yksilöitä. Mikä sopii yhdelle voi olla toiselle ihan katastrofi.
Minullekin stressi ja vastoinkäymiset aiheuttavat suunnattomia vatsaoireita, samoin jotkut ruoka-ainekset. Vaikka koitan kaikkea välttää mistä tiedän oireiden pahenevan, joskus pienikin lipsahdus pilaa kaiken. Samoin mitä enemmän on unettomia öitä, sitä huonommin voin seuraavana päivänä.

Kaikille kaikkea mahdollista hyvää toivottelen

martoRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 10.25
Hei Aikuinen nainen,

Ikävää, ettei sun kokeilusi tuottanut sitten tulosta. Kuinka kauan kerkesit olla ilman lääkkeitä, ennenkuin noin tapahtui?

Ensimmäisellä kerralla kun pidin taukoa sen pari kuukautta niin sen jälkeen olotila alkoi vasta pahentua ja elämäntavoissani oli tuolloin kyllä paljon parannettavaa. Tällä kertaa yritän tehdä toisin ja tarkkailla syömisiäni nyt aluksi viikon ajan. Toivottavasti tässä nyt ei kuitenkaan käy niin, kuin kävi Somacin kanssa, ettei Pariet enää tehoakaan millään tavalla tauon jälkeen, koska Pariet on ollut erinnomainen lääke eikä näitä vaihtoehtoja liiaksi ole, jotka sopivat mulle. Pidän kuitenkin nyt tämän kokeilun ajan jatkuvasti mukana lääkkeitä, jos olotilassa tapahtuu radikaali muutos, niin ei muutakun nappia poskeen ja on toivottava että tilanne normalisoituu.

SitrusRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 10.43
Mä kanssa vähentelin lääkitystä silloin alussa, ja olin joitain päiviä ilman, kun lääke aiheutti niin kovat mahakivut. Se oli hirveää. Sitten, kuten aikuinen nainenkin, päädyin pari kertaa päivystykseen missä sain Somacia suoneen kun en voinut niellä. Ja painokkaat kehotukset ottaa lääkkeet säännöllisesti ja vaikka isommalla annoksella.

Sitten monien kuukausien ehkä vuodenkin päästä mahakivut väheni ja lopulta loppuivat.
Nyt käytän lääkettä säännöllisesti. Monta kertaa olen yrittänyt edes päivän taukoa, mutta siitä seuraa tavallisesti se, että seuraavana päivänä on otettava kaksi. Plus miinus nolla.

martoRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 10.57
Voisitteko vastatanneet myös kertoa, että kuinka vaikea teidän refluksitautinne on? Mnkä diagnoosin olette saanut tähystyksen jälkeen? Tuo että molemmat teistä, jotka on pitänyt taukoa lääkkeistä, on jo pienenkin kokeilun jälkeen saanut sellaiset kivut, että päivitykseeen on joutunut mennä. Se kuulostaa pelottavalta. Itsellä löydettiin tähystyksen jälkeen maalikuussa vuonna 2013 pieni palleatyrä.

SitrusRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 11.08
dm 73,9.
Eli erittäinen vaikea refluksi.
Sanotaan vielä, että suurin osa lääkäreistä ei uskonut kun kerroin Somacin aiheuttavan mahakivut.

martoRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 11.32
Mitä tuo dm meinaa? Katson juuri omia papereitani niin en löydä mitään mainintaa tuollaisesta.

martoRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 11.34
Vai onko se tuo duodenum?

SitrusRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 11.42
De Meester -lukema. Selvitetään pH- tai impedanssimittauksella. Ilmaisee refluksoinnin määrän ja tiheyden.

martoRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 11.55
Okei. Luin tuosta mittauksesta nii ei kovin mielyttävältä kyllä vaikuta tuon mittauksen otto. Onko sulla palleatyrä vai mikä sulla aiheuttaa refluksin? Haluaisin vain tietää että mihin nyt oikein voisin verrata omaa diagnoosiani kun en tiedä oma dm-arvoani. Luulen kuitenkin että tilanteeni refluksin suhteen on aivan eri kuin sulla.

SitrusRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 13.37
Onko sulla palleatyrä vai mikä sulla aiheuttaa refluksin?

- Jaa-a, sen ku tietäis.

martoRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 14.03
No mitä sulla lukee niissä papereissa, jotka sait vatsalaukun tähystyksen jälkeen?

SitrusRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 15.16
No enpä nyt rupea sitä tähän tilittämään.
Tähystyksiä on ollut neljä, eikä niihin huvikseen palaa.

ilman happosalpajaaRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 16.45
mulle happosalpaajat aiheuttavat myös oireiden pahemisen. En käytä happosalpaajaa ollenkaan.

Palleatyrä todettu ja refluksi-oireet pahat. Ruokavaliolla, maitohappobakreereilla, entsyymeillä, silicalla ja homeopaattisilla yritän pärjätä.

Burning VikingRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 17.06
Oli helppoa jattaa salpaajat yli 10v sitten, kun ne pahensivat tilannetta. Eipa tarvitse miettia sivuvaikutuksia. Paivystyksessa vajaa 10 kertaa ja hyperventiloitu parisensataa kertaa jne, mutta ei palleatyraa. Tarkkelysten tilalle kasviksia ja silla mentiin pitkaan. Nyt menossa mukaeltu luolamiesdieetti kovemman sellaisen jalkeen. Poltot poissa, jotka luultavasti aiheutuivat viljoista. Taitaa olla jonkun verran probleemaa lehma-tuotteiden kanssa. Vahemman hellapoliisiongelmia ja voin pitaa roskaruokapaivan silloin talloin ilman ongelmia.

Kannattaa kokeilla laakkeista irtiottoa useamman kerran, jos ei heti onnistu. Refluksia kun tulee ja menee seka ilman etta laakkeiden kanssa. Joskus huono ajoitus voi pilata hyvan irtiottoyrityksen. Ruokavalio on kuitenkin avain parantumiseen.

VaniljaRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 17.07
Minulla on löysä sulkija, todettu tähystyksessä, muuten kaikki oli kunnossa. Oireet alkoivat reilu kolme vuotta sitten. Olin todella sairas ja huonossa kunnossa, närästi ja poltteli kurkussa, nielussa, rinnassa, ääni oli käheä ja minua vaivasi kuiva yskä, pahoinvointi, kasvojen ja kaulan sekä olkapään kipu. Leuan kärki oli erityisen kipeä. Ylävatsa oli jatkuvasti turvoksissa ja ajoittain kipeä, mutta kivut eivät olleet kauhean kovia, tasaista, inhottavaa jomotusta. Kun olin viikon ollut syömättä, oli pakko aloittaa jollain. En halunnut laittaa vatsaani mitä tahansa, vaan muistan että pidin tärkeänä että se mitä sinne jatkossa laittaisin olisi hyvin sulavaa ja vatsaystävällistä. Kauramaito ja banaani tehosekoittajaan ja pelastava ruoka oli valmis. Kun ei vähään aikaan ollut syönyt mitään, niin se tuntui juhla-aterialta. Olin onnellinen mistä tahansa mitä pystyin syömään.

Lääkkeistä sain erittäin ikävät sivuvaikutukset, joten en niillä halunnut jatkaa, eikä niistä ollut minulle mitään apua, päinvastoin, tunsin oloni vielä kurjemmaksi. Itsehoitolääkkeitä oli silicageeli ja Rennie, Gavisconiakin käytin, mutta en halunnut jatkaa sen sisältämän alumiinin takia. En edes muista mitä kaikkea itsehoitoa kokeilin, mutta voin sanoa että kaikenlaista on tullut kokeiltua.

