Uutisia



 

Huhtikuu 2010 (4):                                                        

 

uutiset.jpg     

Pepsiini refluksioireiden ja vaurioiden taustalla

Pepsiinin testaus refluksitaudin diagnosoimiseksi

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) Suomessa

Keliakiamessut Tampereella

 

 


 

 
        Pepsiini refluksioireiden ja vaurioiden taustalla 

 

Vatsan limakalvon rauhaset erittävät vatsaan päivittäin normaalisti n. 1,5 -2,5 l mahanestettä, joka koostuu mm. emäksisestä limasta, suolahaposta ja entsyymeistä. 

Nk. pääsolut erittävät vatsaan entsyymiä nimeltä pepsinogeeni, joka aktivoituu pepsiiniksi matalan pH:n ja olemassaolevan pepsiinin vaikutuksesta. Pepsiinin tehtävänä on pilkkoa ruoan proteiini ennenkuin ruoka siirtyy eteenpäin suolistoon. Pilkkoutuminen jatkuu suolistossa haiman ja suolinesteiden vaikutuksesta. Vaikkakin pepsiinin merkitystä ruoan alkusulatuksen kannalta usein korostetaan, todetaan toisaalta sen merkityksen olevan vähäinen normaalin proteeinin sulamisen kannalta (R. Julkunen, Farmakologia ja toksilogia: Ruoansulatuskanavan lääkkeet, 2007).  

Toimiakseen optimaalisesti pepsiini vaatii melko alhaisen pH:n (pH 2). Sen on kuitenkin huomattu olevan aktiivinen vielä jopa pH:n ollessa reippaasti yli 4, joka yleensä on esim. happosalpaajalääkityksen tavoitearvo. Näin ollen pepsiiniä saattaa löytyä hapottomassakin refluksissa lääkityksen kanssa. Esim. Kim et al (2008) havaitsi pepsiiniä 45% tutkittavista refluksikoista, vaikka lääkityksenä oli 2 x 40mg esomepratsolia vuorokaudessa. Pepsiinin läsnäolon kurkussa (pH 6 tai enemmän) havaitsi myös mm. Johnston et al (2007) tutkimuksessaan.

Kun aikaisemmin happo nähtiin ensisijaisena syynä ruokatorven ja kurkun limakalvojen vaurioihin, nykykäsityksen mukaan aiheuttaja on pepsiini tai  nimenomaan pepsiini-happoseos. Kaasuuntuneen pepsiinin on epäilty aiheuttavan mm. kroonista yskää, astmaa ja jopa poskiontelo- sekä välikorvantulehduksia. Eräs viimeaikainen tutkimus ihmisen ruokatorven epiteelisoluilla ja pepsiinillä osoitti selvästi alkavia tulehdusreaktioita ei-happamessa ympäristössä (Samuels & Johnston, 2009).  

                   j0216057.jpg

 

Uusimpien tutkimustulosten joukossa on myös solutason havainto; pepsiini näyttää pystyvän kiinnittymään (inaktiivisena) kurkun limakalvolle joksikin ajaksi ja muuttumaan siitä uudestaan toimintakykyiseksi (vaurioita aiheuttavaksi) pH:n laskiessa merkittävästi. Tällaista uudelleenaktivointia saattaa tapahtua esim. seuraavien vatsasta nousevien hapokkaiden ylösnousujen myötä. Myös solun oma kemiallinen rakenne saattaa vaikuttaa aktivoitumiseen; pH:n laskua ilmenee, kun (inaktiivinen) pepsiini päätyy kurkun epiteelisolujen soluelimiin (esim. Golgin laite, lysosomit), joidenka sisäinen pH on huomattavasti matalampi.  

Pepsiinin liittyvien tutkimustulosten perusteella lääkitys pitäisi haponeston sijaan tulevaisuudessa keskittyä pepsiinin estoon. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esim. pepsinogeenin aktivoitumisen tai inaktiivisen pepsiinin limakalvoon kiinnittymisen estämistä.        

