Hampaiden kuluminen (eroosio)

Suu on sopivan hapan, jos sen pH on yli 5,5. Sitä alemmissa arvoissa hampaan pinnasta liukenee mineraaleja (kalsiumia ja fosfaatteja) ja hampaan kiille pehmenee (demineralisaatio). Pehmentynyt pinta puolestaan kuluu helposti pureskellessa sekä harjauksessa.

Tavallisesti kun suun ph laskee syömisen tai juomisen seurauksena, sylki korjaa tätä pehmenemistä n. 30-60 min sisällä (remineraalisaatio). Hampaat kestävät yleensä 5-6 happohyökkäystä päivässä.

Syljellä on tärkeä tehtävä hampaan pinnan mineraalitasapainon ylläpitämisessä. Jos syljen eritys jostakin syystä (esim. muut sairaudet, mahdollisesti refluksilääkitys, rasitus, urheilu) vähenee, myös sen korjaava vaikutus heikkenee. Suuta saattaa kuivattaa myös yöaikainen suuhengitys sekä talven kuiva ilma. Myös syljen laadulla (puskurikapasiteetti) on vaikutusta.

Syömisen aiheuttaman happohyökkäysten lisäksi refluksikolla hampaat voivat joutua happohyökkäyksen kohteeksi myös sisältäpäin happaman ylösnousun ja röyhtäisyjen kautta. Varsinkin yöllä ilmenevä refluksi vahingoittaa hampaita, koska silloin suojaavaa sylkeä erittyy huomattavasti vähemmän.

Hapon ylösnousu näkyy eniten yleensä hampaiden sisäpinnoissa sekä yläleuan hampaissa.

Hampaiden vaurioita on refluksikoilla havaittu vaihtelevasti. Erään tutkimuksen mukaan hammasvaurioita esiintyi keskimäärin n. 24% refluksitautia sairastavista; toisessa tutkimuksessa vaurioita löytyi jopa 40% (vastaava luku terveillä 10%, kasvissyöjillä 80%). Niillä, joilla hapan vatsansisältö nousi aina ruokatorven yläosaan asti, oli huonoin tilanne - 70% ilmeni jo edistyneempiä hammasvaurioita. 

Eroosiota on havaittu esiintyvän myös ruoansulatuskanavan häiriöistä ja keliakiasta kärsivillä. Myös tulehdukselliset suolistosairaudet (Crohnin tauti, colitis ulcerosa) voivat vaikuttaa suun terveyteen.

Kuva: David Shankbone, Wikipedia, 28.6. 2007, GNU