Ruokavaliomuutokset aloitin funktionaalisen lääketieteen koulutuksen saaneen ravintovalmentajan kanssa. Hän avasi silmäni sille kaikelle, mikä ei minulle ollut hyväksi. Oireeni pysyvät hyvin kurissa ruokavaliolla, välillä tulee elettyä kuin pellossa ja se kyllä kostautuu jonkun ajan kuluttua. Muita oireita en kuitenkaan ole saanut kuin närästyksen lepsuilustani. Joskus vain ei ehdi, eikä malta laittaa kaikkea niin huolella ja sitä paitsi viini on hyvää ja olen ihastunut Sol-olueen.

Olen aina pitänyt kasviksista, puuroista ja yleensäkin terveellisestä ruoasta, joten muutokset olivat minulle siksi helppoja. Mitään ongelmaa elämässäni en tästä siis koe, päinvastoin, olen onnellinen että lähdin tälle tielle ja että se minun kohdallani on auttanut. Voin muutenkin erittäin hyvin, hiukset ja iho ovat hyvässä kunnossa ja olen energinen ja virkeä. Takaisin entiseen en vaihtaisi, mistään hinnasta.

Sanotaan että mitä enemmän toistamme jotakin toimintaa tai ajatusta, sitä enemmän tätä toimintaa vastaavat hermoyhteydet aivoissamme vahvistuvat. Vähitellen toiminta muuttuu automaattiseksi ja helpommaksi. Asioita voi siis muuttaa, kaiken ei aina tarvitse olla samanlaista.

Omassa toipumisessani monilla muillakin asioilla on ollut suuri vaikutus, ei pelkästään ruokavaliolla.

SitrusRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 17.46
Jokainen on itse oman tilanteensa paras asiantuntija. Kokeilemalla huomaa, millä lääkkeellä tahi ilmanko mitään lääkettä päätyy parhaaseen vointiin.
Ekskursiot yöpäivystykseen avittavat kummasti päätöksenteossa.

SitrusRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 17.50
Jos nyt jollekulle ei avaudu mitä tarkoitan puhuessani päivystyksestä, niin selvennetään vielä, että itse ainakin koetan pitää varani, ettei olo pääse niin huonoksi että sinne enää joudun.

Kohdallani tämä tarkoittaa sitä, että kun refluksioireisiin alkaa liittyä nielemisvaikeus, on aika suurentaa tilapäisesti salpaaja-annosta. Muuten mennään lopulta sairaalaan, missä sitä salpaajaa pannaan suoneen kun nieleminen ei enää onnistu.

VaniljaRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 18.26
Päivystykseen minäkin kävelin yhtenä aamuna ja aika monta kertaa olin lähdössä yöllä sairaalaan useana oikein vaikeana aamuyönä. Jos lääkkeet olisivat minua silloin alkuun auttaneet, olisin luultavasti turvautunut niihin, olisin turvautunut ihan mihin tahansa että olisin saanut jotain helpotusta. Viikon ajan kun valvoo kaiket yöt, niin kyllä kaikki apu on tervetullutta, sain unilääkkeetkin, mutta en koskaan ottanut niitä. On hyvä että lääkkeistä on apua joillekin, minun oloani ne vain pahensivat. Toisaalta olen tyytyväinen nyt, että jouduin pakon edessä kaikkiin noihin ruokavaliomuutoksiin, enhän olisi muuten tiennyt niiden vaikutusta minuun. Helppo sekään tie ei ollut, sen voin kyllä sanoa, alkuun se oli kyllä tavallista edes takaisin seilaamista, välillä olin parempi ja sitten tuli romahdus.

refluksikurkkuRe: Elämä ilman lääkitystä19.9.2014 19.00
Omia vanhoja tekstejä lainaillen dm -lukuun liittyen "DeMeester - luvulla mitataan refluksitaudin tasoa ph mittauksessa. Se perustuu 6 osatekijään (kokonaisrefluksimäärä, nousujen määrä, pisin ylösnousu, 5 min pidemmät jaksot, pysty- ja vaakatasorefluksit). 14 ja risoja pidetään vielä normaalina (ellei vielä vähän korkeampiakin lukuja!)."