Tällä hetkellä refluksikoilla ei ole keinoja suojata limakalvojaan pepsiinin vaikutukselta. Ruokatorven ulkopuolisten oireiden kohdalla on saavutettu hyviä tuloksia alginaattituotteilla, jotka perustuvat ylösnousun estoon heti vatsassa. Varsinaisia kurkun limakalvoja suojaavia aineita ei vielä ole. Markkinoille on kuitenkin ehkä jo ensi vuonna tulossa Peptigon, jauhemainen suun kautta otettava lääkesuihke, joka muodostaa kurkun limakalvon pinnalle suojaavan kalvon. Lääkkeeseen voi tutustua Peptigon - sivustolla.

 

(Medical News Today, 2006, 20.7., Farmakologia ja toksilogia: Ruoansulatuskanavan lääkkeet, 2007, Hippokratia, 2007, 11:3, Laryngoscope, 2007, June 117, Digestion, 2008, 77: 3-4, Ann Otol Rhinol Laryngol. 2009 Sep; 118:9, Otolaryngol Head Neck Surg, 2009 Nov; 141:5)  

 


 

 

    Pepsiinin testaus refluksitaudin diagnosoimiseksi

 

Vaikka ruokatorven ulkopuolisen refluksin aiheuttamista oireista on mainintoja lääketieteellisessä kirjallisuudessa jo 1618, vasta 1989 pystyttiin tästä noususta saamaan todellista konkreettista näyttöä. Tähän asti ruokatorven ulkopuolisen refluksitaudin diagnosointi  on perustunut oireisiin, 24h pH -mittaukseen sekä näkyviin kurkun limakalvon muutoksiina kurkkua tähystettäessä. Diagnosointikeinojen kehittäminen on kuitenkin vielä pahasti kesken.    

Koska pepsiiniä erittyy vain vatsassa, sen esiintymistä vatsan ulkopuolella on pidetty osoituksena refluksista. Pepsiinin mittaukseen käytettyjä sylkitestejä on ollut käytössä tutkimuksissa mutta niissä on toisissa ollut puutteita. Niitä ei ole ollut saatavilla myöskään suurelle yleisölle.  

sylkitesti.jpg

Työskennellessään korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorina Wake Forest School of Medicinessä (Pohjois-Carolina) Jamie Koufman kehitti tutkimusryhmänsa kanssa ihmisen 3b- pepsiiniä mittaavan sylkitestin, jonka tarkoituksena on helpottaa sekä varmistaa refluksitaudin diagnosointia helpolla ja edullisella tavalla. Testi on myyty v. 2006 lääkeyritys Bayerille, joka huolehtii sen kehittämisestä sekä markkinoinnista. Tuote ei ole tällä hetkellä vielä saatavilla.  

Testin kehittäjä lääketieteen tohtori Jamie Koufman (Voice Institute of New York:n perustaja ja johtaja) on kurkkurefluksin nimekäs pioneeri. Hän on työskennellyt ansiokkaasti refluksitaudin (erityisesti laryngofaryngeaalisen muodon) parissa lähes 30 vuotta. Itse asiassa J. Koufman on termien  "silent reflux" sekä "laryngofaryngeaalinen refluksi" keksijä . Hän on myös ollut kehittämässä limakalvoja suojelevaa Peptigon - lääkettä, josta mainittiin edellisessä uutisessa.

 

(Medical News Today, 20.6. 2006, reflux1.com, 26.7.2006)  


 

 

        Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) Suomessa

 

Maaliskuussa julkaistiin Helsingin Yliopistossa lääketieteen lisensiaatti Markku Hillilän englanninkielinen väitös ärtyneen suolen oireyhtymästä ("Irritable Bowel Syndrome in the general population: epidemiology, comorbidity and societal costs"). Väitöksessä on tutkittu suomalaisia IBS -potilaita, taudin kuormittavuutta, liitännäissairauksia sekä taudista aiheutuvia kustannuksia. Tutkimus on uraauurtava, sillä Suomessa asiasta ei ole aikaisemmin tutkittua tietoa. Se on luettavissa kokonaisuudessaan Helsingin Yliopiston verkkojulkaisu - sivuilta.

Ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS= Irritable Bowel Syndrome, ärtynyt paksusuoli) esiintyy yleensä n. 3 - 25% väestöstä (riippuen määritelmistä ja kriteereistä), joten se on hyvin yleinen suolistovaiva. Hillilän tutkimuksen mukaan se on yhtä yleinen Suomessa kuin muissakin länsimaissa; esiintyminen vaihteli 5-16% välillä. Kriteereinä tutkimuksessa käytettiin Manning 2, Manning 3, Rooma I ja Rooma II. Tuoreimmat kriteerit toiminnallisisten vatsavaivojen diagnosointiin on määritelty Rooma III -kriteereissä.

Tyypillistä ärtyvälle suolelle ovat vatsakivut ja häiriintynyt suolen toiminta (esim. ripuli, ummetus). Taudilla ei ole mitään elimellistä syytä, joten esim. tähystyksissä suolesta ei löydy mitään epänormaalia. Se voi pahentua mm. henkisen stressin yhteydessä ("stressivatsa"). Kivun aistimisen suoliston alueella on havaittu olevan voimakkaampaa IBS -potilailla. Perinnöllinen alttius sairauteen saattaa olla myös yksi vaikuttava osatekijä. Pieni prosentti saattaa saada taudin ärhäkästä kroonistuvasta vatsataudista (suolistoinfektio) tai jopa piilevistä ruoka-aineallergioista.  

IBS - oireisilla havaittiin tutkimuksessa myös erittäin usein ylävatsan eli dyspepsian oireita (45%, verrokit 8%).  Heillä esiintyi lisäkksi enemmän masennusta, ahdistuneisuutta, univaikeuksia sekä muita oireita (esim. päänsärky, selkäkipu).   

Koska taudista ollaan huonosti tietoisia eikä siihen ole erityisen tehokkaita hoitoja,   potilaat kokevat itsensä usein väärinymmärretyksi tai heitteille jätetyiksi. Vaikka tauti määritelläänkin virallisesti hyvänlaatuiseksi (ei lyhennä elinikää eikä ennusta syöpää), se koetaan kuitenkin hyvin paljon arkielämää haittaavaksi.

Hillilän tutkimuksen mukaan terveydenhuollon suurempi käyttö oli myös tyypillisempää IBS:tä kärsiville. Taudin ja siihen liittyvien liitännäissairauksien aiheuttamat terveystaloudelliset kustannukset ovat huomattavia; kustannukset nousevat jopa 5% avohoitoon ja lääkkeisiin liittyvistä vuotuisista  terveydenhuoltomenoista Suomessa.

 

 

(Markku Hillilä, väitös, Helsingin Yliopisto, 2010, Ravinto ja terveys, 15/3/2010)


 

                          Keliakiamessut Tampereella

 

Keliakialiiton järjestämä Keliakia 2010 - messutapahtuma pidetään tänä vuonna Tampereella kesäkuun 11.- 12. päivä.

Messut ovat kaksipäiväiset, joista ensimmäinen päivä perjantai on tarkoitettu lähinnä ammattilaisille ja toinen päivä lauantai suurelle yleisölle. Messuilta löytyy mm. keliakiatietoutta, vinkkejä sekä alan tuotteita. Pääsyliput maksavat 10e/henkilö.  

                            leipa.jpg

Ohjelma sisältää mm. korkeatasoista luento-ohjelmaa. Luennoimassa ovat esim. Tampereen Yliopiston professori Markku Mäki ja dosentti Pekka Colin, ravitsemustutkija Patrick Borg, toimittaja Maarit Tastula sekä Aira Samulin. Messuilla valitaan myös vuoden gluteiiniton tuote/palvelu sekä yritys.

Lisätietoja Keliakialiiton sivuilta www.keliakialiitto.fi/liitto/messut/ 

 

 


 

                                  Uutislista     Maaliskuu 2010