Suomen Refluksi; Uutisia, Lokakuu 2010

Lasten refluksi

Dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lasten gastroenterologi Taina Arvola (Tays  lastenklinikka) luennoi syyskuussa Tampereella aiheesta "Lasten ruoka-allergiat ja refluksitauti". Runsaan tunnin kestänyt tilaisuus oli Pirkanmaan Allergia-ja Astmaliiton järjestämä ja houkutteli paikalle yli parikymmentä asiasta kiinnostunutta. Luennolla kerrottiin lasten refluksitaudista sekä ruoka-allergioista.

Kuten lähes kaikilla imeväislajeilla, refluksi on normaali fysiologinen ilmiö. Normaalille refluksille on tyypillistä se, että lapsen vointi on hyvä eikä komplikaatioita esiinny. Lapsen kasvun (ja niin myös sulkijan toiminnan kehittymisen) myötä tämäntyyppinen refluksi useimmiten häviää lähes kokonaan (eräässä tutkimuksessa 10-12 kk ikäisenä 5% ja 2-vuotiaana 2%). 

Refluksitaudista on kyse silloin, kun lapsella esiintyy komplikaatioita tai refluksointiaika 24h pH-mittauksessa on yli 5% kokonaisajasta. Imeväisillä ongelmana on esim. ruokatorven pieni tilavuus (sisältö nousee helposti suuhun asti). Vastasyntyneet eivät myöskään osaa nielaista takaisin ylösnousevaa mahansisältöä. Yli 1-vuotiailla refluksin taustalla saattaa olla montakin tekijää esim. erilaiset liikkuuvuushäiriöt (ruokatorvi, mahasuolikanava). Varsinainen sulkijan väljyys on huomattavasti harvinaisempaa (8% lapsista, joilla ruokatorventulehdus).

Joskus refluksioireilun taustalla voi olla myös lapsilla ruoka-allergia. Tätä on syytä epäillä, jos oireet selvästi esiintyvät tietyn ruoka-aineen yhteydessä, refluksitauti ei reagoi tavalliseen hoitoon, refluksitauti on vaikea-asteinen,  esiintyy muita allergiaoireita tai lähisukulaisella on allergia. Dosentti Arvola mainitsi myös harvinaisemman ruoka-allergian aiheuttaman eosinofiilisen ruokatorventulehduksen (ruokatorven tulehtuneessa seinämässä isompi määrä eosinofiilejä l. tietyntyyppisiä valkosoluja). Se ilmenee usein tavallisen refluksin oirein ja nielemiskivuin. Hoitona tähän käytetään dieettihoitoa (tiettyjen ruokien välttäminen) sekä paikallista kortikosteroidihoitoa (lisää aiheesta joulukuun uutisissa). 

Refluksitaudin oireina mainittiin mm. oksentelu/pulauttelu, syömisen lopettaminen kesken tai syömisestä kieltäytyminen nälkäisenä, huono painonnousu, selän kaarelle veto, hengityskatkokset, yölevottomuus. Isommilla lapsilla oireet ovat samantyyppisiä kuin aikuisilla: närästys, happamen mahansisällön nousu suuhun, rintalastan takainen kipu (45% ruokatorvesta peräisin) sekä nielemisvaikeudet. Tämän lisäksi mahdollisiin oireisiin listatttiin toistuvat mahakivut (usein navassa tuntuva kipu), raudanpuuteanemia (vuoto tulehtuneessa ruokatorvessa) ja toistuvat keuhkokuumeet ja keuhkoputkentulehdukset.

Refluksi voi olla myös muiden sairauksien taustalla kuten esim. astman (eräässä tutkimuksessa 77 eri-ikäisestä astmaatikkolapsesta 61% oli refluksitauti) tai hengitystieahtautuman.

Taudin diagnosoimiseen käytetään 24h pH - pitkäaikaisrekisteröintiä. Negatiivinen tulos testistä ei välttämättä tarkoita etteikö refluksia olisi. Ei-happamet nousut saadaan selville vain impedanssitutkimuksella, jossa elektrodien väliset muutokset kertovat ylösnoususta. Muita mahdollisia tutkimuksia lapsilla ovat vatsatähystys, manometria (normaali löydös ei sulje pois refluksin mahdollisuutta) sekä keuhkoputkien tähystys (vaikeassa hengitystietulehduksessa). 

Lääkehoitona lapsille on tarjolla esim. alginaatti (Gaviscon), jonka käyttö edellyttää kuitenkin myös asentohoitoa ja lääkkeen nauttimista vasta röyhtäyttämisen jälkeen. Erikoislupavalmiste sisapridi (Prepulsid) lisää ruokatorven alasulkijan painetta sekä nopeuttaa vatsan tyhjenemistä. Aine on lapsilla hyvin tutkittu. Koska sivuvaikutuksena saattaa olla kuitenkin pidempi Qt-aika (sydämen liian tiheä syke palautuu liian hitaasti, mikä voi aiheuttaa vakavia sydämen rytmihäiriöitä), lapsilta otetaan EKG ennen hoitoa ja 2 viikkoa aloittamisen jälkeen. Lapsille määrätään myös H2-salpaajia (ranitidiini) sekä protonipumpunestäjiä (lansopratsoli, omepratsoli, pantopratsoli). Ruokatorven limakalvon suojaamiseen voi käyttää myös sukralfaattia. 

Dosentti Arvolan antamat itsehoito-ohjeet alle 1-vuotiaille lapsille sisälsivät sängyn päädyn noston, koho-asennon ruokailun jälkeen, pienemmät ruoka-annokset, maidon sakeuttajan käytön, lisäruokien antamisen aikaisemmin, ummetuksen hoitamisen sekä tihennetyt painokontrollit. Päälle 4-vuotiaille ohjeet olivat lähinnä samoja kuin aikuisillekin.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna suurin osa imeväisistä paranee lääkehoidolla vuoden sisällä eikä jatkohoidolle ole tarvetta. Tosin on viitteitä siitä, että tauti voi uusiutua osalla lapsista aikuisiällä. Viimeisenä keinona käytettävällä refluksileikkauksella (Nissenin fundoplikaatio) on lasten kanssa saavutettu huonompia tuloksia kuin aikuisilla.  

Suomen Refluksi: Lasten refluksi, Tutkimukset, Refluksi ja astma

Lasten refluksitauti potilasjärjestöjä: Refluksilapset ry, Pager, Risa

(Lähde: Dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lasten gastroenterologi Taina Arvolan yleisöluento, Tampere 23.9. 2010)

Lasten refluksi        Uutislista