Sitruksen 73 on huikean iso luku :-( Toivotaan että päivytyskeikat on historiaa !

martoRe: Elämä ilman lääkitystä20.9.2014 5.45
Ensimmäinen päivä takana, toinen tulossa, olotila ihan ok. Toki refluksiin viittaavia oireita alkoi tulemaan, ja olikin osan päivää aika huono olo, jonka vuoksi meinasin jo luovuttaa kokeilun suhteen. Päätin kuitenki jatkaa ja loppulllasta olo parani. Eiliset ruokailut ei ollut mistään oppikirjasta todellakaan, vaikka mä viljoja ja mausteisia ruokia vältinkin. Silti tuli syötyä sitä sun tätä, ja siinä samassa myös vähän suklaatakin jäätelön muodossa, not goood... Hengissä kuitenkin ollaan ja eteenpäin mennään.

Jos miettii nyt kuitenkin jatkoa tämän kokeilun suhteen, niin ehkä otin hieman väärän ajankohdan tätä varten, kun on muutenkin tosi paljon työntekijöitä sairaana kun meillä liikkuu joku ihme pöpö, joka laittaa jengiä hanakasti sängyn perukoille. Tarkoitan sitä, että huonoon olooni voi olla myös joku muu syy kuin refluksioireet. Tämän lisäksi alan tekemään myös parin viikon päästä yövuoroja, joka onkin todellinen koetinkivi elimistölleni. Eli mieitittävää kyllä on, että mitä tehdä.

Vaikka olen vasta päivän ollut syömättä lääkkeitä, niin huolimatta siitä huomasin jo positiivisen asian koskien äänenlaatuani. Ääneni tuli loppuillasta paljon vapaammin, jonka myötä puhuminen oli niin paljon helpompaa, kun ei tarvinut nieleskellä sanoja tai röhistä tai mitään muutakaaan, että ääni kantautuisi normaalisti.

martoRe: Elämä ilman lääkitystä20.9.2014 5.51
Ja Sitrukselle,.. En tarkoittanut mitään pahaa sillä, kun kysyin, että voitko kaivaa vatsalaukuntähystys papereistasi että mitä niissä sanotaan. Ymmärrän sen, ettei varmasti ole mukava palauttaa näitä asioita mieleen.

Olisin halunnnut vain jotain vertailupohjaa koskien omaa diagonoosiani, kun puhuitte päivystykseen joutumisesta ja todella kovista kivuista. Vaikka onhan se nyt aika selvää, ettei mulla niin pahaa refluksia ole kuin sulla ja aikuiselle naisella.

VaniljaRe: Elämä ilman lääkitystä20.9.2014 8.25
Marto, vaikka refluksin aste olisi mittausten ja kokeiden perusteella mikä tahansa niin kokemuksesi siitä on voi olla ihan yhtä paha. Kivun kokemus on subjektiivinen, mitään vertailukohdetta ei ole. Vaikka mittaukset näyttäisivät mitä, niin silti oma kokemus kivusta ja sairaudesta on todellinen. Sitä eivät vähennä mittaukset, eivätkä laboratoriokokeet. Eikä sitä kerro myöskään lääkityksen määrä tai se, voiko olla ilman lääkitystä tai ei. Ei täällä saa olla mitään vastakkainasetteluja siinä suhteessa, kaikkien kokemus on tärkeä ja arvokas. Täällä on kirjoittajia, jotka kertovat omista tuntemuksistaan, vaikka heillä ei missään tutkimuksissa löytynyt mitään vikaa ja silti he tuntuvat voivan todella huonosti. Kenenkään tuntemuksia ei voi vähätellä eikä kyseenalaistaa millään mittaustuloksilla. Sinun kipusi ja tuntemuksesi ovat sinun kokemuksiasi ja ihan todellisia sellaisenaan.

Toivottavasti kokeilusi onnistuu, hienoa on jos lääkkeet auttavat, mutta loistavaa on sekin jos halutessasi onnistut pääsemään niistä eroon. Kaikille se ei onnistu, mutta sekin on yksilöllistä. Onnea yrityksellesi!

refluksikurkkuRe: Elämä ilman lääkitystä20.9.2014 10.02
marto, halusi tarkastella omaa oireistoa ym muihin on tietty ymmärrettävää ja kyllä sitä jokainen varmaan ilman muuta jossakin vaiheessa tekee oli sen perusteena sitten mikä vaan.

