Uutisia
Joulukuu 2009 (5)
Apteekin hyllylle jopa 15 vuoden matka! Närästys Helsingin Sanomissa Närästyksestä tuuheatukkaisia vauvoja Lontoon Gastro 2009 menestys Yöaikainen refluksi vaikuttaa uneen
Apteekin hyllylle jopa 15 vuoden matka!
Lääkettä, jonka valmistaja on keksinyt ja patentoinut, kutsutaan alkuperäislääkkeeksi. Alkuperäislääkkeen päätyminen apteekin hyllylle kuluttajan ulottuville on hidasta, riskialtista sekä erittäin kallista. Prosessin kuluessa tutkimuksen kohteena olevista n. 10 000 lääkeaineesta keskimäärin vain 1-2 päätyy valmiiksi tuotteeksi apteekin hyllylle. Patentin hankkimisen jälkeen alkaa mittava tutkimus- ja kehitystyö, jonka aikana testataan lääkkeiden tehoa ja turvallisuutta solu - ja eläinkokein sekä myöhemmin tuhansilla potilailla. Patentin lisäksi lääkkeelle tarvitaan dokumentaatiosuoja, joka turvaa lääkekehityksen kannattavuuden ja uusien lääkehoitojen kehittämisen jatkuvuuden. Tämän lisäksi tuotteen myyntiin tarvitaan lääkeviranomaisten myöntämä myyntilupa, joka edellyttää mittavaa näyttöä lääkkeen tehokkuudesta, turvallisuudesta ja korkeatasoisesta laadusta. Suomessa luvan myöntää Suomen Lääkelaitos tai Euroopan komissio Euroopan lääkevirasto EMEA:n suosituksesta. Kokonaisuudessaan lääkkeen tuottaminen kuluttajan ulottuville on pitkä ja hidas prosessi; se saattaa kestää jopa 15 vuotta.
Patentin ja suoja-ajan päättyessä alkuperäislääkkeestä on lupa tuottaa nk. geneerinen valmiste, jossa käytetään hyväksi jo valmiina oleva alkuperäislääkkeen kehitys- ja tutkimustyö. Niinpä myös kustannukset ovat huomattavasti pienemmät, jolloin tuotteita voidaan myydä kuluttajalle edullisempaan hintaan. Happosalpaaja Nexiumin patentti on raukemassa joulukuussa 2009. Nexium oli vuonna 2008 toiseksi myydyin lääke Suomessa. (IPRinfo 3/2005, Terveisiä apteeksitasi - asiakaslehti, syksy 2009) Närästys Helsingin Sanomissa
Helsingin Sanomissa kerrottiin lokakuussa närästyksestä ja refluksitaudista Elämä & Terveys - osiossa. "Närästääkö: Älä siedä sitä" - artikkelissa oli 10 kysymystä liittyen närästykseen. Kysymykset liittyivät mm. elintapoihin, lääkitykseen, refluksileikkaukseen, rintakipuihin ja vakavimpiin komplikaatioihin. Yllättävä yksityiskohta artikkelissa oli voimakkaan raskausaikaisen närästyksen ja vauvan tuuheatukkaisuuden välinen yhteys, jota ollaan aikaisemmin pidetty lähinnä kansanuskomuksena (ks seuraava uutinen). Haastateltavana artikkelissa oli vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Pauliina Salminen (Turun yliopistollinen Keskussairaala). Hän väitteli vuonna 2007 Turun yliopistosta aiheenaan "Studies on Surgical Treatment of Gastro-oesophageal Reflux Disease" (Refluksitaudin kirurginen hoito). (Helsingin Sanomat 19/10/2009)
Närästyksestä tuuheatukkaisia vauvoja
Närästykseen on kautta aikojen liitetty mitä erilaisempia uskomuksia. Yksi näistä on väite, että äidit, joilla on närästystä, synnyttävät todennäköisesti tuuheatukkaisempia lapsia.