Samaa hahmottelua tein itsekin, kun sain astmadiagnoosin pari vuotta sitten - lievää on todella verrattuna toisiin, jotka joutuu käyttämään ison määrän lääkkeitä päivittäin, ravaa lääkärissä oireiden takia vuosi vuoden perään ja varomaan jokaikistä pientä flunssaa puhumattakaan sen ja sen asian välttelystä tai ammatinvaihdosta. Kun noita potilastarinoita lukee ja kuulee, tulee ilman muuta mieleen että onpa itsellä näihin toisiin verrattuna selvästi lievempi versio astmasta (kop kop!).

Itse kokeilin step down - systeemiä vähän aikaa eli en lopettanut seinään. Olo oli suht ok tietyn ajan mutta oli selvää että ylösnousua todella oli (eihän tauti mihinkään häipynyt) ja se teki tietenkin siinä pitemmän ajan aikana myyräntyötä. Joka tuntihan ylösnousua ja oiretta ei ollut enkä sitä ole koskaan ajatellut niin olevankaan. Onneksi esomepratsoli tehosi aivan samallalailla kuin aikaisemminkin - aikaa tietty vei vähän enemmän kun lääkkeettä oli oltu jo vähän aikaa ja limakalvot tietty asteen verran ärsyyntyneempiä. Lääkkeen vähennysaika oli valittu niin ettei aloituksen aikaan ollut äänityömäärä kovin iso.

Kerrohan miten menee :-)

refluksikurkkuRe: Elämä ilman lääkitystä20.9.2014 10.05
Ai niin, onko sulla lääkäri kysellyt kipujutuista sen "kipuasteikon" avulla?
Oliko se 1-10 ... siitä on aikaa kun asteikkoa/kuvaa on minulle vilautettu.
Sillä pystyy myös itse analysoimaan nimenomaan omien kivuliaiden olotilojen astetta melko näppärästi.

SitrusRe: Elämä ilman lääkitystä20.9.2014 10.39
Niin siis kysyit Marto että mistä mun refluksi johtuu. Sitä en tiedä, eikä sitä löydökset kerro. Ne kertoo vaan sen, mitä vauriota refluksi on aiheuttanut.

Löysä sulkija on löytyy kaikilta, joilla on vaikea refluksi. Eli ei uutinen.

Palleatyrästä löytyy kaikki mahdolliset näkemykset väliltä pieni - suuri.

En mä epäillytkään että sä mitää pahaa tarkoitit, mutta en todella halua niitä papereitani ja kuviani nähdä kun ei ole pakko. Sen verran ajattelen omaa mielenrauhaani. Se on aika iso, että oppii olemaan pelkäämättä tulevaisuutta, solumuutoksia ja syövän mahdollisuutta. Sitä työtä en haaskaa.

VaniljaRe: Elämä ilman lääkitystä20.9.2014 12.09
Tietenkin sitä haluaa verrata omaa tilannettaan suhteessa toisiin. Toivon vain ettei marton, eikä kenenkään muunkaan tarvitse kokea että omat tuntemukset eivät olisi yhtä pahoja kuin jonkun toisen, vaikka testit eivät näyttäisikään samoja tuloksia. Voihan olla että on pahoja oireita, eikä kuitenkaan tähystyksessäkään löydy siihen mitään selkeää syytä, ei edes löysää sulkijaa. Refluksissa on tuo syövän riski kaikilla olemassa ja erittäin ikävää jos muutoksia jo on tapahtunut.

Aikuinen nainenRe: Elämä ilman lääkitystä20.9.2014 15.45
Heissan!

Minulla vuosia sitten todettiin palleatyrä ja refluksitauti tähystyksessä. Lääkäri joka tähystyksen teki, sanoi, että jos olisin lihavampi se leikattaisiin, mutta kun olen hoikka niin jotenkin pärjään sen kanssa kun käytän lääkkeitä säännöllisesti. Ja tosiaan olen yrittänyt olla pitkiä aikoja ilman lääkkeitä, mutta kuten aiemmin kerroin jouduin päivystykseen menemään hillittömien kipujen vuoksi. Ei voinut mitenkään päin olla kun tuska oli niin valtava. Ruokavalion kanssa olen tarkka ollut aina.
Eli luulen tietäväni mitkä pahentavat oireitani ja niitä vältän kaiken aikaa. Elämään liittyvät surut ja murheet kiihdyttävät happojeni toimintaa ja sekin riittää kovien tuskien tulemiseen, joten en osaa muuta kertoa kun sen, että lääkkeitä käytän ja voin ainakin paremmin kun ilman lääkkeitä.
Me olemme todella yksilöitä kaikki. Esim. minulle on lääkärien saneluissa lähes kaikissa maininta, että kyseessä on erittäin lääkevastainen asiakas, joten yritän kaikin keinoin selitellä, että jospa kuitenkin kokeilisin sitä ja tätä ettei tarvitsisi lääkkeitä käyttää.
Aina päädyn takaisin lääkkeisiin ja nyt olen tämän Parietin kanssa yrittänyt vaivojani hallita.

SitrusRe: Elämä ilman lääkitystä20.9.2014 17.40
Mä taas en halua ladella tänne yksityiskohtia omista löydöksistäni vaan uteliaille ihmeteltäviksi ja sitä varten, että toiset saa huokaista että onpas onni että mulla ei ole asiat noin pahasti.
Minäkin haluaisin olla siinä sakissa jonka refluksi ei tuota jokapäiväisiä oireita ja hoituu ilman lääkkeitä - tai edes lääkkeillä.

Täysin ongelmatonta ei tämä vertaistuki ole, ja tämä on yksi niistä ongelmista.
Myönnän suoraan, etten myöskään jaksa vastata jokaiselle uudelle sitä ohjepläjäystä, jonka sentään voi näiltä sivuilta itsekin etsiä. En vaan jaksa, vaikka osaisin.
Refluksikurkulle hatunnosto ja täydet pisteet: sä jaksat aina.

SitrusRe: Elämä ilman lääkitystä20.9.2014 20.41
"Toivon vain ettei marton, eikä kenenkään muunkaan tarvitse kokea että omat tuntemukset eivät olisi yhtä pahoja kuin jonkun toisen, vaikka testit eivät näyttäisikään samoja tuloksia."

Mä en ikinä käsitä, mikä ongelma siinä on olevinaan, että sanotaan ääneen se että toisilla on lievempi ja toisilla vaikeampi refluksitauti. Ei kai se nyt ole kellekään salaisuus. Refluksitaudin vaikeusastettahan juuri näillä pH- ja impedanssimittauksilla määritetään, mikä puolestaan vaikuttaa lääkäreiden leikkauspäätökseen. Esimerkiksi. Jos taas joku kokee olevansa jotenkin vähäarvoisempi siksi että oma refluksitauti on vähemmän helvetillinen kuin jollakulla toisella, niin ei voi muuta sanoa kuin voi voi.

Aikuinen nainenRe: Elämä ilman lääkitystä20.9.2014 21.13
Ymmärrän hyvin mitä Sitrus tarkoitat. On loputon sarka kun saa selittämästä päästyään selittää. Kaikki me olemme kuten olen ennenkin todennut yksilöitä vaikka sairaus olisi kuinka sama kaikilla.
Joten mikä auttaa minua ei välttämättä toimi sinulla ja päinvastoin.

Voimia paljon jokaiselle taudin kanssa eläville ja vaivojen kanssa kamppailijoille.