Asiaa tutkittaessa huomattiin tutkimustulosten tukevan väitettä. Tutkimukseen osallistui 64 raskaana olevaa naista, joilla 78% oli närästystä raskauden aikana. 28 naiselle, joilla oli keskivaikeaa tai vaikeaa närästystä raskauden aikana, syntyi 23 lasta, joilla oli arvioinnin mukaan keskimääräisesti tai enemmän hiuksia. Täysin ilman närästystä selvinneet 12 naista synnyttivät 10 vauvaa, joilla ei ollut lainkaan tai hyvin vähän hiuksia. Toisissa tutkimuksissa on havaittu, että korkea estrogeeni - ja muu hormonipitoisuus, joka raskauden aikana rentouttaa ruokatorven alasulkijaa, voi kiihdyttää myös sikiön hiusten kasvua.
(Mediauutiset, 22/2/2007)
Lontoon Gastro 2009 menestys Kansainvälinen "Gastro 2009 UEGW/WCOG" - konferenssi pidettiin ensimmäistä kertaa 21.- 25. marraskuuta Lontoossa. Konferenssin järjestivät UEGF (United European Gastroenterology Federation), WGO (World Gastroenterology Organisation), OMED (World Organisation of Digestive Endoscopy ) ja BSG (British Society of Gastroenterology). Päiville osallistui yhteensä yli 14 000 ihmistä. Ohjelma sisälsi mm. luentoja, esittelyitä, työpajoja sekä juoksukilpailun. Ohjelmasta löytyi myös suurelle yleisölle suunnattu tiedotuspäivä, jossa käsiteltiin Crohnin tautia, keliakiaa sekä ärsyyntynyttä suolta. Seuraava alan ammattilaisille tarkoitettu kansainvälinen konferenssi (Digestive Disease Week) pidetään toukokuun alussa 2010 New Orleansissa (USA). (Gastro 2009 UEGW/WCOG)
Yöaikainen refluksi vaikuttaa uneen Yöaikainen refluksi on eräs yleinen refluksitaudin oire. Se saattaa olla erityisen vahingollista ruokatorven limakalvolle, koska refluksin kesto on yöaikaan pitempi.Yöllä tapahtuva ylösnousu on yhdistetty myös ruokatorven tulehduksen komplikaatiohin. Yöaikaisen refluksin vaikutusta uneen tutkittiin 3 erillisessä tutkimuksessa, jotka julkaistiin AGA:n (American Gastroenterological Association) "Clinical Gastroenterology and Hepatology" - lehdessä. Kaikki kolme tutkimusta totesivat refluksitaudin negatiivisen vaikutuksen uneen. Refluksitauti aiheutti uniongelmia vaikuttamalla nukahtamiseen sekä varsinaiseen nukkumisen kestoon. Norjalaisessa tutkimuksessa huomattiin myös kaksisuuntainen vaikutus; refluksitauti saattoi aiheuttaa tai lisätä univaikeuksia ja univaikeudet puolestaan saattoivat vaikuttaa refluksitaudin kehittymiseen tai lisätä oireiden voimakkuutta. Amerikkalainen tutkimus arvioi puolestaan, että 15-30% univaikeuksista kärsivistä henkilöistä saattaa itse asiassa sairastaa diagnosoimatonta refluksitautia ja unilääkkeen käyttö voi näin pahentaa kokonaistilannetta. Koska unilääkkeen (zolpideemi) avulla tutkittavat henkilöt pystyivät nukkumaan vaikka refluksia ilmenikin, ylösnouseva aines pysyi kauemmin ruokatorvessa. Tutkijoiden mielestä refluksitaudin mahdollisuus tulisi huomioida univaikeuksien yhteydessä. Refluksitaudin negatiivinen merkitys uneen todettiin olevan USA:ssa myös taloudellisesti merkittävä. Se lisäsi terveydenhuoltopalveluiden käyttöä sekä alensi työtuottavuutta. Tämän lisäksi refluksitauti vaikutti negatiivisesti siitä kärsivien elämänlaatuun. (Medical News Today, 2/9/2009)
|
Suomen Refluksi refluksi.fi
Uuden alkuperäislääkkeen kehitys maksaa kokonaisuudessaan keskimäärin lähes miljardi euroa (Pfizer). Patentin voimassaoloajan valmistaja saa valmistaa lääkettä yksinoikeudella. Hinnan on katettava mm. valmistus- ja jakelukustannukset, kehitys- ja tutkimustyön sekä epäonnistumisista aiheutuneet kulut.