VaniljaRe: Elämä ilman lääkitystä21.9.2014 7.44
Refluksitauti voi toki olla toisilla lievä ja toisilla vaikea, ei siitä ole kysymys, vaan kivun ja sairauden kokemuksesta. Se on aina yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Mittauksia ja tuloksiahan voi verrata toisiinsa, mutta jokainen kokee sairautensa omalla tavallaan. Joku voi kokea sairautensa maanpäällisenä helvettinä, vaikka kaikki kokeet näyttävät hyviltä. Itse en ole koskaan ajatellut että täällä kukaan uteliaisuuttaan kyselisi toisten tuloksia, mutta tietenkin jokainen kertoo vain sen verran kuin haluaa.

Aikuinen nainen, hyvää kuitenkin se että sinä saat avun noista lääkkeistä, silloinhan niiden käyttö on perusteltua. Minäkään en kovin helposti lääkkeitä käytä, mutta joskus ne ovat ihan kohdallaan ja luojan kiitos niitä on olemassa. Me todella olemme yksilöitä ja erilaisia, sekä sisä- että ulkopuolelta ja oman itsemme asiantuntijoita, niin kuin Sitruskin tuolla aiemmin mainitsi.

Minä uskon että oman ruokavalioni perusteellinen läpikäyminen ja asiantuntijan avulla saamani ohjeet ja muutamat tärkeät lisäravinteet ovat palauttaneet suolistoni kunnon ennalleen ja siksi voin nyt näin hyvin. Kaksi vuotta siinä meni, mutta olen iloinen siitä, että jaksoin olla kärsivällinen, enkä luovuttanut. Ajattelin silloin että minulla on loppuelämäni aikaa huolehtia itsestäni hyvin. Nyt tiedän, miten ja mitä juuri minun kannattaa syödä, että oireet pysyvät poissa, kaiken lisäksi nautin syömästäni ruoasta, enkä missään tapauksessa haluaisi palata entiseen. Luomulinjalla ja lisäaineettomalla ravinnolla on ollut myös merkitystä. Stressiäni osaan hallita nyt myös ihan toisella tavalla kuin aiemmin. Toki silläkin on merkitystä että työtehtäväni ovat vaihtuneet, enkä koe enää sellaista stressiä kuin silloin, kun tämä kaikki alkoi.

Aikuinen nainenRe: Elämä ilman lääkitystä21.9.2014 9.09
Ai miten mukavalta kuulostaa Vanilja sinun olotilasi. Sitä osaa iloita toisten puolesta kun vaivat paranevat ja voi taas nauttia elämästä ja syödä tietäen, ettei vaivoja tule. Onneksi olkoon sitkeydestäsi.
Tässä se nähdään, että kannattaa kokeilla ruokavalion muutostakin josta voi olla suurenmoinen apu.


ps. lueskelen tätä keskustelupalstaa useinkin, mutta harvoin kirjoittelen kun on niin paljon muita ongelmia, että netissä ei jaksa kauan olla, joten nyt on hyvä vaihe muiden vikojen kanssa meneillään ja siksi jaksan vähän enemmän aikaa viettää koneen ääressä.

VaniljaRe: Elämä ilman lääkitystä21.9.2014 9.56
Kiitos aikuinen nainen:) Toivottavasti sinunkin ongelmasi selviävät, on aika kohtuutonta että hankalan refluksin lisäksi on vielä muitakin vaivoja. Hyvä on kuitenkin aina tarttua niihin pieniinkin hyviin hetkiin ja keskittyä niihin eikä hirveästi miettiä tulevia eikä menneitä. Helppoahan se ei ole, mutta kun sitä vain tekee ihan tietoisesti, niin siitä tulee ajan kanssa tapa.

SitrusRe: Elämä ilman lääkitystä21.9.2014 10.36
Varmaan jokainen jolla on vaikea refluksitauti, joutuu muuttamaan ruoka- ja juomavalioitaan. Sehän on ihan keskeinen itsehoitotapa. Mulla oireet ja elämä muuttuu sietämättömäksi, jos en tee niin.
Mutta taudin hoidoksi se ei mulla riitä, ei läheskään. Olisi varmaan riittänyt vielä parikymmentä vuotta sitten. Mutta silloin en tiennyt tätä sairastavani.

VaniljaRe: Elämä ilman lääkitystä21.9.2014 11.48
Minulle nämä normaalit refluksipotilaalle tarkoitetut ruokavaliomuutokset eivät riittäneet alkuunkaan, niillä ei ollut omaan olooni mitään vaikutusta. Vasta asiantuntijan kanssa tehty ruokavalio tepsi, sekin todella hitaasti.

Olen nyt pari viikkoa korvannut lounaan smoothiella, jossa vihreytenä on ollut parsa- tai lehtikaalia. Lisään siihen myös vehnänalkioöljyä, energiaa tuomaan. Iltapäiväkahvilla/teellä olen syönyt yhden ruisleivän palan ja ihan hyvin olen pärjännyt iltaan asti. Vähän ennen kuin lähden töistä olen syönyt näitä ihania kotimaisia omenia, joita nyt suorastaan tyrkytetään joka paikasta, onneksi. Usein syön iltaruoalla kasvissosekeittoa. Loman jälkeen jouduin pakosta korjaamaan ruokavaliotani, silloin lounaana oli smoothie, mutta se tuntui toimivan niin hyvin, että olen jättänyt sen nyt tavaksi. Edelleen vannon smoothien nimeen, sillä tavoin saan helposti terveellisiä kasviksia hyvin sulavassa muodossa, se riittää pitämään nälkää ja hellii vatsaa. Tänään syön uunijuureksia ja kalaa, muuta ei nyt ole kuin lohta, mutta hyvää sekin on.

martoRe: Elämä ilman lääkitystä26.9.2014 10.10
Moi kaikille!

Niinhän siinä sitten kävi, että lääkkeetön kokeilu loppui jo toisen päivän jälkeen, tosin ei kuitenkaan täysin siksi, että olo olisi ollut aivan hirveä. Aloin miettimään, että ehkä nyt kuitenkin on väärä ajankohta aloittaa tämä kokeilu, kun työpaikallani on muutenkin kunnon kato työntekijöistä eri sairauksien vuoksi ja kun vielä aloitan pian yövuorot, josta tullee iso koetinkivi elimistölleni, niin ehkä on sitten parempi kokeilla lääkkeettömänä joku toinen kerta.

Olotilassani oli kyllä selvästi huomattavissa, että joku puuttuu elimistössäni, mutta oikeanlaisella ruokavaliolla olisin ehkä voinutkin pärjätä. Suurimmaksi ongelmaksi mulla kuitenkin saattaa muodostua tuon lääkkeettömän kokeilun aikana tiukan ruokavalion noudattaminen, kun syön välillä mitä sattuu, vaikka päivä lähtisikin käyntiin oikeaoppisesti, mutta päivää mentäessä pitemmälle tulee syötyä vaikkapa työpaikan kahvipöydässä jotain mistä sitten elimistö kiittää myöhemmin. Tiedän, ettei saisi syödä, mutta minkäs sitä itelle voi, kun väälillä tekee mieli :/ Mutta aika näyttää, miten käy tämän kokeilun tulevaisuudessa.

Huomasin, että täällä tapahtui taas se, mihin en todellakaan pyrkinyt, eli väärinkäsitys. En siis missään tapauksessa alkanut vertaamaan kirjoittajien refluksitilannetta ja alkanut paukuttamaan henkseleitä, että tilanteeni on parempi kuin jollain muulla. Halusin vain jotain suuntaaantavaa muiden diagnooseista, joita voisin sitten verrata omaan tilanteeseeni koskien juuri tuota lääkkeetöntä jaksoa, varsinkin kun nousi kahdelta eri kirjoittajalta tieto, että on joutunut päivystykseen saamaan suonensisäisesti somaccia, kun on yrittänyt olla ilman lääkkeitä. Tottakai tuollainen saa hälytyskellot päälle, varsinkin kun itsellä on tulossa lääkkeetön kokeilu, ja sen vuoksi haluaa lisää tietoa asiasta. Mutta se siitä...



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: